Elementtisuunnittelu.fi<\/a> -sivuston ohjeen [1] lis\u00e4ksi suomalaisessa kirjallisuudessa t\u00e4ytt\u00f6valun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ontelolaataston ja kevytrakenteisen sein\u00e4n liitoksessa ei ole mainittu.<\/p>\n\n\n\nTutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua kahdesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: miten t\u00e4ytt\u00f6valu vaikuttaa ontelolaataston ja kevytrakenteisen tiloja erottavan sein\u00e4n liitoksen toimintaan, ja onko ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus merkitt\u00e4v\u00e4 tilojen v\u00e4lisen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden kannalta. T\u00e4ytt\u00f6valun vaikutuksia tarkasteltiin sek\u00e4 kentt\u00e4mittauksin ett\u00e4 laskennallisesti hy\u00f6dynt\u00e4en elementtimenetelm\u00e4\u00e4 (finite element method, FEM) ja standardien ISO 12354-1 ja ISO 12354-2 laskentamenetelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4\u00e4neneristysmittaukset<\/h3>\n\n\n\n Kuvan 1 mukaisen rakenneratkaisun toimivuutta tilojen v\u00e4lisen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden kannalta tarkasteltiin suorittamalla sarja ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden kentt\u00e4mittauksia. Mittauksia suoritettiin kolmessa kohteessa, joissa ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua oli k\u00e4ytetty. Lis\u00e4ksi vertailun vuoksi mittaukset suoritettiin yhdess\u00e4 kohteessa, jossa vastaavaa rakenneratkaisua oli sovellettu ilman t\u00e4ytt\u00f6valua. Tutkimuksessa tarkastellut mittauskohteet on esitelty taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\nKahdessa kohteessa t\u00e4ytt\u00f6valua oli k\u00e4ytetty koko liitoksessa (kohteet 2 ja 4), yhdess\u00e4 kohteessa vain osa onteloista oli valettu umpeen (kohde 3) ja yhdess\u00e4 kohteessa t\u00e4ytt\u00f6valua ei ollut k\u00e4ytetty ollenkaan (kohde 1). Ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden yksilukuarvot DnT,w<\/sub> ja L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50\u20132500<\/sub> mitattiin kussakin kohteessa kahden tilan v\u00e4lill\u00e4 vaakasuunnassa. Sek\u00e4 ilma- ett\u00e4 askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden mittaukset suoritettiin kussakin kohteessa kahdesti, kumpaankin suuntaan tilojen v\u00e4lill\u00e4. Muista poikkeavasti kohteessa 3 mittaukset suoritettiin yhteen suuntaan kahden eri tilaparin v\u00e4lill\u00e4. Mittaukset suoritettiin kahdesti mittausep\u00e4varmuuden v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\nOntelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutusta ei kyet\u00e4 tarkastelemaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kentt\u00e4mittauksin, sill\u00e4 tilojen v\u00e4linen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys riippuu monesta eri tekij\u00e4st\u00e4: esimerkiksi rakennusty\u00f6n laatu ja muut sivutiesiirtym\u00e4t vaikuttavat \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen tilojen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutuksen yksil\u00f6iminen kentt\u00e4mittausten perusteella on mahdotonta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutusta tarkasteltiin my\u00f6s laskennallisesti.<\/p>\n\n\n\n
Laskennalliset tarkastelut<\/h3>\n\n\n\n Tilojen v\u00e4lisen ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden tarkastelut tehtiin standardien ISO 12354-1 ja ISO 12354-2 mukaisilla laskentamenetelmill\u00e4. Standardien laskentamallien k\u00e4ytt\u00e4miseksi on tunnettava tarkasteltavien rakennusosien laboratoriotilannetta vastaavat ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyydet, sek\u00e4 rakennusosien v\u00e4listen liitosten liitoserist\u00e4vyydet Kij [dB]. Lis\u00e4ksi tilojen v\u00e4lisen askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 varten on tunnettava lattiarakenteen laboratoriotilannetta vastaava askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys. Tilojen v\u00e4list\u00e4 \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyytt\u00e4 tarkasteltiin vaakasuunnassa mittauskohteiden pohjalta kehitettyjen esimerkkitilojen v\u00e4lill\u00e4 (kuva 3). Esimerkkitilojen rakennetyyppej\u00e4 varioitiin erilaisten rakennetyyppiyhdistelmien vaikutuksen tarkastelemiseksi. Laskennassa tiloja erottavana sein\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin tyypillist\u00e4 kevytrakenteista, kaksirunkoista levysein\u00e4\u00e4. Porrashuoneen sein\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin joko 200 mm paksua betonisein\u00e4\u00e4 tai tiloja erottavaa sein\u00e4\u00e4 vastaavaa rakennetta. Tilaa sivuavana ulkosein\u00e4rakenteena k\u00e4ytettiin nelj\u00e4\u00e4 eri paksuista betonisein\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yht\u00e4 kevytrakenteista ulkosein\u00e4rakennetta. Betonirakenteisten ulkoseinien paksuutta varioitiin v\u00e4lill\u00e4 80\u2013180 mm. V\u00e4lipohjarakenteina k\u00e4ytettiin tyypillisimpi\u00e4 ontelolaatastoja O27, O32 ja O37, joiden pinnassa oli tasoite sek\u00e4 parketti alusmateriaaleineen.