![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/by75_betoniyhdistys_kannet-980x1453-1-202x300.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\nMuurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkimuksissa on ajantasaisten ohjeiden puuttumisen vuoksi hy\u00f6dynnetty muihin julkisivurakenteisiin k\u00e4ytettyj\u00e4 ja kuntotutkijoiden kokemukseen perustuvia menetelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 julkaisu ottaa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa huomioon niin puhtaaksimuuratut julkisivut, niiden k\u00e4yt\u00f6n rappausalustana kuin eristerappausj\u00e4rjestelm\u00e4tkin. Vaikka kaikki edell\u00e4 mainitut julkisivurakenteet ja niiden vauriomekanismit liittyv\u00e4t osittain toisiinsa, jokaisella niist\u00e4 on my\u00f6s omat ominaispiirteens\u00e4. Oman haasteensa tuo my\u00f6s erityisesti muurattujen rakenteiden sek\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4lle tehtyjen rappausten hyvin pitk\u00e4 historia erilaisine k\u00e4ytettyine materiaaleineen sek\u00e4 rakenneratkaisuineen. T\u00e4h\u00e4n ohjeeseen on pyritty kokoamaan kattavasti eri rakenteiden ominaispiirteit\u00e4 sek\u00e4 niiden vauriomekanismeja, jotta kuntotutkijalla on riitt\u00e4v\u00e4 tietous oikeiden kuntotutkimusmenetelmien valintaan. Julkaisu toimii kuntotutkijoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s kuntotutkimuksen tilaajille, ja antaa tarvittavat perustiedot kyseisten julkisivurakenteiden kuntotutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sek\u00e4 tilaamiseen. Julkaisu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lukijan avuksi my\u00f6s 88 sanan k\u00e4sitesanaston. Ohjetta voidaan soveltaa niin, ett\u00e4 kuntotutkimuksessa otetaan huomioon kohteen erityispiirteet.<\/p>\n\n\n\n
Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkijan tulee tuntea tutkittavat rakenteet, niiden tyypillisimm\u00e4t vauriot ja rasitustekij\u00e4t sek\u00e4 korjausmenetelm\u00e4t. Muurattujen rakenteiden tunteminen on oleellista usein my\u00f6s rapattuja julkisivuja tutkittaessa, sill\u00e4 alusrakenteena on usein muuraus. Muuratuilla rakenteilla kuntotutkijan tulee erityistesti tuntea kuorimuuri- ja massiivirakenteiden eroavaisuudet sek\u00e4 rakennusfysikaalisessa ett\u00e4 rakenteellisessa toiminnassa. Rapattujen julkisivujen tapauksessa puolestaan kuntotutkijan tulee tuntea eri alustalle toteutettujen ratkaisujen eroista. Muurattujen julkisivurakenteiden ja niiden p\u00e4\u00e4lle tehtyjen rappausten toimintaa, historiaa, k\u00e4ytettyj\u00e4 materiaaleja sek\u00e4 niit\u00e4 ajansaatossa koskeneita vaatimuksia on k\u00e4sitelty omassa luvussaan, eriste- ja levyrappausj\u00e4rjestelmi\u00e4 omassaan.<\/p>\n\n\n\n
Rasitustekij\u00e4t ovat yhten\u00e4isi\u00e4 riippumatta rakennetyypist\u00e4 ja siten niist\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t (sade ja kosteus, pakkasrasitus, ilman ep\u00e4puhtaudet, ty\u00f6naikaisten olosuhteiden vaikutus) k\u00e4yd\u00e4\u00e4n julkaisussa l\u00e4pi yhten\u00e4isesti. Sen sijaan vauriomekanismeissa on sek\u00e4 eri rakenteille yhteisi\u00e4 ett\u00e4 jokaiselle rakenteelle ominaisia mekanismeja. Siten julkaisussa on eritelty jokaiselle k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4lle rakenteelle merkitt\u00e4vimm\u00e4t vauriomekanismit, niiden aiheuttajat sek\u00e4 mahdolliset seuraukset.<\/p>\n\n\n\n
Jotta kuntotutkimuksen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, tulee kuntotutkija tuntea my\u00f6s mahdolliset korjaustavat. Ohjeessa on esitelty korjaustavoista rakennetyyppikohtaisesti p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in vaihtoehdot<\/p>\n\n\n\n
