{"id":19943,"date":"2022-03-04T14:10:23","date_gmt":"2022-03-04T12:10:23","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?post_type=nakokulmat&p=19943"},"modified":"2022-06-03T15:40:39","modified_gmt":"2022-06-03T12:40:39","slug":"satu-huuhka","status":"publish","type":"nakokulmat","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/","title":{"rendered":"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka"},"content":{"rendered":"\n

Satu Huuhka syntyi Espoossa. Perhe muutti kuitenkin pian H\u00e4meenlinnaan. Siell\u00e4 Satu vietti lapsuutensa. Ja siell\u00e4 on koti nytkin.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4meenlinna oli my\u00f6s se, joka her\u00e4tti teini-ik\u00e4isen Sadun kiinnostuksen rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n: \u201dAsuinalueellamme oli paljon vanhaa 1800-luvun lopun rautatierakennusperint\u00f6\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4lleenrakennuskauden pientaloja. Niiden yksityiskohdat vieh\u00e4ttiv\u00e4t.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Satu muistelee arkkitehtiopintojenkin olleen tuolloin haave, muttei suinkaan p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen: \u201dIs\u00e4ni on insin\u00f6\u00f6ri ja minustakin piti pitk\u00e4\u00e4n tulla insin\u00f6\u00f6ri. Toisaalta my\u00f6s taide innosti, sit\u00e4 harrastin lapsuuden kuvataidekoulusta l\u00e4htien. L\u00e4hdinkin lukion j\u00e4lkeen opiskelemaan vaatesuunnittelua Rovaniemelle Lapin yliopistoon.\u201d<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hd\u00f6n Rovaniemelle Satu n\u00e4kee nyt muuttona ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa omilleen, aikuistumisena: \u201dKun kahden opiskeluvuoden j\u00e4lkeen totesin, ett\u00e4 vaatesuunnittelulla voi olla vaikea el\u00e4\u00e4, haave arkkitehtiopinnoista her\u00e4si uudelleen. Palasin etel\u00e4\u00e4n, kun opiskelupaikka Tampereen teknillisess\u00e4 yliopistossa aukesi.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Rakennusperinn\u00f6n kunnioitus innostaa kiertotalouteen<\/h3>\n\n\n\n

\u201dKaikenlainen uuden oppiminen on ihmiselle hyv\u00e4ksi. Olen aika k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen tyyppi, sek\u00e4 vaatesuunnittelu ett\u00e4 arkkitehtuuri ovat hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 aloja. Niiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jotain, joka on oikeaa materiaalia, valmistetaan olevaksi. Rovaniemen ajan ansiosta aloitin ehk\u00e4 arkkitehtuuriopinnot kypsemp\u00e4n\u00e4 kuin suoraan lukiosta tulleena\u201d, Satu pohtii.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtiopinnoissa Sadun ajatuksissa eiv\u00e4t suinkaan siint\u00e4neet wau-rakennukset, vaan enemm\u00e4nkin rakennusperinn\u00f6st\u00e4 ammentaminen. Ei tunnukaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 Sadun ty\u00f6ura on suuntautunut jo diplomity\u00f6st\u00e4 alkaen korjaamiseen, rakenneosien ja materiaalien kierr\u00e4tykseen sek\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlihan se silti sattumaa\u201d, Satu tarkentaa. H\u00e4n toimi ensin oppilasassistenttina rakennusopin professori Kari Salosen kursseilla: \u201dKarin kannustamana l\u00f6ytyi diplomity\u00f6n aiheeksi materiaalien kierr\u00e4tys ja elementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6. Minulla oli y\u00f6p\u00f6yd\u00e4n laatikossani t\u00e4tini l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 lehtileike, jossa kerrottiin elementtien uudelleenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Saksassa. Idea l\u00e4hti siit\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ajatus kiertotaloudesta oli tuolloin Suomessa varsin uusi asia. Keskustelua oli toki ollut 70-luvulta alkaen, muun muassa energiakriisin vauhdittamana. Nykyinen aalto oli Sadun mukaan kuitenkin vasta l\u00e4ht\u00f6kuopissa.<\/p>\n\n\n\n