<\/p>\n\n\n\nKuva 3: Havainnollistava pohjakuva laskennallisesti tarkastelluista tiloista<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nTilojen v\u00e4linen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys m\u00e4\u00e4ritettiin laskennallisesti yhteens\u00e4 30 rakennetyyppiyhdistelm\u00e4ll\u00e4, sek\u00e4 ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valulla, ett\u00e4 ilman t\u00e4ytt\u00f6valua. Yhteens\u00e4 tilojen v\u00e4linen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys siis m\u00e4\u00e4ritettiin 60 tapauksessa. Tilojen v\u00e4linen askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys m\u00e4\u00e4ritettiin vain kuudessa eri tapauksessa. Tapauksien pienempi lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 johtuu standardin ISO 12354-2 laskentamallista, jossa otetaan huomioon vaakasuuntaista askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyytt\u00e4 tarkasteltaessa vain tiloja erottavan sein\u00e4 sek\u00e4 lattiarakenne.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ytt\u00f6valun vaikutuksen tarkastelemiseksi m\u00e4\u00e4ritettiin eri ontelolaatastojen ja kevytrakenteisen sein\u00e4n liitoksen liitoserist\u00e4vyys Kij<\/sub> suoralle reitille ontelolaatastoa pitkin. Liitoserist\u00e4vyys m\u00e4\u00e4ritettiin sek\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valulla ett\u00e4 ilman t\u00e4ytt\u00f6valua. Liitoserist\u00e4vyys on Gerretsenin [8] kehitt\u00e4m\u00e4 suure, joka kuvastaa liitoksen kyky\u00e4 vaimentaa sen ylitse kulkevaa v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. Liitoserist\u00e4vyys voidaan joko mitata standardin ISO 10848-1 menetelm\u00e4ll\u00e4, arvioida standardin ISO 12354-1 mukaisesti tai m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 laskennallisesti k\u00e4ytt\u00e4en erilaisia laskentamenetelmi\u00e4, esimerkiksi elementtimenetelm\u00e4\u00e4 [9\u201311]. T\u00e4ytt\u00f6valun vaikutusta liitoserist\u00e4vyyteen ei voida m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 standardin ISO 12354-1 avulla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 liitoserist\u00e4vyydet p\u00e4\u00e4tettiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en FE-menetelm\u00e4\u00e4, jota on kirjallisuudessa k\u00e4ytetty liitoserist\u00e4vyyksien tarkasteluun [9\u201311]. Liitoserist\u00e4vyyden FEM-mallinnus tehtiin standardin ISO 10848-1 mittausmenetelm\u00e4\u00e4 soveltaen. Liitoserist\u00e4vyyden FEM-mallin toiminta varmistettiin validoimalla laskentamalli tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen laboratoriomittaustulosten avulla. Liitoserist\u00e4vyyden Kij<\/sub> m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen k\u00e4ytetyn ontelolaataston ja kevytrakenteisen sein\u00e4n ristiliitoksen FEM-mallin geometria sek\u00e4 osa mallin elementtiverkosta on esitetty kuvassa 4. Muiden tarkasteltavien liitosten liitoserist\u00e4vyydet arvioitiin standardin ISO 12354-1 avulla.<\/p>\n\n\n\n\nOntelolaataston ja kevytrakenteisen tilojen v\u00e4lisenL\u00e4hikuva liitoksen elementtiverkosta. Ontelolaatastojen O27, O32 ja O37 laboratoriotilannetta vastaavat ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyydet m\u00e4\u00e4ritettiin k\u00e4ytt\u00e4en FE-menetelm\u00e4\u00e4 taajuusalueella 50\u20131600 Hz. Ontelolaataston ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys taajuuksilla 2000\u20133150 Hz sek\u00e4 tasoitteen vaikutus ontelolaataston ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen m\u00e4\u00e4ritettiin k\u00e4ytt\u00e4en A-Insin\u00f6\u00f6rit Suunnittelu Oy:n parametrista ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden laskentasovellusta [12]. Laataston askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys taajuusalueella 2000\u20133150 Hz sek\u00e4 tasoitteen vaikutus laataston askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen m\u00e4\u00e4ritettiin standardin ISO 12354-2 mukaisella laskentamenetelm\u00e4ll\u00e4. Ontelolaatastojen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyksien laskentamallit validoitiin sek\u00e4 ilma- ett\u00e4 askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden osalta tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen laboratoriomittaustulosten avulla.<\/p>\n\n\n\n
