Betonipintaiset lattiat

Hiertopinta

Hierretyillä betonilattioilla tarkoitetaan lattioita, joissa eri tavoin hiertämällä käsitelty betonipinta jätetään näkyviin osaksi arkkitehtonista kokonaisuutta. Pölyämisen ja erilaisten nesteiden imeytymisen estämiseksi hierretty betonilattia tulee aina pintakäsitellä. Pintakäsittelynä käytetään menetelmiä, joissa betonipinnan ulkonäkö ei olennaisesti muutu.

Hiertopinta on yleensä myös alustana erilaisille lattian pinnoitteille, päällysteille ja tarvikkeille.

Hiertokäsittelyt (tasoitushierto, viimeistelyhierrot) tehdään yleensä koneellisesti. Hiertokertojen määrällä voidaan vaikuttaa pinnan tasaisuuteen, lujuuteen, huokoisuuteen, väriin ja valonheijastusominaisuuksiin (kiiltoaste).

Haluttaessa värillistä pintaa voidaan betonissa käyttää väripigmenttejä, pinta voidaan käsitellä hierron yhteydessä värillisellä sirotteella tai käsitellä pinta väriä muuttavilla kemikaaleilla (ns. patinointi). Väriin vaikuttaa myös betonin sementtityyppi, sementti- ja vesimäärä.

Teräshierto voi muuttaa hierretyn pinnan värisävyä (esim. valkobetoni). Jos tätä ei haluta hiertosiivekkeiden materiaali tulee vaihtaa.

Kun hierretty betonipinta jää lopulliseksi lattiapinnaksi, pinta tulee käsitellä pölynsidonta-aineella. Pölynsidonta-aineet yleensä reagoivat sementin kanssa ja lujittavat betonin pintaa. Pölynsidonta-aineita on sekä ulko- että sisätiloihin.

Pinnoitettuna hierretty betonilattia soveltuu hyvin niin asuin-, toimisto-, näyttely-, varasto- kuin tuotantotiloihin. Lattiat, joilta edellytetään kulutuskestävyyttä, voidaan toteuttaa sirotepintaisena teräshierrettynä lattiana tai kovabetonilattiana (erillinen valu runkobetonin päällä)

Koneellisessa hierrossa tulee muistaa, että suurikokoisilla hiertokoneilla ei voida käsitellä seinien vierustoja ja ahtaita paikkoja, vaan ne tulee käsitellä käsin pienemmillä hiertovälineillä.

Sirotepinta

Sirotepintaisiksi lattioiksi kutsutaan betonilattioita, joihin valun yhteydessä on tehty kuivasirotteella kulutusta kestävä pintakerros. Värikkäitä lattiapintoja saadaan värillisillä sirotteilla. Sirote levitetään betonin pintaan hierron yhteydessä.

Kuivasirotemateriaali koostuu sideaineesta, runkoaineesta ja lisäaineista. Sideaineena käytetään sementtiä. Runkoaineena käytetään tyypillisesti hyvin kulutusta kestäviä runkoaineita kuten kvartsia, korundia ja terästä. Lisäaineet ovat sirotteen työstämistä helpottavia ja tuotteen toiminnan varmistavia betonin lisäaineita.

Sirotteen määrä riippuu lattian rasituksesta (kevyt-raskas kuormitus 3….7 kg/m2). Värillisiä kuivasirotteita käytettäessä tulee em. määriin lisätä 1…2 kg/m2. Sirotteita käytettäessä tulee ottaa huomioon, että sirote tarvitsee sitoutuakseen vettä alustana olevasta tuoreesta betonimassasta. Sirotteen tartunnan kannalta oikea-aikainen hierto on tärkeä. Sirotetyypistä riippuen voidaan alustabetonille asettaa vaatimuksia mm. betonin lujuuden, betonin sisältämän ilman ja vesi-sementtisuhteen osalta.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Erillinen pintavalu

Erillinen pintavalu on runkobetonin tai alusbetonin päälle valettava kerros, joka jää lopulliseksi pinnaksi ja joka on tartunnalla kiinni alustassa. Halutun värisävyn aikaansaamiseksi betonissa voidaan käyttää valkosementtiä, väripigmenttejä ja erikoisrunkoaineita. Pinnan väriä voidaan muuttaa kemiallisella käsittelyllä tai hionnalla. Yleisimmin pinta on joko hierretty tai hiottu. Hionnassa pinnasta poistetaan ohut kerros, jolloin runkoaine paljastuu esiin, jolloin saadaan elävä ja värikäs pinta.