Minustako jatko-opiskelija<\/h3>\n\n\n\n

Jo ennen diplomity\u00f6n valmistumista Kari Salonen ehdotti Sadulle jatko-opintoja. Satu kertoo olleensa ep\u00e4ilev\u00e4inen: \u201dLapin yliopistosta minulle oli j\u00e4\u00e4nyt olo, etten oikein ymm\u00e4rr\u00e4 tutkimuksen tekemist\u00e4. Olin j\u00e4tt\u00e4nyt siell\u00e4 kesken tutkimusmenetelmien peruskurssin, joka meni kovasti yli ymm\u00e4rrykseni. Karin esitelless\u00e4 jatko-opinnot alkoivat kuitenkin kiinnostaa. T\u00e4rke\u00e4 kimmoke oli my\u00f6s se, ett\u00e4 pystyisin laajentamaan diplomity\u00f6ss\u00e4 hankittua tietoa.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirja valmistui vuonna 2016. Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n Satu tutki Suomen olemassa olevaan rakennuskantaan sitoutuneita resursseja sek\u00e4 niiden hy\u00f6dynt\u00e4mispotentiaalia.<\/p>\n\n\n\n

Teoria ja\/vai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 -kysymykseen Sadun vastaus on: molemmat. \u201dUseimmiten tarvitaan teoreettinen tutkimus, jonka pohjalta pystyt\u00e4\u00e4n ponnistamaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Itsell\u00e4ni v\u00e4it\u00f6skirjan tekeminen oli aikaa, jolloin pystyin hankkimaan tutkimuksen tekemisen taitoja. Se on my\u00f6hemmin mahdollistanut, ett\u00e4 pystymme hankkeissamme menem\u00e4\u00e4n kohti yh\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 kiertotalouden tutkimusta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tampereella Satu on viihtynyt sek\u00e4 opiskelu- ett\u00e4 ty\u00f6kuvioissa lukuun ottamatta kahden vuoden pesti\u00e4 Kehitt\u00e4miskeskus H\u00e4meess\u00e4 heti arkkitehdiksi valmistumisensa j\u00e4lkeen vuonna 2010.<\/p>\n\n\n\n

Kyl\u00e4kaava-arkkitehdin ty\u00f6 oli Sadun mukaan eritt\u00e4in mielenkiintoista: \u201dP\u00e4\u00e4sin silloin tutustumaan maaseutukylien mentaliteettiin ja siihen, mik\u00e4 siell\u00e4 puhututtaa rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n suhteen. Se tarjosi n\u00e4kymi\u00e4 erilaisiin ajattelu- ja el\u00e4m\u00e4ntapoihin.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijat ovat kiinnostuneita kiertotaloudesta<\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2012 Satu palasi Tampereen teknillisen yliopiston, nykyisen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikk\u00f6\u00f6n ja on sill\u00e4 tiell\u00e4. Vuodenvaihteessa yliopistotutkijan titteli vaihtui Tenure track -professoriksi. \u201dTenure track-j\u00e4rjestelm\u00e4 on professorin p\u00e4tev\u00f6itymispolku, jossa voidaan rekrytoida monessa eri uravaiheessa olevia ihmisi\u00e4. Tenure track -professorin nimike on apulaisprofessorin ja t\u00e4yden professorin v\u00e4liss\u00e4\u201d, Satu avaa tenure track -termi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Satu on ollut muun muassa luomassa Tampereen yliopiston kiertotalousopintoja. Korjausrakentamisen kurssien rinnalle tuotiin uutena my\u00f6s kiertotalouskurssi. Kurssi, jota Satu opettaa vastuuopettajana, pidettiin ensimm\u00e4isen kerran viime syksyn\u00e4. Aihe kiinnosti, osallistujia oli runsaasti. Kiertotalouskiinnostuksesta kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 kiertotaloutta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n monessa nyt tekeill\u00e4 olevassa diplomity\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sadun mukaan onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kouluttaa uusia ammattilaisia, joilla on tietoisuus ja taidot, joita tarvitaan kiertotaloussiirtym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\u201dToki siin\u00e4 on haastetta, sill\u00e4 tietoa on edelleen kovin v\u00e4h\u00e4n. Tarvitaan viel\u00e4 paljon tutkimusta ennen kuin voidaan varmuudella sanoa, mink\u00e4laisia ratkaisuja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja miten tulee toimia \u2013 ja mitk\u00e4 ovat ratkaisujen ymp\u00e4rist\u00f6-, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset\u201d, h\u00e4n korostaa.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoilla on h\u00e4nen mukaansa tarve yksiselitteiselle tiedolle, jota ei monessakaan asiassa viel\u00e4 ole. \u201dVaikka 10 vuodessa on syntynyt paljon hyv\u00e4\u00e4 tietoa, olemme pitk\u00e4lti viel\u00e4kin uuden asian \u00e4\u00e4rell\u00e4. Toki on ihan luonnollista, ettemme kiertotalousrakentamisessa voi viel\u00e4 olla samassa tilanteessa kuin lineaarisessa rakentamisessa, jota on tehty i\u00e4t ajat.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Purkaa vai korjata<\/h3>\n\n\n\n