Kentt\u00e4mittausten tulokset<\/h3>\n\n\n\n Ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden kentt\u00e4mittausten tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukossa on esitetty rinnakkain yhdess\u00e4 kohteessa mitatut tulokset. Mittaustuloksista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kohteissa 3 ja 4 mitattu standardisoitu \u00e4\u00e4nitasoeroluku ei t\u00e4yt\u00e4 vaatimusta DnT,w<\/sub> \u2265 55 dB [7], kun taas kohteet 1 ja 2 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kyseisen vaatimuksen. Askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden osalta taas kohde 2 on ainut, jossa vaatimus L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50<\/sub>\u20132500<\/sub> \u2264 53 [7] dB ei t\u00e4yty. Kohteen 2 mittauksessa havaittiin, ett\u00e4 mitattavat tilat olivat kokoisekseen eritt\u00e4in kaiuntaisia, ja tiloissa havaittiin erikoinen kumiseva \u00e4\u00e4ni. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kohteen 2 askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden mittaustuloksia ei pidetty vertailukelpoisina.<\/p>\n\n\n\nIlma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden osalta parhaat mittaustulokset saatiin kohteessa 1, jossa ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua ei ollut. Toisaalta taas kohteissa 3 ja 4, joissa oli t\u00e4ytt\u00f6valu joko osittain tai koko liitoksen pituudelta, ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden vaatimukset eiv\u00e4t t\u00e4yttyneet. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 muilla tekij\u00f6ill\u00e4 on suurempi vaikutus \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen tilojen v\u00e4lill\u00e4 kuin ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valulla.<\/p>\n\n\n\n
Ontelolaatastojen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden laskentatulokset<\/h3>\n\n\n\n Ontelolaatastojen O27, O32 ja O37 laskennallisesti m\u00e4\u00e4ritetyt ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyydet 15 mm paksulla tasoitteella on esitetty kuvassa 7. Ontelolaataston ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys paranevat, kun sen massaa kasvatetaan.<\/p>\n\n\n\nKuva 7<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nPienill\u00e4 taajuuksilla ontelolaatastojen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyysk\u00e4yriss\u00e4 on havaittavissa ontelolaatastojen ominaistaajuuksien aiheuttamia piikkej\u00e4 ja kuoppia. Suurilla ja keskitaajuuksilla ominaistaajuuksien vaikutus \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Liitoserist\u00e4vyyden laskentatulokset<\/h3>\n\n\n\n Ontelolaataston ja kevytrakenteisen sein\u00e4n liitoksen FE-menetelm\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4ritetyt, laskennalliset liitoserist\u00e4vyydet on esitetty kuvassa 8. Kuvasta havaitaan, ett\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valu parantaa liitoksen liitoserist\u00e4vyytt\u00e4 suurilla taajuuksilla, ja ontelolaattojen O32 ja O37 tapauksissa (kuvat 8b ja 8c) my\u00f6s hieman keskitaajuuksilla. Sama ilmi\u00f6 voidaan my\u00f6s havaita kuvasta 9. Kuvassa on esitetty ontelolaataston O32 onteloiden \u00e4\u00e4nenpaine sek\u00e4 liitoksen rakenteellisten osien kokonaissiirtym\u00e4 taajuudella, jolla t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus on selkeimmin havaittavissa (~1000 Hz).<\/p>\n\n\n\nKuva 8<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nKuvista 9a ja 9b havaitaan, ett\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valu vaimentaa ontelossa etenev\u00e4\u00e4 ilma\u00e4\u00e4nt\u00e4. Samoin kuvia 9c ja 9d vertaamalla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valu vaimentaa my\u00f6s ontelolaatassa etenev\u00e4\u00e4 rakenteellista v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. T\u00e4ytt\u00f6valulla on siis merkityst\u00e4 ontelolaataston ja kevytrakenteisen sein\u00e4n liitoksen toiminnan kannalta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan viel\u00e4 kerro sit\u00e4, vaikuttaako t\u00e4ytt\u00f6valu tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen.<\/p>\n\n\n\nKuva 9: Ontelolaataston O32 ja kevytrakenteisen tilojen v\u00e4lisen sein\u00e4n FEM-mallin tuloksia ~1000 Hz taajuudella.