Pintavaluun käytettävä betoni voi olla:
– Tavanomaista lattiabetonia, jota on mahdollista sävyttää väripigmenteillä. Betoni toimitetaan yleensä valmisbetonitehtaalta. Reseptien räätälöinti on rajoitettua johtuen betoniaseman rajallisesta raaka-aineiden varastointikapasiteetista. Eräillä tehtailla on mahdollisuus käyttää betonin valmistuksessa valkosementtiä ja erikoiskiviaineksia, jolloin betonin värisävyjen määrää voidaan lisätä. Pintavalun paksuuden tulee tässä tapauksessa olla vähintään 40…50 mm.

– Betoni valmistetaan lähtöraaka-aineista työmaalla. Tällöin resepti(t) on mahdollista räätälöidä kohdekohtaisesti halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi.

– Käytetään uunikuivatuista runkoaineista tehtyjä erikoisbetoneita. Työmaalla betoniin sekoitetaan vain vesi ja betonia valmistetaan kerralla vain se määrä, mikä työn etenemisen kannalta tarvitaan. Lattioihin tarkoitetuissa kuivabetoneissa on tarjolla vakiovärisävyjä, mutta suurissa kohteissa värisävyjä on mahdollista räätälöidä. Tuotteissa voi olla erikoisominaisuuksia kuten vähäinen kutistuma, korkea lujuus (ns. kovabetoni) ja kulutuskestävyys, hyvä tartunta alustaan jne. Lisäksi näillä erikoisbetoneilla on mahdollisuus valaa suhteellisen ohuita kerroksia esim. 5…20 mm.

Erillisen pintavalun alustana voi olla:
– Maanvarainen tai kantava paikallavalulaatta. Alusrakenne voi olla joko uusi tai saneerattava lattia.

– Kantavan rakenteen päälle (yleensä ontelolaatta) valettu erillinen pintavalu. Kun kantavana rakenteena on ontelolaatta, pintavalun rakennesuunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota halkeilun rajoittamiseen elementtisaumojen kohdilla.

– Kantavan rakenteen päälle (ontelolaatta tms. elementtirakenne, paikallavalulaatta) valettu kelluva laatta. Lattian halkeiluriski vähenee merkittävästi, kun pintavalun ja kantavan rakenteen välillä ei ole tartuntaa.

Hiottu pinta

Hiottu betonilattia voi olla joko tyylikäs design-lattia tai kovaa kulutusta kestävä teollisuustilan lattia. Erilaisilla hionnoilla ja käsittelyillä betoni muuntuu hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi. Hiotun pinnan käsittelyaineen valinnassa tulee ottaa huomioon tilan käyttötarkoitus, koska toiset tuotteet soveltuvat vähäiselle rasitukselle esim. asuintilat ja toiset kovalle rasitukselle esim. teollisuuslattiat tai myymälät. Betonin etuna perinteisiin lattiamateriaaleihin verrattuna on selkeästi erilainen ja yksilöllinen ulkonäkö. Hiottu betonilattia on pitkäikäinen, helppohoitoinen ja laadukas lattia. Hiotusta betonilattiasta ei tule päästöjä sisäilmaan ja lattia sopii erityisesti tiloihin, joissa on korkeat vaatimukset puhtaudelle ja terveellisyydelle esim. allergia.

Ulkonäkö voi olla joko elävä tai tasavärinen, satiini tai kiiltävä, betonin värinen tai värjätty, yksivärinen tai kuvioitu. Tasaisempi lopputulos syntyy, kun hiotaan hieman mosaiikkibetonipintaa muistuttava lattia. Jos hionnassa hierron ja muun työn jäljet jäävät näkyviin, lopputulos on elävä.

Puhtaanapidon vuoksi hionnalla ja suojakäsittelyllä on merkitystä. Tällöin suositeltava kiiltoaste on kiiltävä tai heijastavan kiiltävä. Betoniin saadaan väriä joko värillisellä massalla tai jälkivärjäyksellä. Lattiaan voidaan tehdä erilaisia koristevärjäyksiä tai kuviointeja erivärisillä betoneilla, betoni- tai metallislistoilla yms. Erilaisilla kivirouheilla ja värjätyillä massoilla saadaan hyvin erinäköisiä lopputuloksia. Teräskuituraudoitteiden käyttö hiotuissa lattioissa ei ole suositeltavaa.

– Maanvarainen tai kantava paikallavalulaatta. Alusrakenne voi olla joko uusi tai saneerattava lattia.

– Kantavan rakenteen päälle (yleensä ontelolaatta) valettu erillinen pintavalu. Kun kantavana rakenteena on ontelolaatta, pintavalun rakennesuunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota halkeilun rajoittamiseen elementtisaumojen kohdilla.

– Kantavan rakenteen päälle (ontelolaatta tms. elementtirakenne, paikallavalulaatta) valettu kelluva laatta. Lattian halkeiluriski vähenee merkittävästi, kun pintavalun ja kantavan rakenteen välillä ei ole tartuntaa.