Suomessa puretaan vuosittain noin 4000 rakennusta. Vaarassa ovat erityisesti muut kuin asuinrakennukset, esimerkiksi julkiset rakennukset, kuten vanhat koulut. Asuinrakennuksia puretaan v\u00e4hemm\u00e4n, mutta purkupainetta kohdistuu silti muun muassa l\u00e4hi\u00f6aikakauden kerrostaloihin. Esimerkiksi Helsingiss\u00e4 on kuitenkin purettu paljon uudempiakin rakennuksia.<\/p>\n\n\n\n

Satu oli p\u00e4\u00e4tutkijana ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n Tampereen yliopistolla ja VTT:lla teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4, vuosi sitten julkaistussa Purkaa vai korjata -raportissa. Se tarjoaa taustoja kysymykseen: kannattaako olemassa oleva rakennus korjata \u2013 vai purkaa pois ja rakentaa tilalle uusi. Vaihtoehtoja tarkastellaan erityisesti hiilijalanj\u00e4lkivaikutusten ja elinkaarikustannusten n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n

Raportin tarkastelutaso on yksitt\u00e4inen rakennus. Hiilijalanj\u00e4lkivaikutuksista on ker\u00e4tty tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on samankaltainen ilmasto. Lis\u00e4ksi raportissa esitet\u00e4\u00e4n kahden tapaustutkimuksen tulokset; kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sek\u00e4 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Uuden rakennuksen rakentamisen vaikutuksia verrataan olemassa olevan rakennuksen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Satu el\u00e4\u00e4 niin kuin opettaa. Oman kotitalon kunnostust\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n puolison kanssa itse,
esimerkiksi vanhat ikkunat he entis\u00f6iv\u00e4t perinteisin menetelmin k\u00e4sity\u00f6n\u00e4. My\u00f6s tuumaus- ja kahvitauot ovat sallittuja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kannattaa korjata<\/h3>\n\n\n\n