- ei korjaustoimenpiteit\u00e4<\/li>
- julkisivujen puhdistus<\/li>
- rapattujen rakenteiden pinnoituskorjaus<\/li>
- paikkaus- ja pinnoituskorjaus<\/li>
- peitt\u00e4v\u00e4t korjausmenetelm\u00e4t<\/li>
- tiilimuurin rappaaminen ja pinnoittaminen<\/li>
- uuden verkotuslaastin levitys eristerappausj\u00e4rjestelm\u00e4n pintaan<\/li>
- uusi pintarakenne<\/li>
- purkaminen ja uudelleenrakentaminen (kokonaan tai osittain)<\/li>
- rakenteellisten halkeamien ja painumavaurioiden korjaus<\/li>
- elastisten saumausten korjaus<\/li>
- liittyvien rakenteiden korjaus<\/li>
- rasitustason alentaminen<\/li>
- ymp\u00e4rist\u00f6lle ja terveydelle haitallisten aineiden vaikutus korjausten suorittamiseen.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
Luvussa 5 puolestaan on k\u00e4sitelty eriteltyn\u00e4 sek\u00e4 muurattujen ett\u00e4 rapattujen rakenteiden korjaustavat.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4ytettyjen rakennetyyppien ja materiaalien sek\u00e4 eri rakennetyyppien vauriomekanismeja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n julkaisussa l\u00e4pi kattavasti kuvien kera. Julkaisun merkitt\u00e4vimm\u00e4t luvut k\u00e4sittelet kuitenkin kuntotutkimuksen suunnittelua, kuntotutkimusmenetelmi\u00e4, tulosten analysointia ja raportointia. Siksi niit\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4kin artikkelissa tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n
Kuntotutkimuksen suunnittelu<\/h3>\n\n\n\n
Kuntotutkimuksen tavoite on selvitt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n luotettavasti rakenteen kunto, vaurioitumisen laajuus ja aste, vaurioitumisen eteneminen tulevaisuudessa sek\u00e4 soveltuvat korjaustavat. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten, korjaussuositusten ja analyysin tulee perustua systemaattiseen tutkimuslogiikkaan sek\u00e4 tutkimustietoon, joka on varmistettu rinnakkaisia tutkimusmenetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Kuntotutkimuksen yksitt\u00e4iset tutkimusmenetelm\u00e4t ja n\u00e4ytteenotto perustuvat kuitenkin aina otokseen, jolloin tutkimustulokseen ja siit\u00e4 tehtyihin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin sis\u00e4ltyy aina jonkin verran ep\u00e4varmuutta. Siksi kuntotutkimukseen kuuluu aina my\u00f6s siihen kuuluvien ep\u00e4varmuustekij\u00f6iden arviointi.<\/p>\n\n\n\n
Kuntotutkimus koostuu kolmesta per\u00e4kk\u00e4isest\u00e4 vaiheesta, jotka voivat olla kuitenkin osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4. Kuntotutkimuksen ensimm\u00e4isen vaiheen, alustavan tilannearvion toimenpiteet ovat l\u00e4ht\u00f6tietojen ker\u00e4\u00e4minen, alustava tilannearvio, tutkimustarpeen arviointi sek\u00e4 ty\u00f6suunnitelman laadinta. Seuraavan vaiheen muodostavat varsinaiset kentt\u00e4tutkimukset, n\u00e4ytteenotto sek\u00e4 laboratoriotutkimukset. N\u00e4it\u00e4 seuraa kuntotutkimusdatan ja tutkimustulosten analyysi ja raportointi tilaajan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Eri vaiheiden painotus saattaa vaihdella, mutta kaikki p\u00e4\u00e4vaiheet toteutetaan jokaisessa kuntotutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n
Kuntotutkimuksen sis\u00e4ll\u00f6n suunnitteleminen on yksi kuntotutkimusprosessin t\u00e4rkeimmist\u00e4 vaiheista. Sis\u00e4ll\u00f6n suunnittelun tavoitteet ovat, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n
- kuntotutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n oikeita ja oleellisia asioita<\/li>
- tutkimuksen tavoitteiden mukaisesti tutkittavat asiat selvitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n laajoilla otoksilla luotettavasti<\/li>