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nTilojen v\u00e4lisen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden laskentatulokset<\/h3>\n\n\n\n Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valu vaikutti laskennalliseen tilojen v\u00e4liseen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen kolmessa tapauksessa, joissa tilojen v\u00e4linen standardisoitu \u00e4\u00e4nitasoeroluku DnT,w parani yhden desibelin t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutuksesta. T\u00e4m\u00e4 parannus johtui kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa py\u00f6ristyss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 tulosten v\u00e4linen ero oli todellisuudessa luokkaa 0,1\u20130,4 dB. Laskentatulosten perusteella t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen on siis v\u00e4h\u00e4inen. Askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden yksilukuarvoon L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50<\/sub>\u20132500<\/sub> t\u00e4ytt\u00f6valulla saavutettava parannus oli ontelolaatastoilla O27, O32 ja O37 laskennan mukaan 0 dB, 1 dB ja 2 dB. Askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden laskentamalli ottaa kuitenkin huomioon vain lattian ja tiloja erottavan sein\u00e4n kautta kulkevat \u00e4\u00e4nen sivutiesiirtym\u00e4t. T\u00e4ll\u00f6in lattiareitin ja t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus voi korostua verrattuna todellisuuteen, jossa \u00e4\u00e4ni kulkeutuu tilojen v\u00e4lill\u00e4 useampia reittej\u00e4 pitkin.<\/p>\n\n\n\nLaskentatulosten perusteella ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys tilojen v\u00e4lill\u00e4 on vahvasti riippuvainen sivuavista sein\u00e4raketeista. Kuvassa 10 on esitetty tilojen v\u00e4lisen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden laskentatulokset silloin, kun tilaa sivuava ulkosein\u00e4rakenne on 80 mm betonisein\u00e4 sek\u00e4 silloin, kun ulkosein\u00e4rakenne on kevytrakenteinen. Porrashuoneen ja tilan v\u00e4linen sein\u00e4 on kevytrakenteinen. N\u00e4m\u00e4 tilanteet kuvastavat tilojen v\u00e4lisen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden \u00e4\u00e4rip\u00e4it\u00e4. 80 mm betonisein\u00e4ll\u00e4 tilojen v\u00e4linen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys on heikoimmillaan, kun taas kevytrakenteisella ulkosein\u00e4ll\u00e4 se on vahvimmillaan. Kuvassa on esitetty standardisoidun \u00e4\u00e4nitasoeron DnT [dB] k\u00e4yr\u00e4 tiloja erottavalle sein\u00e4lle sek\u00e4 lattian kautta kulkevalle \u00e4\u00e4nen sivutiesiirtym\u00e4lle. Lis\u00e4ksi kuvaajissa on esitetty tilojen v\u00e4linen standardisoitu \u00e4\u00e4nitasoero kokonaisuudessaan t\u00e4ytt\u00f6valulla ja ilman t\u00e4ytt\u00f6valua. Kuvaajissa ei ole esitetty kaikkien sivutiesiirtym\u00e4reittien k\u00e4yri\u00e4 selkeyden vuoksi.<\/p>\n\n\n\nKuva 10<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nKuvasta 10 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tilaa sivuavan ulkosein\u00e4rakenteen ollessa 80 mm betonisein\u00e4, ontelolaataston kautta tapahtuva \u00e4\u00e4nen sivutiesiirtym\u00e4 ei vaikuta tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen (kuvat 10a, 10c, 10e). Kevytrakenteisella ulkosein\u00e4rakenteella puolestaan lattiareitin vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen kokonaisuudessaan on selke\u00e4mmin havaittavissa keskitaajuuksilla ja suurilla taajuuksilla (kuvat 10b, 10d, 10f). Kevytrakenteisen ulkosein\u00e4rakenteen tapauksessa my\u00f6s ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen kokonaisuudessaan on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 suurilla taajuuksilla, kun taas betonirakenteisella ulkosein\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valu ei vaikuta tilojen v\u00e4liseen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen lainkaan. Kuvan 10 perusteella ontelolaataston kautta tapahtuva \u00e4\u00e4nen sivutiesiirtym\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4nen kulkureitti, vaan ulkosein\u00e4rakenteen merkitys on suurempi erityisesti silloin kun ulkosein\u00e4rakenne on betonirakenteinen. Kun ulkosein\u00e4rakenne oli 80 mm betonisein\u00e4, standardisoitu \u00e4\u00e4nitasoeroluku tilojen v\u00e4lill\u00e4 DnT,w<\/sub> oli 51 dB riippumatta muista rakenteista tai ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valusta. Sen sijaan kevytrakenteisella ulkosein\u00e4ll\u00e4 standardisoitu \u00e4\u00e4nitasoeroluku DnT,w<\/sub> oli 56\u201359 dB riippuen muista rakenteista.