Peikko ja Consolis Parma toteuttivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ty\u00f6tehoseuran (TTS) kanssa vuoden 2021 lopussa pilottihankkeen, jossa betonielementtirakenteinen kantava runko asennettiin, purettiin ja asennettiin uudelleen. Hankkeen tarkoituksena oli testata ja osoittaa, ett\u00e4 kantavien rakenteiden v\u00e4linen liitostekniikka mahdollistaa turvallisesti rakenteiden vaivattoman purkamisen ja uudelleenk\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja v\u00e4h\u00e4hiilisyyden edist\u00e4minen ovat nopeasti etenev\u00e4n ilmastonmuutoksen hidastamiseksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuonna 2035 ja Euroopan komissio on asettanut EU-tasoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Consolis Parman -vastuullisuusohjelman mukaisena yhti\u00f6n strategisena tavoitteena on pienent\u00e4\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 viisi prosenttia vuosittain. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen pienent\u00e4miseksi kehitysty\u00f6n painopiste on v\u00e4h\u00e4hiilisiss\u00e4 tuotteissa ja kiertotalouden edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rakennussektori tuottaa yli kolmanneksen koko EU-alueen j\u00e4tem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja 29 % kaikista uusiutumattomista raaka-aineista (2018). Luvut osoittavat, ett\u00e4 rakennussektoriin kohdistuu valtava muutospaine ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempien toimintamallien l\u00f6yt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n
Consolis Parman, Peikon ja Ty\u00f6tehoseuran muodostaman yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n toteuttaman pilottihankkeen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa betonielementtien uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 ja murtaa kokonaisten elementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 negatiivisia ennakkoluuloja.<\/p>\n\n\n\n
Pilottihankkeen 6 m \u00d7 8 m pilari-palkkirunko toteutettiin PARMA GreenTM -teknologiaan perustuvilla Parman v\u00e4h\u00e4hiilisill\u00e4 pilarija laattaelementeill\u00e4 ja Peikon DELTABEAM\u00ae Green -liittopalkeilla. Asennuksesta ja elementtien purkamisesta vastasivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 Peikon ammattiasentajat ja TTS:n opiskelijat.<\/p>\n\n\n\n
\u201dRakenteiden uudelleenk\u00e4ytt\u00e4minen tunnistetaan yhten\u00e4 potentiaalisimmista tavoista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakennusteollisuuden raaka-ainekulutusta ja CO2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Eritoten betonielementtien purkamista ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on tutkittu hyvin v\u00e4h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ja niihin liittyy paljon ennakkoluuloja. Halusimme osoittaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 asiat ovat mahdollisia oikeanlaisella liitostekniikalla\u201d, Peikon Senior Manager Jaakko Yrj\u00f6l\u00e4 kertoo.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKiertotalous ja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset ovat ymp\u00e4rist\u00f6strategiamme merkitt\u00e4vimm\u00e4t osa-alueet. Betonielementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 kiehtoo meit\u00e4 erityisesti siksi, ett\u00e4 Suomessa kyseinen tekniikka ei ole ollut viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4, vaikka se mahdollistaisi betonin pitk\u00e4n elinkaaren hy\u00f6dynt\u00e4misen\u201d, Consolis Parman teknologiajohtaja Juha R\u00e4m\u00f6 sanoo.<\/p>\n\n\n\n
\u201dL\u00e4hdimme mukaan t\u00e4h\u00e4n hankkeeseen, koska kest\u00e4v\u00e4 ja laadukas rakentaminen sek\u00e4 kiertotalouden edesauttaminen ovat meille keskeisi\u00e4 teemoja. Rakenteiden toteuttaminen purettaviksi ja uusiok\u00e4yt\u00f6n ennakkosuunnittelu auttavat jatkamaan niiden elinkaarta uudessa k\u00e4ytt\u00f6kohteessa\u201d, kommentoi TTS:n kehitys- ja asiakkuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jukka Jaakkola.<\/p>\n\n\n\n
Sek\u00e4 liittopalkkien ja betonielementtien v\u00e4liset ett\u00e4 elementtien keskin\u00e4iset liitokset suunniteltiin mahdollistamaan rakenteiden vaivaton purku ja uudelleenasennus.<\/p>\n\n\n\n
Purkuvaiheessa toisistaan irrotetut rakenteet nostettiin hallitussa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja ne varastoitiin asennuspaikan viereen. Viimeinen ty\u00f6vaihe piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ontelolaattojen puhdistamisen, jotta my\u00f6s laatoista saatiin uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t. Yksik\u00e4\u00e4n rakenneosa ei vahingoittunut purkuprosessin yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Uudelleenasennuksessa kaikki puretut rakenneosat sijoitettiin alkuper\u00e4isille paikoilleen ja muodostettiin pulttiliitokset uudelleen. Purkuprosessiin ja asennuksiin liittyv\u00e4t materiaali- ja prosessikustannukset oli mahdollista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 talous- ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPilottihankkeessa verrattiin rungon uudelleenasennusta puretuilla rakenneosilla suhteessa uudelleenasennukseen t\u00e4ysin uusilla rakenneosilla. Tutkimuksen alaisessa pilottirungossa purettavuuus ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 tuottivat noin kolmanneksen kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6n ja noin 50 % pienemm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u201d, kertoo Jaakko Yrj\u00f6l\u00e4 Peikolta.<\/p>\n\n\n\n
Pilottihankkeen yhteydess\u00e4 yhteisty\u00f6kumppanit ottivat merkitt\u00e4v\u00e4n askeleen kohti betonielementtien konkreettista uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vaikka kantavista runkorakenteista on viel\u00e4 matkaa kokonaiseen rakennukseen, jo pelk\u00e4n rungon uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyys on merkitt\u00e4v\u00e4 parannus nykytilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n
Seuraava looginen askel onkin pilottihankkeessa hankitun tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen astetta pidemm\u00e4lle kokonaisuudessa, johon sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi sein\u00e4elementtien asennus ja kantavien laattojen p\u00e4\u00e4lle teht\u00e4v\u00e4t pintarakenteet.<\/p>\n\n\n\n
\u201dOlisi mielenkiintoista jalostaa saatuja kokemuksia laajamittaisemmin aidossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n rakennuskohteessa ja arvioida uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyyden tuottamia etuja elinkaarilaskelmissa\u201d, Juha R\u00e4m\u00f6 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Peikko ja Consolis Parma toteuttivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ty\u00f6tehoseuran (TTS) kanssa vuoden 2021 lopussa pilottihankkeen, jossa betonielementtirakenteinen kantava runko asennettiin, purettiin ja asennettiin uudelleen. Hankkeen tarkoituksena oli testata ja osoittaa, ett\u00e4 kantavien…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":20406,"template":"","tags":[36,89,49,77],"class_list":["post-20405","ajankohtaista","type-ajankohtaista","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","tag-betonielementti","tag-co2","tag-elementtirakentaminen","tag-kiertotalous"],"acf":[],"yoast_head":"\n