Projektissa analysoitiin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 Good vibrations -projektissa valettuja betoneita. Analysointia varten kehitettiin menetelmi\u00e4 tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 betonin erottumisen analysointiin. Tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4n analysointi perustui betonin\u00e4ytteiden kuva-analyysiin. Menetelm\u00e4ss\u00e4 porakoekappaleista sahatut betonipinnat esihiottiin ja t\u00e4ytettiin sinisell\u00e4 pastalla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen betonipinta hiottiin uudelleen niin, ett\u00e4 huokoset erottuivat sinisin\u00e4. Pinnat skannattiin ja tiivistyshuokosten (ekvivalenttihalkaisija > 0,8 mm) suhde m\u00e4\u00e4ritettiin kuva-analyysin avulla. Lis\u00e4ksi painekyll\u00e4styskoetta hy\u00f6dynnettiin kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja betonin erottumisen analysoinnissa.<\/p>\n\n\n\n
Tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 Good vibrations -betoneissa<\/h3>\n\n\n\n
Good vibrations -projektissa valmistettiin koerakenteita, joissa varioitiin betoniresepti\u00e4, betonin notkeutta sek\u00e4 tiivistysaikaa. Tiivistysajat vaihtelivat v\u00e4lill\u00e4 200\u2013800 s\/m3, tosin normaalin betonin tyypilliset tiivistysajat ovat suuruusluokkaa 200 s\/m3. Analysointia varten n\u00e4ytteet otettiin koerakenteiden yl\u00e4- ja alaosasta.<\/p>\n\n\n\n
Betonin tiivistysilman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 analysoitiin kehitetyn kuva-analyysin avulla. Tiivistysilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 betoneissa oli keskim\u00e4\u00e4rin varsin korkea (> 4 %) ja vaihtelua esiintyi niiss\u00e4 runsaasti. Pienimm\u00e4t tiivistysilmam\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat alle 2 % ja suurimmat yli 7 %. T\u00e4rytysajalla ei ollut kovin suurta vaikutusta tiivistysilman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, lukuun ottamatta pisint\u00e4 tiivistysaikaa (800 s\/m3), jolloin tiivistysilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hieman alhaisempi (kuva 4a).<\/p>\n\n\n\n Koerakenteen yl\u00e4reunassa oli yleens\u00e4 enemm\u00e4n tiivistysilmaa kuin rakenteen pohjaosassa, mik\u00e4 on odotettavaa, koska ilma nousee yl\u00f6sp\u00e4in (kuva 4b). Ero oli kuitenkin varsin pieni, joten tiivistysilmaa j\u00e4\u00e4 koko rakenteeseen tyypillisill\u00e4 tiivistysajoilla. Lis\u00e4ksi tulokset osoittavat, ett\u00e4 betonin notkeudellakaan ei ollut suurta vaikutusta rakenteiden tiivistysilmam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. My\u00f6s huokostettujen ja huokostamattomien betonien v\u00e4lill\u00e4 ei ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa, tosin valtaosa tutkituista betoneista oli huokostettuja. Siten Good vibrations -koerakenteiden analysointi ei paljastanut yksitt\u00e4ist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, joka vaikuttaisi olennaisesti tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Betonin erottumista tutkittiin porakoekappaleista tiheyden, kapillaarisesti imeytyv\u00e4n huokoisuuden sek\u00e4 painekyll\u00e4styksess\u00e4 t\u00e4yttyv\u00e4n huokoisuuden avulla. Kapillaarisesti imeytyv\u00e4n huokoisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvastaa sementtikiven ja kiviaineksen tilavuusosuuksia olettaen, ett\u00e4 vesi-sementtisuhteessa ei ole tapahtunut muutoksia. N\u00e4in havaitut muutokset kapillaarisen huokoisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 osoittavat, ett\u00e4 betonissa on tapahtunut erottumista. Painekyll\u00e4styksess\u00e4 t\u00e4yttyneiden huokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin tuoreen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta arvot ovat yleens\u00e4 hyvin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan.<\/p>\n\n\n\n Esimerkkein\u00e4 raportissa esitet\u00e4\u00e4n kolme betonia. Muuttujina kuvaajissa on lis\u00e4ksi betonin tiivistysaika sek\u00e4 n\u00e4ytteen sijainti koerakenteessa.