Turun kirjastosilta

Turun uusi kirjastosilta palkitaan vuoden 2013 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Kirjastosilta luo Aurajoen historialliseen maisemaan uuden kiinnekohdan, mutta sulautuu samalla hillitysti arvokkaaseen taustaansa.

Veistoksellisessa sillassa tulevat esiin teräsbetonirakenteiden monipuoliset mahdollisuudet. Betonirakenteissa korostuvat toisaalta konstruktiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus.

Silta on paikallavalettu jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta. 60 metriä pitkän ja 5 metriä leveän joen ylittävä kevyen liikenteen väylä kaartelee loivasti siten, että silta on vaakageometrialtaan S-kirjaimen muotoinen. Sillan kannen alapinta taas kiertyy ruuvipinnaksi, joka on sillan keskipisteen suhteen symmetrinen. Näin sillan poikkileikkaus on keskikohdan molemmin puolin epäsymmetrinen. Silta on perustettu kallioon tukeutuvien kaivinpaalujen varaan. Päätytukien kaivinpaalut on jännitetty kallioon niin, että ne pysyvät aina puristettuina. Tällä tavoin sillan kantaan on saatu jäykkä kiinnitys, joka mahdollistaa keskijänteen hoikkuuden.

Turun uuden kirjastosillan suunnittelu perustuu Insinööritoimiso Pontek Oy:n työryhmän Crescendo-nimiseen ehdotukseen, joka voitti vuonna 2010 Turun kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun. Kevyen liikenteen silta sijaitsee aivan Turun keskustassa ja se johtaa Aurajoen yli Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välissä, Kauppiaskadulta Rettigin rinteelle. Heti avajaisten jälkeen silta on otettu kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön ja osoittanut siten tarpeellisuutensa.

Materiaaleiltaan uusi silta sopeutuu hyvin ympäristöönsä. Betonisen sillan omaperäistä muotoa on korostettu hiomalla valoisammat kylkipinnat sileiksi ja jättämällä varjoisa alapinta rimamuotin jäljiltä karheaksi. Sillan kaiteet ja valaistus tuovat sillan muodon esiin. Kaide muodostuu puisen yläjohteen ja reunapalkin väliin kiinnitetyistä lasisäleistä. Valojen väriä ja voimakkuutta säätämällä silta elää Aurajoen kansallismaisemassa hillitysti ja hienovaraisin vivahtein.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä taitavalla betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta suomalaisessa siltarakentamisessa.

Kirjastosilta, Turku

Sillan omistaja ja rakennuttaja: Turun kaupunki, Kiinteistölaitos / Jaakko Rintanen, projektipäällikkö, dipl.ins.
Sillan urakoitsija: Insinööritoimisto S. Rantala / Sami Rantala, toimitusjohtaja, dipl.ins.; Timo Hirvasmaa, työmaapäällikkö, ins.
Sillan suunnittelijat: Insinööritoimisto Pontek Oy /
Kilpailu- ja rakennussuunnitteluvaihe: Juhani Hyvönen, projektin vetäjä, dipl.ins.
Kilpailuvaihe: Seppo Rantanen, pääsuunnittelija, dipl. ins.
Rakennesuunnitteluvaihe: Juhani Hyvönen, pääsuunnittelija, dipl.ins.
Arkkitehtisuunnittelu: Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen, arkkitehdit SAFA
Rakennesuunnittelu: Esa Paavola, dipl.ins.; Tuomas Kaira, dipl.ins.; Paavo Hassinen, dipl.ins.; Jaakko Tuovinen, tekn.
Geotekninen suunnittelu: Arcus Oy / Jaakko Heikkilä, dipl.ins.
Valaistussuunnittelu: Valoa Design Oy / Roope Siiroinen, plda
Sillan betonien toimitus: Rudus Oy