\u201dHiilijalanj\u00e4ljen n\u00e4k\u00f6kulmasta saimme kysymykseen varsin yksiselitteisen tuloksen: kannattaa korjata\u201d, Satu toteaa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJos korjauskelpoinen rakennus korvataan purkamalla ja rakentamalla uusi, uuden rakennuksen tuotesidonnaisen hiili-investoinnin takaisinmaksuaika on yleens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 \u2013 30 vuotta. Korjaaminen on silloin parempi keino ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tietysti se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 korjaaminen on mahdollista. Voi olla tilanteita, ett\u00e4 rakennuskantaa on esimerkiksi tyhjenevill\u00e4 alueilla, jolloin rakennus ja tarve sijaitsevat eri alueilla. Suuri osa purkamisista tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin kasvukeskuksissa, joissa korjaaminen on hiilin\u00e4k\u00f6kulmasta kannattavaa. My\u00f6s VTT:n kustannuslaskelmat osoittivat, ett\u00e4 korjaaminen olisi my\u00f6s elinkaariedullisempaa kuin uuden rakentaminen\u201d, Satu tiivist\u00e4\u00e4 raportin tulokset.<\/p>\n\n\n\n

Satu huomauttaa, ett\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljen suuruus ei valitettavasti viel\u00e4 juuri vaikuta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n purkaa vai korjata -p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Sit\u00e4 ei n\u00e4et ole lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Euro on paras konsultti -sanontakaan ei Sadun mukaan tunnu usein vaikuttavan purkup\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. \u201dVaikka korjaaminen osoittautuisi edullisemmaksi, on purkamiselle muita motiiveja. Taustalla voi olla pelkoja esimerkiksi sis\u00e4ilmaongelmien jatkumisesta tai ajatus, ett\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 uutta saadaan enemm\u00e4n toiminnallista arvoa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Betonielementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n potkua ReCreate-tutkimuksella<\/h3>\n\n\n\n

Ent\u00e4 rakennusmateriaalien vaikutus kiertotalouden hiilijalanj\u00e4lkivertailussa? Kiertotalousn\u00e4k\u00f6kulmasta materiaalit ovat Sadun mukaan varsin tasa-arvoisia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMist\u00e4\u00e4n materiaaleista ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole rakentamisen tapoja, jotka kovin hyvin toteuttaisivat kiertotalousperiaatteita. Kaikilla materiaaleilla on siis iso kehitt\u00e4misen paikka.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Betonielementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksien tutkiminen on ollut Sadulle t\u00e4rke\u00e4 aihe jo diplomity\u00f6st\u00e4 l\u00e4htien. Se jatkuu vuosi sitten k\u00e4ynnistyneess\u00e4 nelivuotisessa ReCreate -tutkimuksessa. Sadun koordinoimassa ja johtamassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuskonsortiossa on edustus Suomesta, Ruotsista, Hollannista ja Saksasta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dAloite tuli meilt\u00e4. Me neuvottelimme kansainv\u00e4liset kumppanit, joita EU:n Horisontti-hankkeissa on oltava edustettuna v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme maata. Etsimme kiinnostuneet yliopistot, joista kukin rakensi oman verkostonsa hankkeen ymp\u00e4rille. Yrityskumppaneita on yhteens\u00e4 13. Esimerkiksi Consolis on mukana kolmessa maassa, Suomesta mukana on Parma. EU valitsi hankkeen rahoitettavaksi useiden kymmenien hakemusten joukosta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tampereen yliopistossa meill\u00e4 on hankkeessa mukana kolme eri tiedekuntaa. Hanke jatkuu vuoteen 2025. Yhteydenpito on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tapahtunut et\u00e4n\u00e4. Toivottavasti eri maiden pilottity\u00f6maiden k\u00e4ynnistyess\u00e4 p\u00e4\u00e4semme my\u00f6s tapaamaan paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, Satu toivoo.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKyll\u00e4 me ReCreaten my\u00f6t\u00e4 olemme uudelleenk\u00e4ytt\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmassa nyt ihan keih\u00e4\u00e4nk\u00e4rken\u00e4 Euroopassa. Toki muuallakin on hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4: esimerkiksi Norjassa Skanskalla on meneill\u00e4\u00e4n paikallinenkin hanke. Tanskasta tulee my\u00f6s mielenkiintoisia uudelleenk\u00e4ytt\u00f6uutisia\u201d, Satu vastaa kysymykseen Suomen sijoittumisesta kansainv\u00e4lisesti vertaillen.<\/p>\n\n\n\n

