Viime vuonna rakentaminen v\u00e4heni 1,5 prosenttia, ja t\u00e4ksi vuodeksi odotettavissa on korkeintaan saman verran kasvua. Rakentamisen liikevaihto on noussut, mutta se on tullut p\u00e4\u00e4osin valmistuvista hankkeista, ei uusien aloituksista.<\/p>\n\n\n\n
Kokonaisuudessaan uudisasuinrakentamisen aloitukset v\u00e4heniv\u00e4t viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle, 25 miljoonaan kuutioon. Vaikein tilanne on edelleen asuntorakentamisessa, kun taas rakentamisen muissa lajeissa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 piristymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Asuntorakentamisessa uudet aloitukset uhkaavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 noin 15 000 asuntoon sek\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna ett\u00e4 ensi vuonna. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on jo kolmena edellisen\u00e4 vuotena alittanut 20 000 asuntoa, kun pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tarve on 31 000 – 35 000 asuntoa vuodessa. Valmistuvien asuntojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on romahtanut 1950-luvun tasolle.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPahimmillaan asuntoaloituksissa voidaan pudota viel\u00e4kin alemmas. Jotta saavutettaisiin edes historiallisen matala 15 000 asunnon taso, se edellytt\u00e4\u00e4 omistusasuntotuotannon selv\u00e4\u00e4 kasvua, sill\u00e4 sijoittajakysynt\u00e4 ei kasva ja tuettu asuntotuotanto l\u00e4hes puolittuu t\u00e4n\u00e4 ja ensi vuonna, p\u00e4\u00e4ekonomisti Jouni Vihmo<\/em> Rakennusteollisuus RT:st\u00e4 sanoo.<\/p>\n\n\n\n Korkojen ja inflaation lasku, kuluttajien ansiokehitys, v\u00e4est\u00f6nkasvu ja muuttoliike tukevat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vapaarahoitteisten asuntojen kysynt\u00e4\u00e4. Sen sijaan ty\u00f6tt\u00f6myysriski, asuntovarallisuuden lasku, huoli korkojen noususta ja rahoituksen saatavuus hillitsev\u00e4t asunnonostoaikeita.<\/p>\n\n\n\n \u201dVanhojen asuntojen hinnat ovat edelleen laskeneet, ja hintaero on kasvanut verrattuna uusiin asuntoihin. Kotitaloudet ovat korostetun varovaisia eiv\u00e4tk\u00e4 sijoittajien tuotto-odotukset vuokramarkkinoilla t\u00e4yty. Rakentamiskustannukset ovat pysyneet korkealla ja rahoituksen saatavuus on kiristynyt voimakkaasti. Asuinrakentamisen taloudellinen yht\u00e4l\u00f6 pysyy yh\u00e4 hyvin vaikeana eik\u00e4 tue tarjontaa\u201d, Vihmo toteaa.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s muussa talonrakentamisessa lasku jatkui viime vuonna nelj\u00e4tt\u00e4 vuotta per\u00e4kk\u00e4in. Toimitilarakentamisessa n\u00e4kym\u00e4t t\u00e4ksi vuodeksi ovat kuitenkin selv\u00e4sti viime vuotta paremmat. Datakeskukset ja muut puhtaan siirtym\u00e4n hankkeet sek\u00e4 investoinnit puolustuskiinteist\u00f6ihin ajavat kasvua t\u00e4n\u00e4 ja ensi vuonna.<\/p>\n\n\n\n Puhtaan siirtym\u00e4n hankkeet ja energiainvestoinnit kerrytt\u00e4v\u00e4t vastaavasti infrarakentamista. Lis\u00e4ksi julkiset panostukset huoltovarmuuteen ja korjausvelan v\u00e4hent\u00e4miseen jatkuvat maa- ja vesirakentamisessa, jossa kasvua oli viime vuonna 3 prosenttia. Kasvu hidastuu t\u00e4n\u00e4 ja ensi vuonna.<\/p>\n\n\n\n Korjausrakentaminen k\u00e4\u00e4ntyi viime vuoden lopulla hienoiseen kasvuun v\u00e4hennytty\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ennen per\u00e4ti yhdeks\u00e4n vuosinelj\u00e4nneksen ajan. Korjausrakentamisen kehitys on ollut koko 2020-luvun poikkeuksellisen heikkoa.<\/p>\n\n\n\n \u201dT\u00e4llaisessa suhdannetilanteessa tarvitaan useiden eri t\u00e4sm\u00e4toimien yhteisvaikutusta, jotta korjaamista, asuntorakentamista ja koko Suomen taloutta saadaan kasvuun. Olemme esitt\u00e4neet poliittisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille muun muassa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista investointiavustusta, jolla tuupattaisiin k\u00e4yntiin taloyhti\u00f6iden perusparannushankkeita ja muuta korjausrakentamista\u201d, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell<\/em>.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 rakentamisen suhdannetilanne hidastaa talouden ja ty\u00f6llisyyden kasvua sek\u00e4 kasvattaa julkisen talouden vajetta. Ennen Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan rakennusteollisuuden suora liikevaihto oli l\u00e4hes 47 miljardia euroa, josta maksettiin veroja tai veroluontoisia maksuja yli 40 prosenttia. Liikevaihto on jo v\u00e4hentynyt 6,5 miljardia, joka tarkoittaa noin 2,5 miljardin euron lovea verotuloihin.<\/p>\n\n\n\n \u201dNyt Iranin sodan kasvattaessa ep\u00e4varmuutta entisest\u00e4\u00e4n hallitukselta odotetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kuluttajien luottamuksen ja kotimarkkinoiden vahvistamiseksi. On vaikea uskoa, ett\u00e4 yksityist\u00e4 kulutusta saadaan nopeasti kunnolla kasvuun, ellei asuntomarkkinoita, uudisasunto- ja korjausrakentamista saada liikkeelle. Panostukset rakentamiseen maksavat itsens\u00e4 takaisin, eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa ole en\u00e4\u00e4 varaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 odotusten varaan\u201d, Randell painottaa.<\/p>\n\n\n\n Rakennusteollisuuden ennusteessa ei ole otettu huomioon Iranin sodan mahdollista pitkittymist\u00e4 ja laajentumista. Riski kustannusten ja korkojen noususta olisi t\u00e4ll\u00f6in todellinen, mik\u00e4 heijastuisi kaikkeen rakentamiseen.<\/p>\n\n\n\nPuhtaan siirtym\u00e4n hankkeet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t toimitila- ja infrarakentamista<\/h3>\n\n\n\n
Rakentamisen alho leikkaa verotuloja<\/h3>\n\n\n\n