On mahtavaa asua yhteiskunnassa, jossa kaikki toimii. Meill\u00e4 on j\u00e4tevedenpuhdistamoita, siltoja ja alikulkuk\u00e4yt\u00e4vi\u00e4. S\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuotetaan ydin-, vesi- ja tuulivoimalla. T\u00f6ihin kuljemme autolla, junalla, bussilla tai raitiovaunulla niit\u00e4 varten rakennettuja v\u00e4yli\u00e4 pitkin.<\/p>\n\n\n\n
Osa meist\u00e4 asuu betonielementeist\u00e4 rakennetuissa taloissa. Monille meist\u00e4 on paikka, kriisiajan varalle, betonista rakennetuissa v\u00e4est\u00f6nsuojissa. L\u00e4hes kaikki asumme taloissa, joiden perustukset ovat betonista. Jokaisen tuulivoimalan perustuksissa on satoja kuutioita betonia, vesivoimaloiden padoissa lienee tuhansia kuutioita, puhumattakaan ydinvoimaloista. Jokaisen sillan perustukset ovat betonia reunapalkeista puhumattakaan.<\/p>\n\n\n\n
Onko se silloin betonihelvetti? Vai toimiva yhteiskunta?<\/p>\n\n\n\n
Betonihelvetill\u00e4 tarkoitetaan yleens\u00e4 tyls\u00e4\u00e4, monotonista, harmaata kaupunkikuvaa, jossa betonin harmaus on p\u00e4\u00e4syy sosiaalisiin ongelmiin. Betoni n\u00e4kyy kaupungeissa niin paljon, ett\u00e4 se yhdistet\u00e4\u00e4n kaupungeissa esiintyviin ongelmiin. En usko, ett\u00e4 kaupunkien sosiaaliset ongelmat v\u00e4henev\u00e4t puukerrostalojen tai paikallamuurattujen julkisivujen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Betonin k\u00e4ytt\u00e4minen kaupunkirakentamisessa on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Yhteiskunnan rakentamisessa on lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kohteita, joissa betonin k\u00e4yt\u00f6lle ei ole realistista vaihtoehtoa.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n betonia vuositasolla vajaan kuution verran per asukas. Voitaisiinko tuo viitisen miljoonaa kuutioita betonia korvata puulla? Puuta tarvittaisiin merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n jo heikompien lujuusominaisuuksien takia. Samalla rakenteiden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 lyhenisi heikomman pitk\u00e4aikaiskest\u00e4vyyden takia. Lis\u00e4ksi yhdest\u00e4 kaadetusta puukuutiosta saadaan merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n rakennepuutavaraa. Suomessa hakataan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n. 70 miljoonaa kuutiota mets\u00e4\u00e4 vuodessa. Betonin korvaaminen puulla kasvattaisi sit\u00e4 useilla kymmenill\u00e4 prosenteilla. Lis\u00e4ksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 purettaville puurakenteille sellaisia loppuk\u00e4ytt\u00f6kohteita, ettei hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6 tuprahda savuna ilmaan kuitenkin loppujen lopuksi.<\/p>\n\n\n\n
Ihan konkreettisiakin ongelmia puunk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syntyy. Puun tiheys on parhaimmillaankin vain noin nelj\u00e4nnes betonin tiheydest\u00e4 ja siit\u00e4 seuraa ongelmia rakennusten kokonaisj\u00e4ykistyksen suhteen. Puurunko on vain yksinkertaisesti liian kevyt verrattuna betoniin kun kerroksia alkaa olla paljon. Nimitt\u00e4in tuulikuorman suuruus ja sijainti on kutakuinkin sama, on rakennus sitten puusta tai betonista.<\/p>\n\n\n\n
Toinen ongelma on s\u00e4ilyvyys. Mit\u00e4 tiukemmaksi kemikaalilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 muuttuu, sit\u00e4 hankalammaksi puun suojaus s\u00e4\u00e4- ja kloridirasitukselle alttiina muuttuu.<\/p>\n\n\n\n
Betonirakentamisen hiilineutraaliutta voidaan edist\u00e4\u00e4 monin keinoin. Sementin m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen betonissa ja taloudellisemmin suunnitellut rakenteet tulevat mieleen ensimm\u00e4isen\u00e4. Laskentatarkkuuttakin voidaan parantaa: Suomessa tuotettu sementti tuprauttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n kuin kiinalainen vastaava.<\/p>\n\n\n\n
Tulevaisuudessa kalsinoitumisreaktiossa muodostunut hiilidioksidi saadaan talteen ja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nestem\u00e4isen polttoaineen valmistukseen. Silloin betoni alkaa olla j\u00e4lleen ihan ly\u00f6m\u00e4t\u00f6n materiaali muotoiltavuutensa, kest\u00e4vyytens\u00e4 ja hiilidioksidin sitomiskykyns\u00e4 takia!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
On mahtavaa asua yhteiskunnassa, jossa kaikki toimii. Meill\u00e4 on j\u00e4tevedenpuhdistamoita, siltoja ja alikulkuk\u00e4yt\u00e4vi\u00e4. S\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuotetaan ydin-, vesi- ja tuulivoimalla. T\u00f6ihin kuljemme autolla, junalla, bussilla tai raitiovaunulla niit\u00e4 varten rakennettuja v\u00e4yli\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":23859,"template":"","tags":[],"nakokulma_kategoria":[18],"class_list":["post-18598","nakokulmat","type-nakokulmat","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","nakokulma_kategoria-kolumni"],"acf":[],"yoast_head":"\n