- tutkittavat asiat selvitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n tarkoilla menetelmill\u00e4.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
Tutkimuksen sis\u00e4lt\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kohderakennuksen ominaisuuksien ja tutkimukselle asetettujen tavoitteiden perusteella ongelmal\u00e4ht\u00f6isesti: ensin tunnistetaan potentiaaliset ongelmat kohteen rakenteellisessa toiminnassa, rakennetyypeiss\u00e4 ja rasitusoloissa, ja niiden perusteella p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n tutkimuksen sis\u00e4lt\u00f6 (mitattavat ja havainnoitavat suureet, k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t havainnointimenetelm\u00e4t ja otosten laajuus). Sis\u00e4ll\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymist\u00e4 ohjaa my\u00f6s asetettavat resurssit ja rajoitukset. Kuntotutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana ei tule pit\u00e4\u00e4 tietyn korjausmenetelm\u00e4n valintaa, vaan soveltuvat korjausmenetelm\u00e4t p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n p\u00e4invastoin kuntotutkimuksen tulosten perusteella.<\/p>\n\n\n\n
Kuntotutkimuksen suunnittelu on yksi julkaisun keskeisimmist\u00e4 osista, sill\u00e4 julkaisun rakennetyypit itsess\u00e4\u00e4n ja niiden vaurioitumisnopeudet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi t\u00e4ystiilimuuri voi olla eritt\u00e4in pitk\u00e4ik\u00e4inen ja siin\u00e4 havaittavat alkavat vauriot eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kriittisi\u00e4 rakenteen toiminnalle tai aiheuta vaaraa l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 liikkuville. Sen sijaan eristerappausj\u00e4rjestelmien vaurioituminen voi olla nopeaa, jos niiss\u00e4 esiintyy toimivuuspuutteita ja siten ensimm\u00e4inen silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen halkeamakartoitus on suositeltavaa suorittaa jo kohteen takuuaikana. Julkaisussa on k\u00e4sitelty yksityiskohtaisesti eri vauriotyyppien tutkiminen jaoteltuna kuntotutkimuksen esiselvitysvaiheeseen, silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen havainnointiin sek\u00e4 kentt\u00e4- ja laboratoriotutkimuksiin. Kuvassa 9 on esitelty esimerkkin\u00e4 taulukko rappauksen tartunnan tutkimisesta.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Kuva9_Ohje-muurattujen-ja-rapattujen-julkisivujen-kuntotutkimuksen-tekoon.jpg\")
Kuva 9: Mahdollisia tutkimusmenetelmi\u00e4 halkeilun laajuuden, asteen ja syiden selvitt\u00e4miseksi
kuntotutkimuksen eri vaiheissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nN\u00e4ytteenotto ei ole muuratuilla ja rapatuilla julkisivuilla yht\u00e4 suoraviivaisesti perusteltavissa kuin esimerkiksi betonirakenteilla, sill\u00e4 n\u00e4ytteest\u00e4 saatavan tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4vyys on usein v\u00e4h\u00e4isempi kuin betonin\u00e4ytteiss\u00e4, mik\u00e4 johtuu erityisesti rappauksilla osittain n\u00e4ytteen koosta sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vertailuaineistoa laboratoriotutkimusten avuksi ei ole betonia vastaavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. N\u00e4ytteenotto sis\u00e4ltyy kuntotutkimukseen, jos se on tutkimussuunnitelmassa arvioitu tarpeelliseksi tarkasteltavan rakenteen ja tutkimuksen tavoitteen kannalta tai sille havaitaan tarve kentt\u00e4tutkimusten yhteydess\u00e4. Yleens\u00e4 kuntotutkimuksen yhteydess\u00e4 on tarpeen tutkia rakenteen vaurioitumista ja s\u00e4ilyvyysominaisuuksia materiaalin\u00e4ytteiden analyysien avulla. Siten n\u00e4ytteenotto on suunniteltava etuk\u00e4teen varautuen my\u00f6s