Jokainen rakennesuunnittelijaksi aikova teekkari kohtaa hetken, jolloin on vienyt mitoitusteht\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4rimmilleen. Raudoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on hiottu niin kauan, ett\u00e4 voi alkaa brassailla kanssasuunnittelijoille saaneensa viritetty\u00e4 ter\u00e4sbetonipalkin k\u00e4ytt\u00f6asteen 100 prosenttiin.<\/p>\n\n\n\n
Yksinkertaisenkin rakennesuunnitteluteht\u00e4v\u00e4n huipentuma on rakennusmateriaalien k\u00e4yt\u00f6n optimointi. Yleens\u00e4 optimoinnissa varioidaan muutamaa muuttujaa: poikkileikkausmittoja, raudoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, lujuutta. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on minimoida rakenteen massaa.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka optimoinnin pit\u00e4isi olla koko mitoitusprosessin kliimaksi, sen tiell\u00e4 on monenlaisia esteit\u00e4. Suurimman esteen optimoinnille asettaa rakennesuunnittelijan oma itsesuojeluvaisto. Harva haluaa mitoittaa mit\u00e4\u00e4n 100 prosentin k\u00e4ytt\u00f6asteelle, vaikka normi sen sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n sallisikin. Suurin syy haluttomuuteen on rakennushankkeelle tyypillinen ratkaisujen jatkuva muuttuminen. Jos suunnittelija mitoittaa kaiken heti alusta asti t\u00e4ydelle k\u00e4ytt\u00f6asteelle, on h\u00e4nen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vastattava jokaiseen muutosehdotukseen kielt\u00e4v\u00e4sti. Se taas veisi asiakkaat pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa.<\/p>\n\n\n\n
Toinen rakentamisessa tyypillinen hidaste optimoinnille on rakennustuotteiden saatavuus vain tietyn kokoisina ja nk. varastokokojen v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Mink\u00e4 tahansa kokoista valssattua I-palkkia ei ole saatavilla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, vaan koko pit\u00e4\u00e4 valita standardoiduista poikkileikkauksista. Niit\u00e4 kaikkia ei kuitenkaan ole saatavilla helposti, vaan optimointi pit\u00e4isi tehd\u00e4 vain muutamista eniten k\u00e4ytetyist\u00e4 poikkileikkauksista. Betonirakenteissa vastaavia rajoitteita asettavat raudoitteiden halkaisijat ja pituudet, betonin lujuusluokat ja muottikaluston rajoitteet.<\/p>\n\n\n\n
Kolmantena tuleekin sitten tuotannon toiveet. En usko, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n elementtitehdas tai ty\u00f6maa innostuisi siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen sein\u00e4 olisi eri paksuinen ja holvin jokaisen kent\u00e4n alapinta olisi eri tasossa, puhumattakaan raudoitusten pituuden varioinnista. Jos em. syiden j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 mahdollisuuksia optimointiin, usein rakennesuunnittelun kiire torppaa viimeisetkin optimoinnin mahdollisuudet.<\/p>\n\n\n\n
Optimointi ei yksin ole ratkaisu, my\u00f6s hukan v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus materiaalien kulutukseen. Rakenteiden optimointiin tuleekin sit\u00e4 kautta uudenlaista haastetta. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olisikin tehokkainta, jos rakenteet olisivat kuuden metrin pituisia ja leveyskin olisi 1,2 metrin kerrannainen. Kuulostaa kyll\u00e4 ihan entisen it\u00e4naapurin j\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4, mutta niin minimoitaisiin hukkaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole rakennesuunnitelijan, vaan tilaajan ja arkkitehdin k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mink\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muuttua, jotta tarkempi optimointi ja hukan v\u00e4ltt\u00e4minen olisi kannattavaa? Voisiko tulevassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakennusluvan ehtona oleva alhainen hiilijalanj\u00e4lki ohjata rakennesuunnittelun optimoivampaan suuntaan ja ehk\u00e4 jopa hukan huomioimiseen?<\/p>\n\n\n\n
Luultavasti optimoinnin tavoitteet muuttuisivat? Pelk\u00e4st\u00e4 materiaalis\u00e4\u00e4st\u00f6n tavoittelusta siirrytt\u00e4isiin minimoimaan hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 ja hukkaa. Koska kohteet pit\u00e4\u00e4 suunnittelun ja hiilijalanj\u00e4lkilaskennan lis\u00e4ksi my\u00f6s rakentaa, optimoinnissa pit\u00e4isi ottaa huomioon my\u00f6s tuotanto ja siin\u00e4 syntyv\u00e4 hiilijalanj\u00e4lki ja hukka. T\u00e4llainen monitavoiteoptimointi tulee olemaan haasteellista ellei mahdotonta. Mahdotonta l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ettei eri asioiden vaikutuksista ole tarpeeksi tietoa saatavilla.<\/p>\n\n\n\n
Jokaisella tilaajan, arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja talotekniikkasuunnittelijan valinnalla on vaikutuksia my\u00f6s muiden suunnittelijoiden ty\u00f6h\u00f6n. Pystyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 ratkaisuja miettiess\u00e4 huomioimaan riitt\u00e4v\u00e4sti nuo vaikutukset pelk\u00e4n taloudellisen tarkastelun sijaan?<\/p>\n\n\n\n
Yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6n ja hukan laskentaan ja hyv\u00e4 kommunikaatio suunnittelutiimin kesken lienev\u00e4t ne keskeiset asiat, joilla saavutetaan resurssiviisaampi rakennus. Teoreettinen ratkaisu voisi olla Pareto-optimaalisuuden hakeminen, jossa mit\u00e4\u00e4n osa-aluetta ei voi en\u00e4\u00e4 parantaa huonontamatta jotain muuta osa-aluetta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jokainen rakennesuunnittelijaksi aikova teekkari kohtaa hetken, jolloin on vienyt mitoitusteht\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4rimmilleen. Raudoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on hiottu niin kauan, ett\u00e4 voi alkaa brassailla kanssasuunnittelijoille saaneensa viritetty\u00e4 ter\u00e4sbetonipalkin k\u00e4ytt\u00f6asteen 100 prosenttiin. Yksinkertaisenkin rakennesuunnitteluteht\u00e4v\u00e4n huipentuma…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":23859,"template":"","tags":[],"nakokulma_kategoria":[18],"class_list":["post-23985","nakokulmat","type-nakokulmat","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","nakokulma_kategoria-kolumni"],"acf":[],"yoast_head":"\n