Koti betonista

Miksi betonista

koti betonistaBetoni on kestävä ja kantava perusrakennusmateriaali, jota tarvitaan kaikessa lujuutta vaativassa rakentamisessa. Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali.

Betoni on sementin, kiviaineksen ja veden kovettunut seos. Kestävyytensä, muotoiltavuutensa ja pinnan vaihtelumahdollisuuksiensa ansiosta betonin käyttö ei rajoitu yksinomaan rakennuksen rungon toteuttamiseen, vaan betonin käyttö lisääntyy myös julkisivukäytössä sekä ympäristöön liittyvässä rakentamisessa.

Betonia valmistetaan erilaiset laatuvaatimukset täyttävinä eri käyttötarkoituksiin. Laatuvaatimukset voivat kohdistua betonimassan tai valmiin rakenteen ominaisuuksiin, kuten massan käsiteltävyyteen, rakenteen lujuuteen ja säilyvyyteen. Käyttötarkoituksen mukaan oikein valittu betoni oikein suunniteltuna ja toteutettuna betonirakenteena täyttää nykyajan korkeat laatuvaatimukset.

Rakennusten lämmitysenergian tarve

Ilmanpitävyys vaikuttaa talon lämmitysenergiankulutukseen ja viihtyisyyteen. Se on oleellinen tekijä ilmanvaihdon ja talon paine-erojen hallinnassa. Myös huoneilman kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin riippuu luonnollisesti seinien ja lattioiden ilmanpitävyydestä. Hyvä ilmanpitävyys estää myös tuulen puhaltamista rakenteiden läpi.

Rakennusten ilmanpitävyyttä kuvataan ilmanvuotoluvun n50 avulla. Suositusten mukaan jotta ilmanvaihtojärjestelmä toimisi sille suunnitellulla tavalla, tulisi ilmanpitävyyden n50 olla mielellään lähellä arvoa 1 L/h (Suomen rakentamismääräyskokoelma C3 rakennusten lämmöneristys, määräykset). Tämä tarkoittaa sitä että rakennuksen vaipan yli virtaa yksi rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 pa .” Suomessa tehdyssä tutkimuksessa /1/ mitattiin 100:n puurunkoisen pientalon ilmatiiviys eli ilmanvuotoluku n50. Mitattujen ilmatiiviyksien keskiarvo oli 3,9. Kun rakennuksen runko on tehty valtaosin tai kokonaan massiivirakenteisena, niin yleensä saavutetaan hyvä ilmanpitävyys.

Tutkimuksien mukaan jos ilmavuotoluku n50 pystytään pienentämään tasolta 4 tasoon 2 lämmitysenergian tarve pienenee noin 10% /2/. Kyse on siis merkittävistä säästöistä.

Rakennusten massiivisuus vaikuttaa lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukseen ja tarvittaviin tehoihin. Erityisesti sillä on vaikutusta kesäajan sisälämpötiloihin ja siten viihtyisyyteen sillä massiivinen rakenne leikkaa lämpöhuiput pois. Massiivisuuden avulla saavutettu säästö lämmitysenergiassa kevytrakenteiseen taloon verrattuna vaihtelee 3-15 % välillä tapauksesta riippuen.

Pyrittäessä matalaenergiaratkaisuun tulee rakennuksen olla ulkovaipaltaan tiivis. Massiivirakenne on helppo saada rakenteellisesti tiiviiksi. Myös rakenteiden massiivisuuden tuomasta lämmitysenergian säästöstä saadaan matalaenergiatalossa täysi hyöty irti.

/1/ Tampereen teknillisen yliopisto talonrakennustekniikka ja Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorio ”puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys” 2005 . Tutkimusraportti 131 (TTY)

/2/ Valtion teknillinen tutkimuskeskus ”Kerrostalojen ilmanvaihdon korjausratkaisut” 1995 VTT tiedotteita 1589