siihen, ett\u00e4 tarve sille voi ilmet\u00e4 vasta kentt\u00e4tutkimusten yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rakenneavauksen toteuttamiselle tulee aina olla perusteltu syy. Aistinvaraisesti vaurioituneeksi todettujen eristerappausj\u00e4rjestelmien kuntotutkimuksen yhteydess\u00e4 voi olla tarpeen selvitt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n rakenne rakenneavauksen avulla, jos on ep\u00e4selvyys siit\u00e4, onko eristerappausj\u00e4rjestelm\u00e4 toteutettu suunnitelmien mukaisesti tai toteutustapa ei ole tiedossa. Samoin rakenneavaus voi olla perusteltua, jos on erityist\u00e4 syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 kuorimuurirakenteen kannatus- ja kiinnitysosien kuntoa tai l\u00e4mm\u00f6neristeiden kuntoa.<\/p>\n\n\n\n
On my\u00f6s tapauksia, joissa n\u00e4ytteenotto ei ole tarpeellista. N\u00e4ytteenotto ei ole tarpeellista esimerkiksi ehj\u00e4ss\u00e4, t\u00e4ysin vaurioitumattomassa julkisivussa tai vastaavasti julkisivuissa, jotka voidaan todeta aistinvaraisesti hyvin pitk\u00e4lle vaurioituneeksi. Muuratuilla julkisivuilla n\u00e4ytteenotto on yleens\u00e4 perusteltua vain, jos halutaan selvitt\u00e4\u00e4 muurauslaastin ja muurauskappaleen ominaisuuksia tai esimerkiksi j\u00e4lkisaumalaastikerroksen paksuutta.<\/p>\n\n\n\n
Rapatun julkisivun kentt\u00e4tutkimusten yhteydess\u00e4 on yleens\u00e4 aina tarve tehd\u00e4 koeporauksia, vaikka ei olisikaan havaittu tarvetta varsinaisille n\u00e4yteanalyyseille. Poraukset liittyv\u00e4t t\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi rappauskerroksen paksuuden kattavaan selvitt\u00e4miseen tai rappauksen lujuuden\/rapautuneisuuden arviointiin. Rappauskerroksen paksuus on suositeltavaa tarkastaa 5\u202610 kohdasta\/julkisivusuunta riippuen rappauspinnan muodoista.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Rappausnaytteen_otto_kuva_Renovatek-Oy_1920x1080px.jpg\")
Rappausn\u00e4ytteen ottaminen porakoneeseen asennettavalla timanttiporanter\u00e4ll\u00e4. Kuva: Renovatek Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Muurattujen ja rapattujen rakenteiden n\u00e4ytteet voivat olla hyvinkin heikkoja ja hauraita. N\u00e4ytteenotto tulee pyrki\u00e4 toteuttamaan mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n n\u00e4ytteen rakennetta h\u00e4iriten, jos n\u00e4ytteest\u00e4 on tarkoitus analysoida vaurioitumista esimerkiksi petrografisen tutkimuksen avulla. Kaikille rakenteesta irrotettaville n\u00e4ytteille tehd\u00e4\u00e4n aistinvarainen tarkastelu. Petrografinen tutkimus on suositeltavaa tehd\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2 n\u00e4ytteest\u00e4\/rinnakkainen tapaus, koska yksitt\u00e4isell\u00e4 analyysill\u00e4 ei yleens\u00e4 saada tutkimuksen kannalta riitt\u00e4v\u00e4n luotettavaa tietoa muun muassa vaurioitumisesta, sideainesuhteista, maalityypeist\u00e4 tai maalikerrosten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jos n\u00e4ytteit\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n perustellusti irrottamaan, n\u00e4ytem\u00e4\u00e4r\u00e4 valitaan ja n\u00e4ytteenotto kohdistetaan niin, ett\u00e4 otantaan sis\u00e4ltyy n\u00e4ytteit\u00e4 vaurioituneilta kohdilta, julkisivun s\u00e4\u00e4rasitetuimmilta alueilta sek\u00e4 ehjilt\u00e4 julkisivun kohdilta (vertailun\u00e4yttein\u00e4). Rinnakkaisia n\u00e4ytteit\u00e4 (vastaava rakenne, vauriotilanne, olosuhde) tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme, jotta materiaaliominaisuuksien hajontaa voidaan ottaa huomioon. Julkaisussa on esitelty peruskohteen n\u00e4ytteenotto-ohjeistus sek\u00e4 kerrottu, milloin on tarpeen lis\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4ytem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kuvassa 12 on esimerkki n\u00e4ytteenoton hajauttamisesta pienehk\u00f6ss\u00e4 peruskohteessa.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/02\/Kuva_12_BET2103_74-81.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nTutkimusmenetelm\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n
