Otsikon sananlasku on yleens\u00e4 n\u00e4hty hiukan eri muodossa. T\u00e4m\u00e4n version kuulin vuosia sitten ty\u00f6kaveriltani, joka oli entis\u00f6inyt vanhaa omakotitaloa jo vuosikaudet. Olin aina pit\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 varsin aikaansaavana, mutta ehkei kaikki aina ole sit\u00e4 milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Alkuper\u00e4inen versio \u201dhyvin suunniteltu on puoliksi tehty\u201d tarkoittanee, ett\u00e4 toteutus on sujuvaa kun homma suunnitellaan hyvin. Yksityisel\u00e4m\u00e4n projekteissa t\u00e4llainen ajattelu saattaa johtaa kierteeseen, jossa jatkuvasti suunnitellaan mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, muttei koskaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 varsinaiseen toteutukseen asti. Silloin \u201dhyvin suunniteltu on kokonaan aloittamatta\u201d.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin suunnittelu ja sen aikataulutus, on suunnittelun ohjaaminen. Suunnittelun alussa teht\u00e4vill\u00e4 valinnoilla voidaan laskea tai nostaa rakentamisen hintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
Ensiksi tulee mieleen maastoluokan m\u00e4\u00e4ritys tuulikuormaa laskettaessa. Tuulikuorman suuruus m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n maastoluokan avulla: mit\u00e4 pienempi maastoluokka, sit\u00e4 suurempi tuulikuorma. Maastoluokka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maaston ja rakennuskannan perusteella. Pienin luokka on 0 ja se tarkoittaa avovett\u00e4 tai merelle avointa rannikkoa. Suomessa noudatetaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan my\u00f6s 2 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 alemmasta maastoluokasta pit\u00e4\u00e4 noudattaa tuota alempaa luokkaa. N\u00e4in p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tulkintaan, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle rakennettavista kohteista on t\u00e4m\u00e4n vaativimman luokan piiriss\u00e4. Tuulikuormissa on eroa maastoluokan perusteella useita kymmeni\u00e4 prosentteja ja se heijastuu suoraan esim. elementtiseinien liitososien mitoitukseen. Maastoluokan m\u00e4\u00e4rittely sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi olla yksiselitteist\u00e4, mutta monenlaisilla kikkakolmosilla niit\u00e4 pystyy neuvottelemaan pienemmiksi.<\/p>\n\n\n\n
Toinen asia on rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4. Sekin vaikuttaa kuormien suuruuteen. Suomessa nostetaan tuuli- ja lumikuormien arvoa 10 % kun k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 on 100 vuotta ja 20 % kun k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 suurempi. Itse tosin olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4n varautuminen on aina j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalta.<\/p>\n\n\n\n
Paloluokkiin taas sis\u00e4ltyy v\u00e4hemm\u00e4n tulkinnanvaraisuutta tai vaikuttamismahdollisuuksia, mutta jos sprinklaamalla saadaan palonkest\u00e4vyysaikaa alemmas, se n\u00e4kyy kyll\u00e4 rakenteiden suunnittelussa pienempin\u00e4 suojabetopeittein\u00e4 ja rakenneosien dimensioina.<\/p>\n\n\n\n
Varsinainen kikkailukohteiden kuningas on v\u00e4est\u00f6nsuojien ep\u00e4selv\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Ter\u00e4sbetonisia v\u00e4est\u00f6nsuojia on kahta suojaluokkaa: S1- ja S2-luokan suojia. S2-luokan suojassa on kaksin- (joskus jopa nelin-) kertaiset kuormat S1-luokan suojiin verrattuna. Lis\u00e4ksi S1-luokan suojissa ei tarvitse huomioida kuin nelj\u00e4nnes perustuksille tulevista pystykuormista. Molemmilla suojilla on kuitenkin enimm\u00e4iskoko. S2-luokan suoja saa olla yli 6 kertaa suurempi kuin S1-luokan suoja. Sen takia S1-luokan suojia tarvitaan yleens\u00e4 paljon enemm\u00e4n kuin S2-luokan suojia. Silti on yleens\u00e4 edullisempaa rakentaa vaikka kuinka monta S1-luokan suojaa kuin muutama S2-luokan suoja. Ennen oli tapana, ettei rakenneta kuin kolme v\u00e4est\u00f6nsuojaa yhteen nippuun ja seuraavien piti sijaita tietyll\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4 niist\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n pelastuslaitos voi antaa luvan laittaa vaikka 12 suojaa vierekk\u00e4in ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 tosin on alueellisia eroja.<\/p>\n\n\n\n
Tehokkaalla suunnittelun ohjauksella ja oikea-aikaisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla voidaan saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4kin s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 toteutuksessa. Oikein nohevat rakennuttajat ja grynderit palkkaavatkin kokeneen rakennesuunnittelijan neuvottelemaan n\u00e4ist\u00e4 asioista viranomaisten kanssa. Otsikon sananlaskuun voidaan liitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toinen n\u00e4k\u00f6kulma eli ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kohde suunnitellaan ensin ja rakennetaan vasta sitten. Suomessa t\u00e4llaista tapaa taidetaan noudattaa ainoastaan infrarakentamisessa eik\u00e4 siell\u00e4k\u00e4\u00e4n kai en\u00e4\u00e4 aina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Otsikon sananlasku on yleens\u00e4 n\u00e4hty hiukan eri muodossa. T\u00e4m\u00e4n version kuulin vuosia sitten ty\u00f6kaveriltani, joka oli entis\u00f6inyt vanhaa omakotitaloa jo vuosikaudet. Olin aina pit\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 varsin aikaansaavana, mutta ehkei kaikki…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":23859,"template":"","tags":[],"nakokulma_kategoria":[18],"class_list":["post-23029","nakokulmat","type-nakokulmat","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","nakokulma_kategoria-kolumni"],"acf":[],"yoast_head":"\n