{"id":21263,"date":"2022-06-02T09:30:00","date_gmt":"2022-06-02T06:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=21263"},"modified":"2022-06-16T13:08:37","modified_gmt":"2022-06-16T10:08:37","slug":"betonioptimismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/betonioptimismi\/","title":{"rendered":"Betonioptimismi"},"content":{"rendered":"\n

Keskustelussa kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 rakentamisesta betoni miellet\u00e4\u00e4n usein ongelmana ja asenteet sit\u00e4 kohtaan ovat yleisesti ottaen kielteisi\u00e4 \u2013 n\u00e4in tuntuisi olevan ainakin arkkitehtikunnan keskuudessa ja laajemmin rakennusalan ulkopuolella. Keskustelussa nousee usein pinnalle vastakkainasettelu v\u00e4h\u00e4hiilisen\u00e4 pidetyn puurakentamisen kanssa, ja betoni on viime vuosina selv\u00e4sti j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin imagonsa puolesta tappiolle. Betonin hiilijalanj\u00e4lki on sen valtavan kulutuksen vuoksi maailmanlaajuisesti korkea, mutta ennen jyrkkien johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten muodostamista on hyv\u00e4 kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 osa betonin ja sementin maailmanlaajuisista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 liittyy juuri kehittyvien valtioiden hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4viin kehityspyrkimyksiin. Iso kysymys onkin, kuinka kehittyvi\u00e4 maita voidaan auttaa ohittamaan se hiili-intensiivinen kehityskulku, jonka kehittyneimm\u00e4t maat ovat k\u00e4yneet ja jota t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vauhdikkaimmin kehittyv\u00e4t maat ovat k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi. Betonin liiallinen demonisoiminen madaltaa kiinnostusta materiaalia ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta kohtaan ja voi jopa vaikuttaa negatiivisesti sen hiilijalanj\u00e4ljen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puurakentaminen miellet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n keskeisimm\u00e4ksi keinoksi rakentamisen v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4miseen, erityisesti juuri korkeap\u00e4\u00e4st\u00f6isen\u00e4 pidetyn betonin korvaajana. Kun vertaa betonin ja sementtiper\u00e4isten tuotteiden valtavaa kulutusta, 14 miljardia kuutiometri\u00e4 vuodessa [1], YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO:n tilastoihin maailmanlaajuisista metsien hakkuista, 4 miljardia kuutiota vuodessa [2], on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puu betonin korvaajana on parhaimmillaankin vain yksi monista tarvittavista keinoista tavoiteltaessa v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 rakentamista. Lis\u00e4\u00e4 keskustelua tarvittaisiin betonin korvaamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s siit\u00e4, kuinka betonirakentamista itsess\u00e4\u00e4n voisi toteuttaa v\u00e4h\u00e4hiilisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Betoni-lehdess\u00e4kin on julkaistu useita artikkeleita, jotka osoittavat kuinka paljon ty\u00f6t\u00e4 betonin v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4miseksi jo tehd\u00e4\u00e4n. Markkinoille on tuotu viime vuosina v\u00e4h\u00e4hiilisempi\u00e4 betoneita ja sementtej\u00e4 perustuen sementin korvaamiseen seosaineilla, kuten masuunikuonalla. Oulun yliopistossa tutkitaan portlandsementille vaihtoehtoisia sideaineita, kuten geopolymeerej\u00e4. Hiilidioksidin talteenottoon liittyv\u00e4t teknologiat vaikuttaisivat viimein olevan tulossa laajemmin markkinoille. IPCC on tunnustanut betonin globaalisti merkitt\u00e4v\u00e4ksi hiilinieluksi, ja hiilinieluefektin edist\u00e4mist\u00e4 tutkitaan aktiivisesti. Lakimuutos betonin j\u00e4teluokituksen p\u00e4\u00e4ttymisen kriteereist\u00e4, joka mahdollistaisi betonimurskeen k\u00e4yt\u00f6n nykyist\u00e4 laajemmin, on ty\u00f6n alla. Alalla siis tapahtuu paljon. Betonin v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4mispyrkimyksiss\u00e4 rakennussuunnitteluun liittyv\u00e4t keinot ovat kuitenkin j\u00e4\u00e4neet verrattain v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n\n\n\n