<\/p>\n\n\n\n Betoni GV-01 oli j\u00e4yk\u00e4hk\u00f6 ja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 varsin matala (painuma: 130 mm, tuoreen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4: 3,8 %). T\u00e4st\u00e4 huolimatta betoni erottui hieman, mik\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4ytteiden tiheyseroista. Vastaavia eroja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kapillaarisesti imeytyv\u00e4n huokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, ja my\u00f6s kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4riss\u00e4 on eroja. Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n erot johtuvat p\u00e4\u00e4osin betonin erottumisesta. Sill\u00e4 suojahuokosilma sijaitsee sementtipastassa \/-kivess\u00e4 ja jos sementtikiven osuus muuttuu, my\u00f6s kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 muuttuu paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n Betoni GV-10 oli selv\u00e4sti edellist\u00e4 betonia notkeampaa (painuma: 185 mm) ja tuoreen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli korkeampi (6,4 %). T\u00e4m\u00e4 betoni erottui my\u00f6s selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin betoni GV-01. Esimerkiksi tiheydess\u00e4 havaittiin yli 300 kg\/m3 eroja n\u00e4ytteiden kesken. Tosin erottuminen tapahtui vain pidemmill\u00e4 tiivistysajoilla, ja normaaleilla tiivistysajoilla (n. 200 s\/m3) betonin erottuminen oli varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kolmantena esimerkkibetonina oli betoni GV-14, jossa sementtin\u00e4 k\u00e4ytettiin SR-sementti\u00e4. Betonin painuma oli 210 mm ja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 3,8 %. Pisimm\u00e4ll\u00e4 tiivistysajalla havaittiin selkeit\u00e4 tiheyseroja. Mielenkiintoista on kuitenkin kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n muuttuminen tiivistysajan funktiona. Betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 laski selv\u00e4sti jo 400 s\/m3 tiivistysajan kohdalla. Vastaavaa ilmi\u00f6t\u00e4 muilla betoneilla ei tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n Kolme edell\u00e4 mainitun betonin suojahuokosrakenne tutkittiin my\u00f6s ohuthieanalyysin avulla. Tiivistysajoista tutkittiin 200 ja 800 s\/m3 ja lis\u00e4ksi koerakenteiden yl\u00e4- ja alaosat analysoitiin. Ohuthieanalyysin tulokset olivat sopusoinnussa yll\u00e4esitettyjen tulosten kanssa. Betonit GV-01 ja 10 olivat erottuneita (GV-01 vain liev\u00e4sti). N\u00e4iss\u00e4 betoneissa havaittiin tiheyseroja ja siten todenn\u00e4k\u00f6isesti sementtikiven osuus vaihtelee betonirakenteen sis\u00e4ll\u00e4. Suojahuokostuksen laatuun t\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan ollut vaikusta. Kaikki n\u00e4ytteet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t selv\u00e4sti pakkasenkest\u00e4v\u00e4lle betonille asetetut vaatimukset.<\/p>\n\n\n\n Betoni GV-14 oli poikkeava t\u00e4ss\u00e4kin suhteessa. Painekyll\u00e4styskoe osoitti, ett\u00e4 betoni ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee merkitt\u00e4v\u00e4sti pidemmill\u00e4 tiivistysajoilla. Sama huomattiin my\u00f6s ohuthieanalyysien tuloksissa. Tiivistysajan 200 s\/m3 j\u00e4lkeen huokosjako oli n. 0,14 mm, mutta 800 s\/m3 tiivistysajan j\u00e4lkeen huokosjako oli jo ohuthieanalyysin mittausalueen ulkopuolella (> 0,4 mm). T\u00e4ten tiivistys teki pakkasenkest\u00e4v\u00e4st\u00e4 betonista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 huokostamattoman betonin. T\u00e4m\u00e4 ongelma koskee nimenomaan notkeaa, huokostettua SR-sementill\u00e4 valmistettua betonia, mutta t\u00e4llainen kombinaatio ei ole kuitenkaan kovinkaan tavallinen. Muutoin suojahuokostus ei muuttunut tiivistyksen vaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n Projektissa analysoitiin kolme Raide-Jokerin siltaa Espoossa. Kokeissa haluttiin testata projektissa kehittyj\u00e4 tutkimusmenetelmi\u00e4 ja lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 betonin erottumisen taso todellisissa betonirakenteissa. Aikaisemmat testaukset ovat keskittyneet koerakenteisiin.<\/p>\n\n\n\n Siltojen kansirakenteesta porattiin n. 300 mm pituisia poralieri\u00f6it\u00e4, jotka sahattiin edelleen 25 mm paksuiksi siivuiksi (kuva 6). Betonisiivuista m\u00e4\u00e4ritettiin tiheydet, ja lis\u00e4ksi joka toisesta siivusta m\u00e4\u00e4ritettiin tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja joka toisesta kapillaarisesti t\u00e4yttyvien sek\u00e4 painekyll\u00e4styksess\u00e4 t\u00e4yttyvien huokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4. Mittaustulokset on esitetty kuvassa 7.