ReCreaten lis\u00e4ksi Sadun ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on toinenkin iso EU-hanke, CIRCuIT. Kiertotalouden mukaiset kaupungit -teemaista hanketta koordinoi K\u00f6\u00f6penhamina, ja Satu johtaa korjausrakentamiseen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusosuutta. Suomessa ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n Helsingin seudulle, erityisesti Vantaan kaupungille, HSY:n koordinoimana. Tampereen yliopisto on hankkeessa tutkimuskumppani erilaisissa kiertotalouden aihepiireiss\u00e4: korjausrakentamisen lis\u00e4ksi rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n materiaalivirtojen ja -kantojen kartoituksessa, rakennusosien uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyyden tutkimuksessa, ja rakennusten muuntojoustavuuden suunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 ReCreate- ett\u00e4 CIRCuIT-hankkeissa menn\u00e4\u00e4n kohti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, pilotointi on molemmissa hyvin keskeisess\u00e4 roolissa.<\/p>\n\n\n<\/div>

\n
\n
\n
\n \n <\/div>\n
\n

Kun halutaan tehd\u00e4 kest\u00e4vyysmurrosta, siirty\u00e4 lineaarisesta tekemisen tavasta kiertotalouden mukaiseen, tarvitaan kaikkien alojen asiantuntemusta.<\/h3>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n\n\n

Monitieteellisyys ja yhteisty\u00f6 on voimaa<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksesta ja opetuksesta puhuessaan Satu korostaa monitieteellisyyden ja yhteisty\u00f6n t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehti-insin\u00f6\u00f6ri-yhteisty\u00f6t\u00e4 h\u00e4n kiitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s omasta urapolustaan: \u201dItselleni Lahdensivun Jukka korjaustekniikan huippuosaajana on ollut eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 mentori ja nyttemmin keskeinen kollega. Ilman h\u00e4nt\u00e4 minusta tuskin olisi tullut tohtoria. H\u00e4nen ohjauksensa ansiosta p\u00e4\u00e4sin mukaan rinnakkaisen tieteenalan keskusteluun ja yhteisty\u00f6h\u00f6n rakenteiden elinkaaritekniikan tutkijoiden kanssa\u201d, Satu kiitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtien ja insin\u00f6\u00f6rien yhteisty\u00f6t\u00e4 Satu vahvistaa my\u00f6s itse nykyisiss\u00e4 hankkeissaan, joissa h\u00e4nell\u00e4 on DI-opiskelijoita tutkimusapulaisina.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKun halutaan tehd\u00e4 kest\u00e4vyysmurrosta, siirty\u00e4 lineaarisesta tekemisen tavasta kiertotalouden mukaiseen, tarvitaan kaikkien alojen asiantuntemusta\u201d, h\u00e4n korostaa.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi ReCreatessa on Tampereella mukana tuotantotalouden tutkimusryhm\u00e4, jossa tutkitaan kiertotalouden liiketoimintamalleja. Samoin mukana on ty\u00f6sosiologi Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. \u201dTutkimusta ei tehd\u00e4 yhdelt\u00e4 tieteenalalta k\u00e4sin, vaan my\u00f6s ihmistieteelliset n\u00e4k\u00f6kulmat tulee huomioida. Rakentaminenkin on pohjimmiltaan inhimillist\u00e4 toimintaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tuote tuotteistettava uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi<\/h3>\n\n\n\n

