V\u00e4est\u00f6nsuojia tarvittiin viimeksi melkein 80 vuotta sitten. Suurin osa suomalaisista ehti jo ajatella viimeist\u00e4\u00e4n 2000-luvun alussa, ett\u00e4 niiden rakentaminen on turhaa rahantuhlausta. Viel\u00e4 12 vuotta sitten suojien rakentamiseen liittyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 lievennettiin tuntuvasti.<\/p>\n\n\n\n
Suomen v\u00e4est\u00f6nsuojaj\u00e4rjestelm\u00e4 on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen monella tapaa. Suojien rakentamista on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti jatkettu viel\u00e4 kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeenkin. Suojat ovat p\u00e4\u00e4osin hyvin varusteltuja ilmanvaihtolaitteineen ja ilmansuodattimineen. Kaksoisk\u00e4ytt\u00f6 takaa kustannustehokkaan tilank\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Laajemmassa kontekstissa asiat eiv\u00e4t ole niin hyvin. Pelastusviranomaiset siirrettiin kuntatasolta hyvinvointialueille ja v\u00e4lill\u00e4 tuntuu, ettei kukaan ota koppia v\u00e4est\u00f6nsuojeluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Itse en ole tavannut ainuttakaan virkahenkil\u00f6\u00e4 Helsingin ulkopuolelta, joka olisi ajatellut, ett\u00e4 heid\u00e4n kunnassaan vastuut ja organisaatio ovat v\u00e4est\u00f6nsuojelun osalta yksiselitteiset ja kunnossa.<\/p>\n\n\n\n
Rakennusvalvontaviranomaiset sallivat kaikenlaisia, hassujakin, lievennyksi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin. My\u00f6s sellaisiin, joiden kohdalla harkintavaraa ei todellisuudessa ole. Toisaalta tilaajat k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t hanakasti viimeisenkin kiven l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen syyn lievennykselle.<\/p>\n\n\n\n
Isoin ongelma on suunnittelijoiden tietoisuuden puutteessa. Arkkitehdit n\u00e4kev\u00e4t usein suojan vain pakollisena betonim\u00f6ykkyn\u00e4 kellarissa sen enemp\u00e4\u00e4 pohtimatta, miten ilmanvaihtokone tai k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden vaatima ilmanvaihto tulisi sijoittaa suojan toiminnan kannalta. Rakennesuunnittelija mitoittaa suojan juuri ja juuri m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla pohtimatta, miten rakenteiden suojaa antavia ominaisuuksia voisi pienill\u00e4 valinnoilla parantaa. Suunnittelijoiden ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 suojat voisivat olla parempia.<\/p>\n\n\n\n
Suojaluokan valinta on tehty asetuksella \u201dhelpoksi\u201d: suojan luokka muuttuu S1-luokasta S2-luokkaan, kun sen pinta-ala on suurempi kuin 135 m2<\/sup>. S2-luokan suojassa on kaksinkertainen, joskus jopa nelinkertainen, painekuormavaatimus eik\u00e4 perustuskuormia saa pienent\u00e4\u00e4 samalla tavalla kuin S1-luokan suojassa. Karkeasti voidaan ajatella, ett\u00e4 valitsemalla S2-luokan suojan joutuu mitoittamaan perustukset 8-kertaiselle kuormalle verrattuna S1-luokan suojaan. T\u00e4st\u00e4 seuraa koomisia S1-suojarypp\u00e4it\u00e4. Aiemmin periaate oli, ett\u00e4 suojia voi olla korkeintaan 3 yhdess\u00e4 rypp\u00e4\u00e4ss\u00e4 100 metrin v\u00e4lein. Nyt on n\u00e4hty ainakin 12 suojan rypp\u00e4it\u00e4. Siin\u00e4 on kaksoisbetonisein\u00e4\u00e4 melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suurelle yleis\u00f6lle on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 kuka talosuojan laitteita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Monessa taloyhti\u00f6ss\u00e4 uskotaan edelleen, ett\u00e4 kriisitilanteessa kuuluisa \u201djoku muu\u201d osaa laittaa suojan toimintakuntoon ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Olisi erityisen fiksua, ett\u00e4 ne ihmiset, joille ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tty muuta teht\u00e4v\u00e4\u00e4 mahdollisessa poikkeustilanteessa, opettelisivat suojan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Samalla oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s sis\u00e4lle suojautumisen periaatteen. Jo suojan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton ja k\u00e4yt\u00f6n periaatteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa kovasti ja saattaa lis\u00e4t\u00e4 turvallisuuden tunnetta.<\/p>\n\n\n\n Omakotitaloasujat kokevat tilanteensa ep\u00e4reiluksi, koska heille ei ole v\u00e4est\u00f6nsuojia. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asioita tarkastellaan riskiperustaisesti ja siihen peilaten nykylains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 1200 m2<\/sup> rajasta v\u00e4est\u00f6nsuojan rakentamisvaatimukselle on selv\u00e4. Jos kunta haluaa, niin yleisi\u00e4 suojia voi rakentaa vaikka keskelle omakotitaloaluetta. Yleens\u00e4 kuntien talous on sellainen, ett\u00e4 uusi p\u00e4iv\u00e4koti tai alikulkuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 on kiinnostavampi sijoitus.<\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4ministeri\u00f6 aikoo uusia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tulevina vuosina. Olisi hienoa, jos rakenteiden suunnittelua koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset saataisiin linjaan ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n vastaavien kanssa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 muutettaisiin tarkoituksen mukaisemmaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" V\u00e4est\u00f6nsuojia tarvittiin viimeksi melkein 80 vuotta sitten. Suurin osa suomalaisista ehti jo ajatella viimeist\u00e4\u00e4n 2000-luvun alussa, ett\u00e4 niiden rakentaminen on turhaa rahantuhlausta. Viel\u00e4 12 vuotta sitten suojien rakentamiseen liittyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"featured_media":23860,"template":"","tags":[],"nakokulma_kategoria":[18],"class_list":["post-27741","nakokulmat","type-nakokulmat","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","nakokulma_kategoria-kolumni"],"acf":[],"yoast_head":"\n