<\/p>\n\n\n\n Kolmen sillan v\u00e4lill\u00e4 havaittiin runsaasti eroja. Silta S8 oli odotusten mukainen, kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 5\u20266 % ja tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli alhainen. Sen sijaan sillassa S9 ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli runsaasti ja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli paikoin varsin korkea sek\u00e4 tiivistysilman m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 oli runsaasti vaihtelua. My\u00f6s silta S10 poikkesi kahdesta edellisest\u00e4 sillasta. Koska kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli alhainen, betoni oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 huokostamattoman betonin tasolla. Lis\u00e4ksi tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4inen. Toisaalta kyseisess\u00e4 betonissa oli ty\u00f6maamittauksissa saatu hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4tulokset. Siten voidaan arvioida, ett\u00e4 betonista \u201dkarkasi\u201d ilma tiivistyksen aikana. Tarkempaa syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n katoamiseen ei ole tiedossa.<\/p>\n\n\n\n Siltakokeet osoittivat kehitettyjen menetelmien toimivuuden. Rakenteesta otetuista poran\u00e4ytteist\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kovettuneen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 samoin kuin tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4. N\u00e4iden lis\u00e4ksi betonin tiheys kertoo paljon betonin laadusta.<\/p>\n\n\n\n Kokeet osoittivat my\u00f6s, ett\u00e4 kovettuneen betonin huokosrakenteessa on oletettua enemm\u00e4n vaihtelua, sill\u00e4 tutkittavana oli kolme hyvin samankaltaista siltaa. Yksi silloista osoittautui odotusten mukaiseksi, toisen sillassa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 on korkea ja kolmannessa sillassa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4sti alentunut valun yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Projektissa tutkittiin betonin ty\u00f6stett\u00e4vyytt\u00e4, erottumista ja tiivistymist\u00e4 reologisten mittausten ja mallinnuksen avulla eri tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n Betonin reologiset ominaisuudet aiheutuvat p\u00e4\u00e4osin sementtipartikkelien keskin\u00e4isest\u00e4 vuorovaikutuksesta. Sementtipartikkelit muodostavat verkkomaisia sidoksia, mik\u00e4li betoniin ei kohdistu ulkopuolisia voimia tehden betonista stabiilin. Toisaalta kun betoniin kohdistetaan ulkopuolinen voima, sementtipartikkelien keskin\u00e4iset sidokset purkautuvat ja betoni liikkuu. Mit\u00e4 suurempi on betoniin kohdistettu voima, sit\u00e4 enemm\u00e4n sidoksia purkautuu ja betonin liikuttamiseen tarvittava voima pienenee.<\/p>\n\n\n\n Betonin liikkuessa my\u00f6s betonissa olevat ilmahuokoset liikkuvat pintaa kohden ja kiviaines painuu alasp\u00e4in. Betonin liikenopeutta, erottumista ja tiivistymist\u00e4 kontrolloi betonin virtausvastus (viskositeetti). Betoni tiheys kasvaa paikallisesti, kun ilmahuokosten nousunopeus on suurempi kuin kiviaineksen erottumisnopeus. Toisaalta rakenteen yl\u00e4osassa tiheys laskee kiviaineksen erottuessa pitkitetyss\u00e4 t\u00e4rytyksess\u00e4. Mallinnus tilanteesta on esitetty kuvassa 8.<\/p>\n\n\n\n Mallinuksen perusteella identtisill\u00e4 kiviaineksen ja ilmahuokoisuuden jakaumilla, tiivistyst\u00e4 tarvitaan yli 4 % huokoism\u00e4\u00e4rill\u00e4 pyritt\u00e4ess\u00e4 maksimoimaan betonin tiheytt\u00e4. Alemmilla ilmam\u00e4\u00e4rill\u00e4 kiviaineksen erottuminen dominoi betonin tiheydenkehityst\u00e4 ja tiivist\u00e4minen ainoastaan laskee betonin paikallista tiheytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Reologisten kokeiden mukaan tiivistyksest\u00e4 aiheutuva voima vaikuttaa betonin ty\u00f6stett\u00e4vyyden ja tiivistett\u00e4vyyden v\u00e4lisiin eroihin. Huonotehoisella tiivistyksell\u00e4 betonin optimaalinen tiivistysaika noudattelee betonin ty\u00f6stett\u00e4vyytt\u00e4. Tehokkaammalla t\u00e4rytyksell\u00e4 betonin ty\u00f6stett\u00e4vyydell\u00e4 ja tiivistett\u00e4vyydell\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 vastaavaa yhteytt\u00e4. Tehonotkistimen k\u00e4ytt\u00f6 parantaa