Hiilijalanj\u00e4lki isossa kuvassa<\/h3>\n\n\n\n

Tyypillisen suomalaisen valmisbetonin (C30\/37) p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 yli 80 % liittyy sementin tuotantoon [3] ja sementin tuotannon hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 7 %[4]. P\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 suurin osa syntyy kalsinoinnissa, eli kuumennettaessa kalkkikive\u00e4 noin 900 \u00b0C l\u00e4mp\u00f6tilaan, jolloin kalkkikivi hajoaa hiilidioksidiksi ja kalsiumoksidiksi, joka on portlandsementin p\u00e4\u00e4raaka-aine. N\u00e4in syntyvien prosessip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen on eritt\u00e4in vaikeaa, sill\u00e4 kemiallinen reaktio, jossa hiilidioksidi vapautuu, on tuotannolle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 prosessip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on tuotannon yhteydess\u00e4 syntyv\u00e4n hiilidioksidin talteenotto. Sementin ja siihen liittyvien hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen kierto vuonna 2014 on esitetty tarkemmin eriteltyn\u00e4 kuvassa 2.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2: Sementin ja siihen liittyv\u00e4n hiilidioksidin maailmanlaajuinen kierto vuonna 2014.
Kaavio pohjautuu Caon ja kollegoiden mallinnukseen[5]. Piirretty uudelleen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puhuttaessa betonin kest\u00e4vyydest\u00e4 huomio kohdistuu yleens\u00e4 juuri sementin globaalilla tasolla korkeaan hiilijalanj\u00e4lkeen. On kuitenkin oleellista tarkastella my\u00f6s mihin betonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Betoni poikkeaa yleisest\u00e4 kulutuksen kaavasta, miss\u00e4 kehittyneimmiss\u00e4 maissa kulutetaan l\u00e4hes kaikkea korkeamman varallisuuden my\u00f6t\u00e4 enemm\u00e4n kuin v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneiss\u00e4 maissa. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti betonia kulutetaan eniten nimenomaan kehittyviss\u00e4 maissa, jotka kaupungistuvat vauhdilla ja joissa tarvitaan infrastruktuuria kehityksen edellytyksen\u00e4. Kehittyneimmiss\u00e4 maissa infrastruktuuri ja kaupunkirakenne ovat jo olemassa ja betonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tyypillisesti pienempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 olemassa olevan rakenteen korjaamiseen ja kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Inhimillisen kehityksen indeksi (eli Human Development Index, HDI) on YK:n kehitysohjelman kehitt\u00e4m\u00e4 mittari maiden kehitysasteelle, joka huomioi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tulotason lis\u00e4ksi my\u00f6s keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen koulutustason sek\u00e4 elini\u00e4nodotteen. Kuvassa 3 on jaettu maailman maat nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n niiden inhimillisen kehityksen indeksin mukaan, noudattaen YK:n kehitysohjelman mukaisia raja-arvoja. Kun verrataan maiden HDI-arvoja asukaskohtaisiin sementintuotantoon liittyviin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, paljastuu ett\u00e4 korkeimman HDI-ryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvu on pys\u00e4htynyt jo 70-luvun \u00f6ljykriisiin. Sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pysyneet tasaisina ja k\u00e4\u00e4ntyneet jopa loivaan laskuun. Esimerkiksi Suomessa sementin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen osuus kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on huomattavasti maailmanlaajuista lukua matalampi, noin 1,8 %[6]. Toiseksi korkeimman HDI:n ryhm\u00e4 on ohittanut asukaskohtaisissa p\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4\u00e4n korkeimman HDI:n ryhm\u00e4n 2000-luvun alkuvuosina ja my\u00f6s kolmas ryhm\u00e4 seuraa pitk\u00e4lti toisen ryhm\u00e4n k\u00e4yr\u00e4\u00e4 noin 30 vuoden viiveell\u00e4. Onkin odotettavissa, ett\u00e4 tulevina vuosikymmenin\u00e4 sementin kulutus tulee yh\u00e4 nousemaan. Kuvassa 4 on esitetty tarkemmin maittain eriteltyn\u00e4 asukaskohtaiset sementintuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6t suhteessa inhimillisen kehityksen indeksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3: Sementintuotannon asukaskohtaiset prosessip\u00e4\u00e4st\u00f6t valtioiden inhimillisen kehityksen indeksiryhm\u00e4n mukaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuva 4: Valtioiden inhimillisen kehityksen indeksin suhde sementin asukaskohtaisiin prosessip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Betonilla on suuren kulutuksensa vuoksi korkeat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, mutta toisaalta my\u00f6s erinomaiset s\u00e4ilyvyysominaisuudet. Mahdollisuus eritt\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4n antaa betonille hyv\u00e4t edellytykset v\u00e4h\u00e4hiiliseen rakentamiseen, mutta Suomessa matalan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen purkui\u00e4n vuoksi s\u00e4ilyvyysominaisuuksista ei nykyisell\u00e4\u00e4n saada t\u00e4ytt\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 irti. Yleisin ilmoitettu syy rakennusten purkamiselle Suomessa on uudisrakentaminen, ja purkaminen painottuu kaupunkialueille, joiden tehokkuusvaatimukset kiristyv\u00e4t kaupungistumisen edetess\u00e4[7]. Rakennuskannan keskim\u00e4\u00e4rin lyhyt k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma rakentamisen hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tampereen yliopistolla on tehty tutkimusta nykyisen betonirakennuskannan uudelleenk\u00e4ytt\u00f6potentiaalista lupaavin tuloksin. Paikallavalurakenteet voidaan p\u00e4\u00e4asiallisesti kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain murskaamalla, mutta elementtirakenteiset betonirakennukset ovat ainakin teknisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hyvin soveltuvia. Juotosvaluin liitetyt rakenteet kuitenkin vaativat piikkaamista tai timanttisahaamista ja ovat siksi ty\u00f6l\u00e4it\u00e4 purettavia. Purettavuuden kannalta parhaita liitoksia ovat mm. teollisuusrakennusten pilarien ja palkkien liitoksissa k\u00e4ytetyt pulttiliitokset.[8] Olemassa olevaa rakennuskantaa siis voidaan todenn\u00e4k\u00f6isesti ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uudisrakentamisen materiaalipankkina. Kiertotalouden periaatteisiin nojaten olisi kuitenkin kannattavaa my\u00f6s suunnitella uudisrakennukset huomioiden entist\u00e4 paremmin niiden purettavuus tai siirrett\u00e4vyys elinkaarensa p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaan BES-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n johtaneessa tutkimuksessa vertailtiin asuntotuotannon avoimeksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi nelj\u00e4\u00e4 rakennusrungon periaatetta, jotka olivat kantavat sein\u00e4t -j\u00e4rjestelm\u00e4 (A-malli), pilari-palkki-j\u00e4rjestelm\u00e4 (B-malli), pilari-laatta-j\u00e4rjestelm\u00e4 (C-malli) ja tilaelementtij\u00e4rjestelm\u00e4 (D-malli). Alustavassa vertailussa suljettiin pois arvotuksessa selv\u00e4sti viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt D-malli ja \u201dparemmin muun tyyppiseen rakentamiseen\u201d soveltuva B-malli, jonka kehitetty versio tuli markkinoille my\u00f6hemmin mm. toimitila- ja teollisuusrakentamisessa k\u00e4ytetyn Runko-BESin muodossa. Valituksi tullut A-malli ja pilari-laatta-rakenteinen C-malli puolestaan olivat arvotuksessa hyvin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Aikalaiskertomusten mukaan C-malli olisi jopa alkujaan voittanut ratkaisujen v\u00e4lisen vertailun, mutta pisteytyksen painotuksia p\u00e4\u00e4tettiin muuttaa, jotta teollisuudelle mieluisampi A-malli saataisiin valituksi[9].<\/p>\n\n\n\n