Korjausosaamista Suomesta l\u00f6ytyy, vaikka t\u00e4ydennyskoulutustarvettakin Sadun mukaan toki on. Sen sijaan kiertotalouden edellytt\u00e4m\u00e4n rakennusosien ja -materiaalien uudelleenk\u00e4yt\u00f6n osaamisessa on ty\u00f6sarkaa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten asiantuntijoiden tai ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisesta, vaan meilt\u00e4 puuttuu niit\u00e4 arvoketjuja, ekosysteemej\u00e4, joissa tuotteita voidaan tuotteistaa uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Ne voisivat olla yritysten yhteenliittymi\u00e4: yksi tuottaa raakatuotteen, esimerkiksi purkaja irrottaa elementin ja joko itse tai joku toinen toimija tutkii ja tuotteistaa sen ja tekee sille tarvittavat kunnostustoimenpiteet\u201d, Satu kuvaa arvoketjua, joka varmistaa tuotteen laadun ja tarjoaa sen uudelleen CE-merkittyn\u00e4 markkinoille.<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4llaisia arvoketjujahan ei ole viel\u00e4 olemassa. Tutkimme mahdollisuuksia niiden muodostamiseen ReCreate-hankkeessa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sill\u00e4 tekemist\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Monen muun lailla Sadunkin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t sek\u00e4 tutkijana ett\u00e4 opetuksessa ovat siirtyneet kotiin ja Teamsiin. Kahden pandemiavuoden aikana h\u00e4n kertoo k\u00e4yneens\u00e4 Tampereen yliopistokampuksella vain kolme kertaa. Aikaa s\u00e4\u00e4styy, kun ei tarvitse matkustaa. Toisaalta iltavirkkuna ty\u00f6nteko jatkuu herk\u00e4sti pitk\u00e4lle iltaan.<\/p>\n\n\n\n

Koti on vanhassa omakotitalossa, jossa riitt\u00e4\u00e4 mieluista k\u00e4sill\u00e4 tekemist\u00e4. Satu ja h\u00e4nen miehens\u00e4 ovatkin opetelleet vanhan rakennuksen kunnostus- ja entis\u00f6intit\u00f6it\u00e4. Esimerkiksi ikkunat he ovat entis\u00f6ineen itse perinteisin menetelmin. Puuk\u00e4sity\u00f6t, huonekalujen kunnostus ja tekstiilik\u00e4sity\u00f6t ovat Sadulle mieluisia. My\u00f6s ruuanlaitto on mukava harrastus, samoin lukeminen. \u201dMy\u00f6s muu kuin tutkimukset\u201d, Satu naurahtaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Betoni-lehden henkil\u00f6galleriassa on haastateltavana tekniikan tohtori, arkkitehti Satu Huuhka (s. 1983 Espoossa).<\/p>\n","protected":false},"featured_media":19945,"template":"","tags":[],"nakokulma_kategoria":[15],"class_list":["post-19943","nakokulmat","type-nakokulmat","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","nakokulma_kategoria-henkilokuva"],"acf":[],"yoast_head":"\nHenkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Betoni-lehden henkil\u00f6galleriassa on haastateltavana tekniikan tohtori, arkkitehti Satu Huuhka (s. 1983 Espoossa).\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-06-03T12:40:39+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/\",\"name\":\"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/03\\\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2022-03-04T12:10:23+00:00\",\"dateModified\":\"2022-06-03T12:40:39+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/03\\\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/03\\\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/nakokulmat\\\/satu-huuhka\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka - Betoni-lehti","og_description":"Betoni-lehden henkil\u00f6galleriassa on haastateltavana tekniikan tohtori, arkkitehti Satu Huuhka (s. 1983 Espoossa).","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_modified_time":"2022-06-03T12:40:39+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Est. reading time":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/","name":"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg","datePublished":"2022-03-04T12:10:23+00:00","dateModified":"2022-06-03T12:40:39+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Satu_Huuhka_01_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/nakokulmat\/satu-huuhka\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Henkil\u00f6kuvassa Satu Huuhka"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/nakokulmat\/19943","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/nakokulmat"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/nakokulmat"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19945"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19943"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19943"},{"taxonomy":"nakokulma_kategoria","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/nakokulma_kategoria?post=19943"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}