my\u00f6s ty\u00f6stett\u00e4vyytt\u00e4, mutta tiivistysaika ei vastaavasti lyhene. Havainnot voidaan selitt\u00e4\u00e4 vaikutusmekanismeilla. Tehonotkistin ja t\u00e4rytys vaikuttavat molemmat sementtipartikkelien sidoksiin. Notkistin vaikuttaa kemiallisesti, kun taas betonin t\u00e4rytys poistaa sidoksia mekaanisesti. Tehokas t\u00e4rytys purkaa sidokset tehokkaasti, jolloin tehonotkistimen vaikutus ei en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa paranna betonin tiivistett\u00e4vyytt\u00e4. Tehonotkistetuilla betoneilla siis ty\u00f6stett\u00e4vyys ja tiivistett\u00e4vyys eiv\u00e4t ole sama asia. Toisin sanoen. hyvin ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4 massa voi olla huonosti tiivistett\u00e4v\u00e4, mutta samalla my\u00f6s erottumisherkk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Projektissa tehtiin my\u00f6s koevaluja valmisbetonilla. Kokeissa haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 miss\u00e4 vaiheessa valmistusprosessia tiivistyshuokosia muodostuu ja toisaalta my\u00f6s betonin erottumiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Kokeissa valettiin koerakenteita (kuva 9) ja muuttujina kokeissa olivat:<\/p>\n\n\n\n Kokeet tehtiin VTT:n tutkimushallissa ja betoni valmistettiin Ruskon Betoni Etel\u00e4 Oy:n VB-asemalla. Betonin lujuusluokka oli C35\/45 ja P-luku P50.<\/p>\n\n\n\n Tuoreen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 mitattiin betoniasemalla, valupaikalla ja lopuksi viel\u00e4 lis\u00e4sekoituksen j\u00e4lkeen. Kussakin vaiheessa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 mitattiin normaalisti ja t\u00e4ytt\u00e4en ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4mittari raudoitush\u00e4kin l\u00e4pi. Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 mitattiin my\u00f6s ilman t\u00e4rytyst\u00e4, mink\u00e4 oletettiin vastaavan tilannetta, jossa tiivistysilma ei ole poistunut betonista.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4ykemm\u00e4ll\u00e4 betonilla (S2) ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli eri mittauksissa samalla tasolla lukuun ottamatta tilannetta, jossa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4mittari t\u00e4ytettiin raudoitush\u00e4kin l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4 nosti betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 n. 4 %-yksikk\u00f6\u00e4. Notkealla betonilla (S4) betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi selv\u00e4sti ajan funktiona, lis\u00e4sekoituksen j\u00e4lkeen ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noussut yli 10 %:iin, kun se betoniasemalla oli n. 5 %.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4ykemm\u00e4ll\u00e4 betonilla (S2) betonin tiheydess\u00e4 ei ollut suuria vaihteluita (kuva 10). Samalla tiivistysajalla saatiin pienemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4rysauvalla keskim\u00e4\u00e4rin 26 kg\/m3 alhaisempi tiheys kuin tehokkaammalla t\u00e4rysauvalla. Merkitt\u00e4vi\u00e4 tiheyseroja ei koerakenteissa havaittu. Sen sijaan notkeammalla betonilla (S4) havaittiin merkitt\u00e4vi\u00e4 tiheyseroja. T\u00e4rysauvojen v\u00e4lill\u00e4 oli selke\u00e4 ero ja lis\u00e4ksi tehokkaampi t\u00e4rysauva aiheutti selvi\u00e4 tiheyseroja rakenteen sis\u00e4ll\u00e4. Betonissa tapahtui selv\u00e4\u00e4 erottumista t\u00e4rytyksen vaikutuksesta. T\u00e4rytysaika oli 200 s\/m3, mik\u00e4 on varsin normaali t\u00e4rytysaika k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Toisaalta halkaisijaltaan 57 mm t\u00e4rysauva on turhan suuri kyseiselle rakenteelle.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4ykemm\u00e4ll\u00e4 betonilla (S2) tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippui merkitt\u00e4v\u00e4sti t\u00e4rysauvan koosta. Pienempitehoisella t\u00e4rysauvalla j\u00e4i 2\u20263 %-yksikk\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n tiivistyshuokosia kuin suurempitehoisella t\u00e4rysauvalla. Notkeammalla betonilla tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli alhaisempi, mutta t\u00e4rytysteho vaikutus oli ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isempi.