BES-tutkimuksen loppuraportissa A-mallin valintaa perusteltiin sen paremmalla soveltuvuudella nopeaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon, arvioidulla noin 2,5 % rakennuskustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4, sek\u00e4 C-mallissa avoimeksi j\u00e4\u00e4neill\u00e4 rakennus- ja kustannusteknisill\u00e4 kysymyksill\u00e4. Loppuraportissa kuitenkin per\u00e4\u00e4nkuulutettiin pilari-laatta-mallin jatkotutkimusta avointen kysymysten selvitt\u00e4miseksi[10].<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Paremmin muuntojoustavana pidetty pilari-laatta-j\u00e4rjestelm\u00e4 kehitettiinkin jatkotutkimuksissa kaupalliseen valmiuteen asti PLS-80-tutkimuksen muodossa. Niin BES kuin PLS-80-tutkimuksessakin pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena muuntojoustavuutta ja jopa mahdollisuutta purkaa rakennus ja pystytt\u00e4\u00e4 se uudelleen toisaalle elinkaarensa p\u00e4\u00e4ss\u00e4. PLS-80 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 rakentamisen j\u00e4lkeinen muunneltavuus ja siirrett\u00e4vyys oli kuitenkin selv\u00e4sti keskeisemm\u00e4ss\u00e4 asemassa. Joustavuutta edesauttavia ajatuksia olivat mm. kuvassa 8 esitetyt, ensisijaisena ratkaisuna suositellut \u201dkuivat\u201d mekaaniset liitokset, suuri vapaus laattojen aukotusmahdollisuuksissa, taloteknisi\u00e4 asennuksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kimppupilarit ja laattojen v\u00e4liset neutraalivy\u00f6hykkeet, joihin pystyi sijoittaa my\u00f6s osan talotekniikan vaakavedoista[11].<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen julkaisun j\u00e4lkeen j\u00e4rjestelm\u00e4 paitsi koerakennettiin, rakentamista my\u00f6s jatkettiin noin tuhannen asunnon verran 1980-luvun alkuun menness\u00e4, jolloin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt Lujabetonikin siirtyi pilarilaatoista markkinoille aikaisemmin ehtineen ja ne tehokkaasti vallanneen BES-j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisten ontelolaattojen valmistukseen[12]. Tuhannen asunnon rakentaminen kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 oli ainakin 70-luvulla my\u00f6s markkinakelpoinen.<\/p>\n\n\n\n