<\/p>\n\n\n\nParkettiresonanssi<\/h3>\n\n\n\n Parkettiresonanssin vaikutuksen tarkastelemiseksi laskennalliset ilma- ja askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyydet tilojen v\u00e4lill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin kaikissa 30 tapauksessa ilman parkettia sek\u00e4 ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valulla ett\u00e4 ilman t\u00e4ytt\u00f6valua. N\u00e4in voitiin arvioida parkettiresonanssin vaikutusta tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen. Laskentatulosten perusteella parkettiresonanssi heikent\u00e4\u00e4 tilojen v\u00e4list\u00e4 standardisoitua \u00e4\u00e4nitasoeroa DnT,w<\/sub> suuressa osassa tarkasteltuja tapauksia yhden desibelin. Eniten parkettiresonanssi vaikuttaa \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n heikoimmalla O27 ontelolaatastolla, jolla heikennyst\u00e4 tapahtuu 70 % tarkastelluista tapauksista. T\u00e4ytt\u00f6valun k\u00e4ytt\u00f6 ei kuitenkaan v\u00e4henn\u00e4 parkettiresonanssin vaikutusta. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valu vaikuttaa v\u00e4r\u00e4htelyn etenemiseen p\u00e4\u00e4asiassa suurilla taajuuksilla (kuva 5a), kun taas parkettiresonanssin kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 ovat keskitaajuudet. Paksummilla O32 ja O37 ontelolaatastoilla parkettiresonanssin heikennysvaikutus ilmenee vain muutamissa tapauksissa, joissa vaatimus DnT,w<\/sub> \u2265 55 dB [7] t\u00e4yttyy parkettiresonanssista huolimatta. Parkettiresonanssin vaikutus voi kuitenkin olla pienempi tai suurempi riippuen k\u00e4ytetyn parketti- tai laminaattilattian ominaisuuksista.<\/p>\n\n\n\nAskel\u00e4\u00e4nikoje<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nAskel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden kannalta parkettiresonanssin vaikutus on hieman suurempi. Kun t\u00e4ytt\u00f6valua ei ole, parkettiresonanssi heikent\u00e4\u00e4 tilojen v\u00e4list\u00e4 standardisoitua askel\u00e4\u00e4nitasolukua L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50\u20132500<\/sub> 2 dB riippumatta ontelolaataston paksuudesta. Kun ontelolaatastossa taas on t\u00e4ytt\u00f6valu, tilojen v\u00e4linen askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys heikkenee 1\u20133 dB ontelolaatastosta riippuen. T\u00e4ytt\u00f6valu ei siis merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuta parkettiresonanssin aiheuttamaan askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden heikkenemiseen. Laskennan perusteella vaatimus L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50<\/sub>\u20132500 <\/sub>\u2264 53 dB [7] t\u00e4yttyy kuitenkin kaikissa tarkastelluissa tapauksissa parkettiresonanssista huolimatta.<\/p>\n\n\n\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua on suositeltu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tilojen v\u00e4lisen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden parantamiseksi, kun ontelolaattav\u00e4lipohja on tilojen v\u00e4lill\u00e4 jatkuva. T\u00e4ytt\u00f6valun tarkoitus on pienent\u00e4\u00e4 ontelolaattav\u00e4lipohjan kautta kulkevaa \u00e4\u00e4nen sivutiesiirtym\u00e4\u00e4. [1] Kentt\u00e4mittaustulosten perusteella t\u00e4ytt\u00f6valu ei kuitenkaan ole ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden kannalta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, vaan muut tilojen v\u00e4liseen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen vaikuttavat seikat ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, kuin lattian kautta tapahtuva \u00e4\u00e4nen sivutiesiirtym\u00e4. Mittaustulosten perusteella tilojen v\u00e4linen askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys ei vaikuta olevan ongelma, sill\u00e4 askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden vaatimus L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50\u20132500<\/sub> \u2264 53 dB [7] t\u00e4yttyi kaikissa paitsi yhdess\u00e4 kohteessa.<\/p>\n\n\n\nOntelolaataston ja kevytrakenteisen tilojen v\u00e4lisen sein\u00e4n liitoserist\u00e4vyys suoralle reitille ontelolaatastoa pitkin m\u00e4\u00e4ritettiin FE-menetelm\u00e4ll\u00e4. Ontelolaataston O27 tapauksessa t\u00e4ytt\u00f6valu parantaa liitoserist\u00e4vyytt\u00e4 taajuusalueella 630\u20133150 Hz. Ontelolaatastoilla O32 ja O37 puolestaan t\u00e4ytt\u00f6valun parannusvaikutus alkaa jo 250 Hz:n terssikaistalta. Laskennan perusteella t\u00e4ytt\u00f6valu siis parantaa liitoksen kyky\u00e4 vaimentaa v\u00e4r\u00e4htelyn etenemist\u00e4 sen yli.<\/p>\n\n\n\n
Tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen t\u00e4ytt\u00f6valulla taas ei ole juurikaan vaikutusta. Standardisoituun \u00e4\u00e4nitasoeroon DnT,w<\/sub> tilojen v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valu vaikuttaa alle desibelin. Tilojen v\u00e4lisen askel\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden yksilukuarvoa L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50<\/sub>\u20132500<\/sub> t\u00e4ytt\u00f6valu parantaa parhaimmillaan 2 dB. Laskennan mukaan tarkastellut rakenneratkaisut kuitenkin t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaatimuksen L\u2019nT,w<\/sub> + CI,50<\/sub>\u20132500<\/sub> \u2264 53 dB [7] ilman t\u00e4ytt\u00f6valuakin. Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sovellu parkettiresonanssin heikennysvaikutuksen korjaamiseen, sill\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus on v\u00e4h\u00e4inen parkettiresonanssin kannalta t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 taajuusalueella. Mittaus- ja laskentatulosten perusteella vaikuttaa siis silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6valun k\u00e4ytt\u00e4minen tilojen v\u00e4lisen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden parantamiseksi ei ole tarpeen.<\/p>\n\n\n\nL\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\nH. Helim\u00e4ki, M. K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, Levyrakenteinen HVS ontelolaatan j\u00e4nnev\u00e4lill\u00e4, Helim\u00e4ki Akustikot Oy, Lausunto 5626-1a, Helsinki, Suomi, 2013. Saatavilla (Viitattu 31.1.2022): https:\/\/www.elementtisuunnittelu.fi\/rakennejarjestelmat\/aanieristys\/rakennetyypit-ja-liitokset.<\/li> Suomen rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelma, osa C1: \u00c4\u00e4neneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. M\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja ohjeet 1998, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Helsinki, Suomi. 1998.<\/li> V. Hongisto, A case study of flanking transmission through double structures, Applied Acoustics, Vol 62, 2001, s. 589\u2013599.<\/li> J., Brunskog, Flanking transmission of continuous ground plates, In the proceedings of Inter-noise 2002, Dearborn, Yhdysvallat, 2002.<\/li> L. Cremer, M. Heckl, B.A.T. Petersson, Structure-borne sound. Structural vibrations and sound radiation at audio frequencies, 3rd edition, Springer, Saksa, 2005.<\/li> K. Fujiwara, Numerical study on the structure-borne sound propagation through the junctions with blocking-masses, Journal of the acoustical society of Japan, Vol 4, 1983, s. 13\u201325.<\/li> Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetus rakennuksen \u00e4\u00e4niymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 796\/2017, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Helsinki, Suomi, 2017.<\/li> E. Gerretsen, Vibration reduction index Kij, a new quantity for sound transmission at junctions of building elements, In the proceedings of InterNoise 1996, Liverpool, Iso-Britannia, 1996.<\/li> C. Crispin, L. De Geetere, B. Ingelaere, Extensions of EN 12354 vibration reduction index expressions by means of FEM calculations, In the proceedings of Inter-Noise 2014, Melbourne, Australia, 2014.<\/li> C. Hopkins, C. Crispin, J. Poblet-Puig, C. Guigou-Carter, Regression curves for vibration transmission across junctions of heavyweight walls and floors based on finite element methods and wave theory, Applied Acoustics, Vol. 113, 2016, s. 7\u201321.<\/li> J. Poblet-Puig, C. Guigou-Carter, Using spectral finite elements for parametric analysis of the vibration reduction index of heavy junctions oriented to flanking transmissions and EN-12354 prediction method, Applied Acoustics, Vol. 99, 2015, s. 8\u201323.<\/li> J. Riitakangas, Ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden parametrisen laskentamallin validointi, Opinn\u00e4ytety\u00f6, Savonia-ammattikorkeakoulu, 2020.<\/li><\/ol>\n\n\n\nOntelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua on suositeltu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tilojen v\u00e4lisen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden parantamiseksi, kun ontelolaattav\u00e4lipohja on tilojen v\u00e4lill\u00e4 jatkuva.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilojen v\u00e4lisen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden parantamiseksi, kun ontelolaattav\u00e4lipohja on tilojen v\u00e4lill\u00e4 jatkuva. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutusta liitoksen toimintaan ja tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen hy\u00f6dynt\u00e4en sek\u00e4 kentt\u00e4mittauksia, ett\u00e4 numeerisia laskentamenetelmi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":20279,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[43,92],"class_list":["post-20278","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-elementtisuunnittelu","tag-tutkimukset"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilojen v\u00e4lisen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden parantamiseksi, kun ontelolaattav\u00e4lipohja on tilojen v\u00e4lill\u00e4 jatkuva. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutusta liitoksen toimintaan ja tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen hy\u00f6dynt\u00e4en sek\u00e4 kentt\u00e4mittauksia, ett\u00e4 numeerisia laskentamenetelmi\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-03-04T11:10:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-09-13T12:07:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"17 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen\",\"datePublished\":\"2022-03-04T11:10:00+00:00\",\"dateModified\":\"2022-09-13T12:07:49+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/\"},\"wordCount\":2760,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/03\\\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"elementtisuunnittelu\",\"tutkimukset\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/\",\"name\":\"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/03\\\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2022-03-04T11:10:00+00:00\",\"dateModified\":\"2022-09-13T12:07:49+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/03\\\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/03\\\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/03\\\/04\\\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/author\\\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen - Betoni-lehti","og_description":"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilojen v\u00e4lisen ilma\u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden parantamiseksi, kun ontelolaattav\u00e4lipohja on tilojen v\u00e4lill\u00e4 jatkuva. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutusta liitoksen toimintaan ja tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen hy\u00f6dynt\u00e4en sek\u00e4 kentt\u00e4mittauksia, ett\u00e4 numeerisia laskentamenetelmi\u00e4.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2022-03-04T11:10:00+00:00","article_modified_time":"2022-09-13T12:07:49+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"17 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen","datePublished":"2022-03-04T11:10:00+00:00","dateModified":"2022-09-13T12:07:49+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/"},"wordCount":2760,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg","keywords":["elementtisuunnittelu","tutkimukset"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/","name":"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg","datePublished":"2022-03-04T11:10:00+00:00","dateModified":"2022-09-13T12:07:49+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/03\/04\/ontelolaataston-tayttovalun-vaikutus-tilojen-valiseen-aaneneristavyyteen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ontelolaataston t\u00e4ytt\u00f6valun vaikutus tilojen v\u00e4liseen \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyteen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20278","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20278"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20278\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Tayttovalu_ontelolaataston-kevytrakenteisen-huoneistojen-valisen-seinan-liitoksessa.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_taulukko_1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Pohjakuva-laskennallisesti-tarkastellusta-tilasta.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/FEM-mallin-geometria_980x711.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/liitoksen-elementtiverkko.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_taulukko_3-932x1980.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_taulukko_4-696x1980.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/FEM-mallin-tuloksia.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalu_taulukko_5-1416x1980.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Askelaanikoje_1409x793px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/03\/Ontelolaataston-tayttovalua_980x1660px.jpg\")