Kotimaista ja paikallista raaka-ainetta

Betonin valmistuksessa käytetty kiviaines on uusiutumaton, mutta samalla myös katoamaton ja täysin ehtymätön luonnonvara. Betonirakentaminen ei todellisuudessa kuluta kiviainesvaroja, sillä käyttöikänsä päässä betonirakenteet murskataan ja syntyvä kierrätyskiviaines käytetään maarakentamisessa korvaamaan neitseellisiä luonnon kiviaineksia. Koska betonimurske on kantavuusominaisuuksiltaan erityisesti luonnonsoraa ja myös kalliomursketta parempaa, betonimurskeella saadaan maarakenteisiin sama kantavuus vähemmällä määrällä kiviainesta. Tästä syystä betonirakentaminen vähentää pitkällä aikavälillä kiviainesten kulutusta.

Suomessa otetaan kiviainesta vuosittain lähes 200 miljoonaa tonnia, eli noin 40 tonnia asukasta kohti vuodessa. Betonikiviainesten osuus tästä on noin 5 prosenttia eli 8–10 miljoonaa tonnia vuodessa.

Valtaosa Suomessa rakentamiseen käytetystä kiviaineksesta on kalliosta murskattua. Luonnonsorien ja -hiekkojen osuus pienenee jatkuvasti.

Kalliokiviaineksen käyttöön siirtymiseen on kolme syytä. Merkittävin niistä on rakentamisalueiden läheisyydessä olevien soravarantojen ehtyminen sekä sora-alueiden ottoehtojen kiristyminen. Ottolupia myönnettäessä on punnittava kauniiden maisema-arvojen säilyttämistä ja pohjavesien suojelua rakentamisen toimintaedellytysten turvaamista vasten.

Toinen tekijä on kiviaineksen käyttökohde ja lopputuotteen laatu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että teiden ja katujen rakentamiseen sekä asfalttiin kalliokiviaines soveltuu luonnonsoraa paremmin. Korvattaessa luonnonsoraa kalliomurskeella betoni on kiviaineksen käyttökohteista vaativin. Karkeat kiviainekset voidaan korvata kalliopohjaisilla tuotteilla, mutta hienon kiviaineksen korvaaminen kalliosta valmistetuilla tuotteilla edellyttää huolellista tutkimusta.

Kolmas pääsyy kalliokiviaineksen käytön kasvuun on louhinta- ja murskaustekniikoiden kehitys.