Hionta voi olla tasoltaan pintahionta tai syvähionta. Pintahionnalla poistetaan heikko sementtiliima ja osittain näkyviin voi tulla hienoa kiviainesta. Valutyön jäljet jäävät näkyviin. Hionnan jälkeen lattia kiillotetaan haluttuun kiiltoasteeseen. Ulkonäöltään pinta on elävä. Syvähionnalla saadaan suuremmat kiviainesrakeet näkyviin ja lopputulos on kaikkein tasaisin.

Hiottuja lattioita käytetään yleisesti asuinrakennuksissa, toimisto-, liike- ja teollisuusrakennuksissa. Mittavimmat kohteet ovat laaja-alaisia ostoskeskusten tai logistiikkahallien lattioita, jotka on lisäksi toteutettu ilman kutistumissaumoja.

Hiotuista ja kiillotetuista lattioista käytetään myös nimitystä mosaiikkibetonilattia. Kansainvälisesti käytetty nimike/termi on terrazzo -lattia. Terazzolattioissa käytettävän betonin sideaineena voi olla joko sementti tai sementin ja polymeerin seos.

Uusi ja vanhasta rakenteesta tehty mosaiikkipinta käsitellään hiontojen ja huolellisen pesun jälkeen silikaattipitoisella aineella. Aine reagoi betonissa olevan kalkin kanssa, jolloin pinta lujittuu. Mosaiikkibetonilattia voidaan hiontojen jälkeen patinoida värjäävillä kemikaaleilla, jonka jälkeen pinta suojataan lakalla.

Leimasinbetoni

Leimasinbetonilla tarkoitetaan betonipintaa, joka tehdään betonin ollessa tuoretta. Menetelmää käytetään yleensä maanvaraisiin lattioihin tai ulkotiloissa oleviin laattoihin. Betonipinnan kuviointi tehdään joko valmiilla muotilla painamalla tai muulla tarkoitukseen sopivalla työkalulla. Valmiita painomuotteja on laaja valikoima ja niiden avulla voi tehdä kuvioita, jotka jäljittelevät esimerkiksi luonnonkivilaatoitusta tai keraamista laattaa. Käsittelyyn kuuluu hyvin yleisesti myös betonin värjäys tai sävytys.

Leimasinbetonin yhteydessä voidaan kuvioita tehdä myös sahaamalla. Sahauskäsittely tehdään kovettuneelle betonille. Leimasinbetonin liikuntasaumat voidaan tehdä myös sahaamalla.

Patinointi

Patinapintaisiksi lattioiksi kutsutaan sellaisia betonilattioita, joissa betonissa oleva sementtikivi värjätään kemiallisesti. Lattiapinnasta ei tule tasaväristä, vaan pintaan saadaan vivahteikas ja elävä ilme.

Sininen/turkoosi värisävy saadaan aikaan materiaalilla, joka koostuu sideaineesta, runkoaineesta, kuparijauheesta ja lisäaineista. Sideaineena käytetään pääsääntöisesti sementtiä, kun taas runkoaineet voivat vaihdella. Materiaali levitetään tuoreen betonin pintaan.

Ruskeita sävyjä saadaan käsittelemällä jo kovettunut betonilattia kemiallisesti. Käsittelyllä saadaan aikaan erilaisia ruskean sävyjä. Betonin oma struktuuri jää näkyviin kiviaineksen kuultaessa esiin värjäyksen läpi.

Umbra värisävy saadaan aikaan nestemäisellä liuoksella, jolla jo kovettunut ja hiottu lattia käsitellään. Lattia lakataan käsittelyn jälkeen.

Graafinen betoni

Graafinen betoni on pintakäsittely, jonka avulla haluttuja kuvioita voidaan toistaa betonipinnassa. Menetelmä perustuu pintahidastinaineiden painamiseen erikoiskalvolle ja kalvon käyttämiseen betonilattialaattojen valun yhteydessä. Pinnan kuviointi saadaan aikaan pesupinnan ja ns. puhdasvalupinnan kontrastilla.

Puhdasvalupinta voidaan värjätä haluttuun sävyyn pigmenttien ja runkoaineksen hienoimman osan avulla. Pesupinnan värin muodostaa esille peseytyvän betonimassan runkoaine.

Graafista betonia voidaan käyttää vain esivalmistetuissa laattalattioissa. Laattojen kokoa rajaavat rakennetekniset seikat.

Graafisen betonin käyttäminen lattiapinnoissa edellyttää betonin pinnoittamista kulutuskestävyyden ja huollettavuuden varmistamiseksi. Pinnoitteen tulee tällöin joko tiivistää betonin pintaa tai muodostaa suojaava kalvo betonin päälle. Molemmissa tapauksissa erityinen huomio tulee kiinnittää pinnoitteen sitoutumiseen puhdasvalualueilla.