Tutkimusmenetelm\u00e4t on esitelty ohjeessa rakennetyyppi- sek\u00e4 menetelm\u00e4kohtaisesti. Sek\u00e4 muuratuilla ett\u00e4 rapatuilla rakenteilla korostuu silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen ja ainetta rikkomattomien menetelmien, kuten rappauksen koputtelun k\u00e4ytt\u00f6. Esimerkiksi halkeilun osalta on esitelty, miten sit\u00e4 voidaan havaita, miss\u00e4 halkeilua tyypillisesti havaitaan ja mist\u00e4 se todenn\u00e4k\u00f6isesti johtuu. Lis\u00e4ksi on esitelty laboratoriotutkimusmenetelm\u00e4t ja mit\u00e4 niill\u00e4 voidaan saada selville. Esimerkiksi ohuthie on melko kallis tutkimusmenetelm\u00e4 eik\u00e4 sill\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saada yht\u00e4 paljon informaatiota kuin esimerkiksi betonilieri\u00f6ist\u00e4. Toisaalta se on ainoa mahdollinen tapa arvioida mm. muurauskappaleen ja laastin tai rappauksen kiviaineksen tyyppi\u00e4, jakaumaa ja maksimiraekokoa, sideaine-kiviainessuhdetta tai sideaine-kiviaineskontaktia luotettavasti. Eristerappausj\u00e4rjestelmien osalta kosteusteknisist\u00e4 riskiratkaisuista ja niiden tunnistamisesta ohjeessa on esitelty detaljeina tyypillisimpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Havainnot tulee esitt\u00e4\u00e4 mahdollisimman kattavasti esimerkiksi vauriokartan avulla, johon on merkitty erilaisin merkinn\u00f6in ja mahdollisesti v\u00e4rein niin n\u00e4kyv\u00e4t vauriot, taustastaan irronneet tai pehmenneet rapatut alueet sek\u00e4 n\u00e4ytteenottokohdat.<\/p>\n\n\n\n
Tulosten analyysi ja raportointi<\/h3>\n\n\n\n
Kuntotutkimuksen tulosten analyysi ja raportointi noudattavat melko tarkasti betonirakenteiden kuntotutkimuksen [6] kaltaisia vaiheita. Kyseist\u00e4 perinteist\u00e4 kuntotutkimusmetodiikkaa on tarkennettu rakennetyyppikohtaisesti ja erikseen on tarkennettu mm. pakkasrapautumisen sek\u00e4 rakenteellisen halkeilun analysointia.<\/p>\n\n\n\n
Kuntotutkimusraportin tarkoituksena on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tutkimuksen tulokset tilaajan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 tallentaa kaikki tarpeelliset tiedot tulevaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (korjaussuunnittelua ja kunnossapitoa) varten. Kuntotutkimusraportin sis\u00e4ll\u00f6n tulee olla sellainen, ett\u00e4 sek\u00e4 rakennusalan ammattilaiset ett\u00e4 asiaan perehtym\u00e4t\u00f6n lukija saa raportista tarvitsemansa tiedot. Ohjeessa on esitetty yksityiskohtaisesti, mit\u00e4 raportin tulee pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n, jotta kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa.<\/p>\n\n\n<\/div>
\n\n\n\nKuvagalleria<\/p>\n <\/div>\n
\n\n\n![\"Betoninen](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2021\/10\/Betoninen-ikkunan-ylityspalkki-massiivitiilirakenteisessa-seinassa.jpg\"\n)
\n <\/div>\n \n![\"Rapautunut](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2021\/10\/Rapautunut-jalkisaumalaasti_1920x1268.jpg\"\n)
\n <\/div>\n \n![\"Rapautunutta](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2021\/10\/Rapautunutta-rappausta-ja-muurauslaastia_1920x1080px.jpg\"\n)
\n <\/div>\n \n![\"Vanhan](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2021\/10\/Maalin-hilseily_1920x1080px.jpg\"\n)
\n