Namikan koripalloareena on urheiluhallien joukossa poikkeus, sill\u00e4 Namika Areenan arkkitehtuuri on harkittua ja pysyv\u00e4n oloista, jopa syv\u00e4llist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kohteessa hallirakentamisesta, joka turhan usein n\u00e4ytt\u00e4ytyy Suomessa kertak\u00e4ytt\u00f6isen\u00e4 peltihallirakentamisena, on pystytty luomaan arkkitehtuuria, kaunista, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4. Vaikka kokonaisuus on helposti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 yhdell\u00e4 katseella, on paikassa tilaa my\u00f6s yll\u00e4tyksille, hienoille yksityiskohdille ja tilakokemuksille.<\/p>\n\n\n\n
Namika Areenan sijainti kaupunkirakenteessa on haasteellinen sen sijoittuessa vilkasliikenteisen liikennev\u00e4yl\u00e4n ja kadun risteykseen, penkereen p\u00e4\u00e4lle. Paikka on samanaikaisesti n\u00e4kyv\u00e4, puoliurbaani ja mets\u00e4inen. Namika Areena sijoittuu tontin korkeimmalle kohdalle, risteyksen puolelle. T\u00e4llaisessa paikassa seisoo j\u00e4m\u00e4kk\u00e4, selke\u00e4 ja varmanoloinen rakennus. Rakennuksen julkisivut vahvistavat t\u00e4t\u00e4 mielikuvaa onnistuneesti.<\/p>\n\n\n\n
Laadukkaasti ja mittatarkasti toteutettujen julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypist\u00e4, jossa kori oli tehty puukapuloista. L\u00e4ht\u00f6kohta on runollinen, ja sen hienosti onnistunut tulkinta on tarpeeksi abstraktia ja kokonaisuutta palvelevaa. Korkean urheiluhallin umpiseini\u00e4 on oivallisesti j\u00e4sennelty korostaen vaakalinjoja, kun taas pystykiilojen vuorottelevat, ter\u00e4v\u00e4piirteiset varjot, rytmitt\u00e4v\u00e4t pintaa pienempiin osiin. Mittakaavan hallinta yhdistettyn\u00e4 elementtijakoon on eritt\u00e4in taitavaa ja konstailematonta. Harvoin saa n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4in oikeaan osunutta mitoitusta, miss\u00e4 ei ole jakoj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 rytmi\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4ss\u00e4. Lopputuloksena on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 niin suunnittelijoiden kuin valmistajien onnistunut yhteisty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Julkisivujen punaruskea v\u00e4ritys viittaa nahkaiseen koripalloon. Valittu v\u00e4ri sopii hyvin puiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4lle tontille eri vuodenaikoina. Elementtijulkisivun saumat on k\u00e4sitelty samalla Umbra-patinak\u00e4sittelyll\u00e4 kuin betonipinnat, jolloin julkisivun v\u00e4rierot ovat tasaantuneet, ja julkisivu antaa rauhallisen, yksiaineisen vaikutelman. Kokonaisuuden v\u00e4ritys liittyy saumattomasti ymp\u00e4r\u00f6iviin oransseilla tehostev\u00e4reill\u00e4 ter\u00e4v\u00f6itettyihin musta-valkoisiin ulkokenttiin ja paikoitusalueisiin. Kaiken kaikkiaan rakennus, sen ymp\u00e4rist\u00f6 ja betoniset julkisivut ilahduttavat k\u00e4vij\u00f6it\u00e4\u00e4n, toivottavasti vuosisadan\/vuosikymmenten j\u00e4lkeen yht\u00e4 paljon kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Namika Areenan suunnittelija on Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy. Ty\u00f6yhteenliittym\u00e4ss\u00e4 mukana on ollut Arkkitehdit AFKS. Kohteen p\u00e4\u00e4suunnittelijana on Hilla Rudanko<\/em> ja arkkitehti Panu H\u00e4rm\u00e4vaara<\/em>. Rakennesuunnittelija on Ideastructura Oy. Tilaaja on Helsingin NMKY ja toteuttajana on NCC Finland Oy. Julkisivutoimittaja on Betset Oy ja julkisivun Umbra-v\u00e4rj\u00e4yksen toteuttaja on ART-Betoni Oy.<\/p>\n\n\n\n Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen yhdeks\u00e4nnen kerran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n Betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5.000,- eurolla.<\/p>\n\n\n\n Palkinnon t\u00e4rkeimpin\u00e4 arvosteluperusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hy\u00f6dynt\u00e4minen, uuden kehitt\u00e4minen ja kohteen soveltuminen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinto 2023 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Aleksi Niemel\u00e4inen<\/em> ja j\u00e4senin\u00e4 arkkitehti SAFA Henna Helander<\/em> sek\u00e4 arkkitehti SAFA, p\u00e4\u00e4toimittaja Maritta Koivisto<\/em>. Tuomariston sihteerin\u00e4 toimi DI, jaosp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Janne Kihula<\/em> Betoniteollisuus ry:st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lehdist\u00f6tiedote (pdf)<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n