<\/p>\n\n\n\n Koevalut eiv\u00e4t paljastaneet tiivistysilman l\u00e4hdett\u00e4, mutta kokeet osoittivat, ett\u00e4 tiivistysilman m\u00e4\u00e4r\u00e4 on korkea ja siin\u00e4 on runsaasti vaihtelua. Kokeet my\u00f6s vahvistivat notkean, huokostetun betonin erottumisherkkyyden.<\/p>\n\n\n\n Compact Air -tutkimus ei tuonut esille selv\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, joka vaikuttaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Yleisesti on oletettu, ett\u00e4 uudet polykarboksylaattipohjaiset tehonotkistimet aiheuttaisivat betonin erilaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen. Reologisesti uudet tehonotkistimet kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t hyvin samalla tavoin kuin vanhemmat tehonotkistimet. Toki uudet tehonotkistimet ovat selv\u00e4sti tehokkaampia ja t\u00e4ll\u00e4 voi olla v\u00e4lillinen vaikutus ilmi\u00f6\u00f6n. Yksi tekij\u00e4 uusien tehonotkistimien osalta on niiden k\u00e4ytt\u00e4ytyminen painumakokeessa. Betonilla voi olla suurehko painuma, mutta silti betonin tiivistett\u00e4vyys voi olla heikohko. Betonin notkeus ja tiivistett\u00e4vyys eiv\u00e4t korreloi kuten aikaisemmin on totuttu.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus my\u00f6s vahvisti, ett\u00e4 nykyiset huokostetut betonin ovat herkki\u00e4. Betoneita tulisi kehitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 ne olisivat v\u00e4hemm\u00e4n herkki\u00e4 kuljetuksen, valuprosessin sek\u00e4 tiivist\u00e4misen suhteen. T\u00e4llainen kehitys tarvitsee koko valmistusketjun osaamista mukaan lukien side- ja lis\u00e4aineiden valmistajat, betonin valmistajat sek\u00e4 ty\u00f6maatoiminnat.<\/p>\n\n\n\n Tutkimustulosten perusteella betonin notkeuden valintaan tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. Tarvittavaan notkeustasoon vaikuttaa rakenne sek\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva tiivistyskalusto. Tarpeettoman notkean betonin k\u00e4ytt\u00f6 johtaa kuitenkin helposti betonin erottumiseen. Oikean tiivistyskaluston valinta on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa.<\/p>\n\n\n\n Itsetiivistyv\u00e4n betonin laajempi k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hent\u00e4isi betonin tiivistykseen liittyvi\u00e4 ongelmia. Itsetiivistyv\u00e4 betoni ei kuitenkin sovi kaikkiin k\u00e4ytt\u00f6kohteisiin ja my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itsetiivistyv\u00e4 betoni ei saa olla liian herkk\u00e4\u00e4 vaihteluille. Lis\u00e4ksi itsetiivistyv\u00e4 betoni johtaa helposti korkeampaan sementtim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 vaikeuttaa pyrkimyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiiliseen betonirakentamiseen.<\/p>\n\n\n\n Vaikka yksitt\u00e4ist\u00e4 ratkaisua ei l\u00f6ydettyk\u00e4\u00e4n, tutkimus antoi runsaasti lis\u00e4tietoa liittyen notkistetun betonin reologiaan, tiivistyshuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n betonissa sek\u00e4 my\u00f6s betonin erottumisherkkyyteen. Tutkimus osoitti ty\u00f6nsuorituksen laadun t\u00e4rkeyden pyritt\u00e4ess\u00e4 korkealaatuisiin betonirakenteisiin. Betonin t\u00e4ytyy olla laadukasta, mutta lis\u00e4ksi my\u00f6s betonin valu ja tiivistys tulee tehd\u00e4 oikein. Koulutuksen tarve on ilmeinen ja Betoniyhdistys onkin aloittanut koulutuksen suunnittelun.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Betoni-lehti_3-2021_artikkeli-kuva_s84_1417x1096px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nGood Vibration betonien erottuminen<\/h3>\n\n\n\n
Siltakohteiden analysoinnit<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Porakappaleiden-poraus-ja-lieriot_1920x918px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Siltakokeiden-mittaustulokset_1920x1617px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nReologiset kokeet<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Betoni-tiheys-ja-ilmapitoisuus-tarytysajan-funktiossa_1417x1082px.jpg\")
Koevalut<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Koerakenteen-malli-seka-valu-ristikon-lapi_1509x1137px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Betoni-lehti_3-2021_artikkeli-kuva_s89_1407x1493px.jpg\")
sek\u00e4 muotin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevalla raudoituksella tai ilman.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n
Lis\u00e4tietoa:<\/h3>\n\n\n\n