Purettavan kohteen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 saatetaan samaan aikaan rakentaa parkkialueita, katuja ja teit\u00e4 taikka meluvalleja ja siltoja, joissa purkuaineksia voitaisiin suoraan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 purkuj\u00e4tett\u00e4 ensin kuljetetaan kauas murskattavaksi ja varastoitavaksi. Purku-tutkimushankkeen koekohteissa testataan uusia hyvin koteloituja murskauslaitteita ja menetelmi\u00e4, joissa mineraalinen purkumateriaali, kuten tiili ja betoni murskataan paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 uusiok\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kohteen l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimushankkeen mittalaitteistot todentavat paikallamurskauksen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, eli p\u00f6ly\u00e4, melua ja t\u00e4rin\u00e4\u00e4. Tuloksista voidaan n\u00e4hd\u00e4, millainen osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyy paikallamurskauksessa ja mik\u00e4 osa ihan tavanomaisessa purkuty\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi kohteista lasketaan hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 erilaisilla purkamis- ja hy\u00f6dynt\u00e4mistavoilla ja niit\u00e4 verrataan perinteiseen tapaan toimia. Perinteisesti kiviainesta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t rakenteet hakataan ensin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 suuriksi palasiksi ja nostellaan rekkoihin tai kuorma-autoihin. Raskaat teit\u00e4 rasittavat rahdit vied\u00e4\u00e4n jopa kymmeni\u00e4 kilometrej\u00e4 kaupunkien laitamille, miss\u00e4 purkuj\u00e4te murskataan eri yritysten ymp\u00e4rist\u00f6luvallisilla vastaanottoalueilla.<\/p>\n\n\n\n
\u201dAiemmin lupien saaminen paikallamurskaukseen on ollut haastavaa, sill\u00e4 murskauksesta on oletettu aiheutuvan haittoja. Nyt olemme mittauksilla osoittaneet, ett\u00e4 paikallaanmurskaus ei rasita ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin perinteinen menetelm\u00e4 \u2013 ja se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 raskasta liikennett\u00e4 huomattavasti ollen my\u00f6s kustannustehokasta. Viemme tutkimustietoa viranomaisille ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille, ja esit\u00e4mme muutoksia mara-asetukseen, jotta kiviaineksen kaltaisen materiaalin hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 voidaan jatkossa parantaa\u201d, kertoo yliopistonlehtori Anne Tuomela<\/a><\/em>, joka vet\u00e4\u00e4 Purku-hanketta.<\/p>\n\n\n\n Purku-hankkeessa on my\u00f6s rakennettu purkuj\u00e4te-betonimurskeella sadan metrin mittainen testitie Kiimingiss\u00e4 V\u00e4limaan kiertotalousalueelle. Parhaillaan mittauksilla tarkkaillaan muun muassa suotoveden laatua ja tien kantavuuden kehityst\u00e4. Purku-hanke osallistuu muiden muassa OYSin sairaalan purkamiseen ja Oulun Sataman kenttien sek\u00e4 Kaakkurin liikuntamaan rakentamiseen.<\/p>\n\n\n\n Yksi este purkumateriaalin hy\u00f6dynt\u00e4miselle l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 on logistinen: uutta k\u00e4ytt\u00f6kohdetta ei usein tiedet\u00e4 purkamisen aikana. Siksi purkuj\u00e4tett\u00e4 rahdataan varastoitaviksi odottamaan eri urakoitsijoiden tulevaisuuden ty\u00f6maita.<\/p>\n\n\n\n Purkuj\u00e4tteit\u00e4 ei seurata systemaattisesti eik\u00e4 koota esimerkiksi kunnallisiin j\u00e4tehuoltotilastoihin. \u201dOlisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada purkajat ja purkumateriaalien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kohtaamaan\u201d, Tuomela tiivist\u00e4\u00e4. \u201dP\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla kiertotalousmarkkinat ovat jo kehittyneet, ja materiaaleja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n purkupaikan l\u00e4hell\u00e4.\u201d My\u00f6s EU on direktiivill\u00e4\u00e4n kiinnitt\u00e4nyt asiaan huomiota, ja vuoteen 2020 menness\u00e4 70 prosenttia purkuj\u00e4tteest\u00e4 piti jo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, mutta Suomessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n edelleen alle 60 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n \u201dPyrimme lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisuutta purkuhankkeista my\u00f6s osana kaavoitusta hyviss\u00e4 ajoin. Yleisesti purkamissuunnittelun tulisi kuulua osaksi rakennussuunnitelmien alkua eik\u00e4 loppua\u201d, Tuomela toteaa. \u201dHankkeen aikana on perustettu alueellinen ty\u00f6ryhm\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n RYSKE, jonka tarkoitus on jatkaa hankkeessa alkuun saatettua toimintaa\u201d, Tuomela lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Purku-hankkeen sidosryhmille onkin luvassa tutustumista suuriin purku- ja rakennusty\u00f6maihin sek\u00e4 verkostoitumista ja ty\u00f6pajoja.<\/p>\n\n\n\n Hankkeessa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Oulussa hotelli Lasaretissa 24.-25.8. seminaari<\/a><\/strong>, joka kokoaa rakennusalan ammattilaisia ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 kiertotalouden teemojen \u00e4\u00e4relle. Luvassa on tiedett\u00e4, taidetta ja toimintaa rakentavan purkamisen hengess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tutkimustiedon avulla purkamisesta pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 suunnitelmallisempaa ja ekotehokkaampaa. Se pyrit\u00e4\u00e4n muuttamaan kiertotalousmarkkinaksi sek\u00e4 rakentamisen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi, ei p\u00e4\u00e4tepisteeksi.<\/p>\n\n\n\n Purku-hankeen budjetti on l\u00e4hes 1,4 miljoonaa euroa, ja rahoittajina ovat Euroopan rakennerahaston Oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahasto (JTF), Oulu Innovation Alliance ja Metso.<\/p>\n\n\n\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n PURKU – Purkaminen osaksi kaupunkirakentamista – ekotehokas purkumateriaalin hy\u00f6dynt\u00e4minen infra- ja kiinteist\u00f6rakentamisessa<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikk\u00f6<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\nPurkaminen suunnitellummaksi \u2013 purkajat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kohtaamaan pohjoiseksi kiertotalousmarkkinaksi<\/h3>\n\n\n\n