Suhteellisen leudoksi j\u00e4\u00e4nyt talvi pelasti Suomen s\u00e4hk\u00f6kriisilt\u00e4, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 meihin kaikkiin kohdistuvilta kiert\u00e4vilt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6katkoksilta. Niihin olisi jouduttu turvautumaan, jos kotimainen tuotantokapasiteetti t\u00e4ydennettyn\u00e4 tuonnilla Skandinaviasta ei olisi riitt\u00e4nyt kattamaan kulutusta.<\/p>\n\n\n\n
Oleellinen osa \u201ds\u00e4hk\u00f6turvaa\u201d oli viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntynyt tuulivoima. Sit\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 haavaa rakennettuna ja tuotannossa noin 5.000 megawattia. T\u00e4m\u00e4 on karkeasti puolet Suomen s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta leudoilla talvikeleill\u00e4. Tosin voimalat puskevat s\u00e4hk\u00f6\u00e4 t\u00e4ydell\u00e4 teholla vasta tuulen ollessa navakkaa.<\/p>\n\n\n\n
Tuulivoimarakentaminen ei kuitenkaan lopu t\u00e4h\u00e4n. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan Suomessa on tuulivoimakapasiteettia vuosikymmenen loppuun menness\u00e4 noin 20.000 megawattia. Se tarkoittaa, ett\u00e4 Suomessa tuotetaan tuulisena talvip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u201dylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4\u201d s\u00e4hk\u00f6\u00e4 noin 15.000 megawattia ja kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hes 20.000 megawattia. Suuri ylim\u00e4\u00e4r\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 muutakin s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa tulee, vaikka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvittaisi. Ydinvoimaloita ajetaan koko ajan \u201dkaasu pohjassa\u201d eli noin 4.300 megawatin teholla. Samoin kaukol\u00e4mp\u00f6voimaloita ja teollisuuden yhteistuotantokattiloita on pidett\u00e4v\u00e4 kuumina, jotta asukkaat saavat l\u00e4mpim\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6vetens\u00e4 ja teolliset prosessit l\u00e4mp\u00f6ns\u00e4 ja h\u00f6yryns\u00e4. Silloin syntyy aina my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Eik\u00e4 jokiuomiakaan voida p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kuivumaan sulkemalla vesivoimalat kokonaan, joten jonkin verran vesivoimas\u00e4hk\u00f6\u00e4kin syntyy tarpeesta, tai sen puutteesta, riippumatta.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4hk\u00f6 on siit\u00e4 erikoinen tuote, ett\u00e4 sit\u00e4 on tuotettava ja kulutettava t\u00e4sm\u00e4lleen sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 joka hetki. N\u00e4in on, koska varastointimahdollisuuksia ei ole juurikaan olemassa, eik\u00e4 ainakaan sellaisessa m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 sill\u00e4 olisi merkityst\u00e4 kuin aivan hetkellisesti. Vienti ei ole sek\u00e4\u00e4n ratkaisu kuin pienelt\u00e4 osin, sill\u00e4 siirtoyhteyksien kapasiteetti ei ole l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4 edell\u00e4 kuvatuille ylij\u00e4\u00e4m\u00e4tehoille. T\u00e4m\u00e4 kaikki tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa meid\u00e4n on keksitt\u00e4v\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 valtavalle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle \u201dylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4\u201d s\u00e4hk\u00f6\u00e4, siis v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin aina silloin, kun Suomessa tulee.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 varteenotettavin konsti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valtava ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6teho on muuttaa sen elektrolyysereiss\u00e4 vedyksi. Prosessia tuskin j\u00e4tet\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 vety on harvinaisen hankala materiaali. Pienimolekyylisen\u00e4 se l\u00e4p\u00e4isee tiiviit\u00e4kin materiaaleja ja sen varastoinnin edellytyksen\u00e4 oleva nesteytt\u00e4minen vaatii l\u00e4hell\u00e4 absoluuttista nollapistett\u00e4 olevia pakkasl\u00e4mp\u00f6tiloja. Siltikin kuutiometriss\u00e4 nesteytetty\u00e4 vety\u00e4 on tavaraa hyvin v\u00e4h\u00e4n, vain noin 77 kilogrammaa.<\/p>\n\n\n\n
Vety on mahdollista \u201dkesytt\u00e4\u00e4\u201d liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen hiilidioksidia, jolloin saadaan metanolia. Se taas on huoneen l\u00e4mp\u00f6tilassa suhteellisen tihe\u00e4\u00e4 nestett\u00e4, tiheydelt\u00e4\u00e4n kymmenkertainen nesteytettyyn vetyyn verrattuna. Eriskummallista on, ett\u00e4 hiilt\u00e4 ja happea sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 metanolissa on vety\u00e4 111 kilogrammaa kuutiometriss\u00e4, eli paljon enemm\u00e4n kuin puhtaassa nestem\u00e4isess\u00e4 vedyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Metanolin pointti on se, ett\u00e4 se on paitsi helposti varastoitavaa ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4, se my\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tilavuusyksikk\u00f6\u00e4 l\u00e4hes tuplaten enemm\u00e4n energiaa kuin vety. Siksi se sopii paljon vety\u00e4 paremmin esimerkiksi raskaan liikenteen, laivojen ja lentokoneiden polttoaineeksi. N\u00e4m\u00e4h\u00e4n eiv\u00e4t ole siirtym\u00e4ss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00f6n, ainakaan l\u00e4hitulevaisuudessa, jos koskaan.<\/p>\n\n\n\n
Vedyn metanolisoinnissa tarvitaan huomattavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t hiilidioksidia. Siksi on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 hiilidioksidille syntyy valtavasti kysynt\u00e4\u00e4 ja toimivat markkinat. Alalla n\u00e4ht\u00e4neen kilpailua siit\u00e4, mist\u00e4 prosesseista hiilidioksidi saadaan taloudellisimmin talteen. T\u00e4ss\u00e4 kisassa betoni- ja erityisesti sementtiteollisuuden on mahdollisuus linkitty\u00e4 vahvasti energiateollisuuteen ja tarjota taloudellisesti talteen otettua ja hyv\u00e4laatuista hiilidioksidia, kunnon korvausta vastaan, luonnollisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suhteellisen leudoksi j\u00e4\u00e4nyt talvi pelasti Suomen s\u00e4hk\u00f6kriisilt\u00e4, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 meihin kaikkiin kohdistuvilta kiert\u00e4vilt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6katkoksilta. Niihin olisi jouduttu turvautumaan, jos kotimainen tuotantokapasiteetti t\u00e4ydennettyn\u00e4 tuonnilla Skandinaviasta ei olisi riitt\u00e4nyt kattamaan kulutusta. Oleellinen…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":22592,"template":"","tags":[],"nakokulma_kategoria":[18],"class_list":["post-24861","nakokulmat","type-nakokulmat","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","nakokulma_kategoria-kolumni"],"acf":[],"yoast_head":"\n