Olisikin kenties aiheellista pohtia uudelleen nyt jo puoli vuosisataa vanhaa BES-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, sen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 tai jopa PLS-80-j\u00e4rjestelm\u00e4n kaivamista naftaliineista, sill\u00e4 kiertotalouden ja j\u00e4telainkin mukaisen materiaalinkulun etusijaj\u00e4rjestyksen toteutumisen kannalta paremman muuntojoustavuuden ja purettavuuden suunnittelu tulevat olemaan kriittinen osa uudisrakennusten suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Arkkitehtitoimisto FAR: Frohn & Rojas:in suunnittelema asuinkerrostalo Wohnregal Berliiniss\u00e4 on esimerkki uudesta pilari-palkki -rakenteisesta rakennuksesta, joka on paitsi muuntojoustava ja soveltuu my\u00f6s hyvin uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4.
Kuva: David von Becker, FAR-Frohn & Rojas<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikki irti karbonatisoitumisesta<\/h3>\n\n\n\n

Karbonatisoituminen on tunnettu kauan betonin vauriomekanismina, mutta hiilinielumekanismina siihen on her\u00e4tty vasta hiljattain. Esimerkiksi hallitustenv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC tunnusti karbonatisoitumisen merkitt\u00e4v\u00e4ksi hiilinieluksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa syksyll\u00e4 julkaisemassaan ilmastoraportissa[13]. Erityisesti elinkaarensa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 murskatulla betonilla on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 potentiaali hiilinielun lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Toistaiseksi v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt betonin hiilinielun edist\u00e4minen jo rakennuksen elinkaaren aikana. Hy\u00f6ty on elinkaarenj\u00e4lkeiseen potentiaaliin verrattuna melko v\u00e4h\u00e4inen, koska murskattaessa betonin karbonatisoitumiselle altis pinta-ala voi jopa tuhatkertaistua. Elinkaaren aikainen hiilinielu ja sen edist\u00e4minen on kuitenkin huomion arvoinen uudisrakennusten kohdalla, joiden rakennusosat toivon mukaan poistuvat materiaalikierrosta ja murskataan vasta satojen vuosien kuluttua. Esimerkiksi kuivissa sis\u00e4tiloissa, jotka karbonatisoituvat siin\u00e4 miss\u00e4 julkisivutkin, ei ole riski\u00e4 raudoitteiden korroosiosta ja siit\u00e4 seuraavasta rapautumisesta, eli karbonatisoituminen on ainoastaan positiivinen ilmi\u00f6. Betonirakenteen pintak\u00e4sittelyll\u00e4 on suuri vaikutus karbonatisoitumisen nopeuteen. Ruotsalaisesta rakennuskannasta tehtyjen mittausten perusteella on arvioitu, ett\u00e4 jokseenkin kosteutta ja hiilidioksidia l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t materiaalit, kuten maali ja tapetti, hidastavat karbonatisoitumista noin 50 % ja t\u00e4ysin tiiviit materiaalit kuten muovimatto tai parketti noin 90\u2013100 %. Mittaustuloksen pohjalta on laadittu laskennallinen malli hiilensidonnan arviointia varten[14], jonka mukaisia arvoja eri olosuhteille ja pintavaihtoehdoille on esitetty taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Termisen massan hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/h3>\n\n\n\n

Betonilla on korkea massa ja l\u00e4mp\u00f6kapasiteetti, mink\u00e4 vuoksi se tasaa tehokkaasti rakennuksen vuorokauden sis\u00e4isi\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilavaihteluita ja varastoi auringosta ikkunoiden kautta saatavaa ilmaisenergiaa. Rakennuksen, jolla on korkea terminen massa, on tutkittu voivan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 l\u00e4mmitysenergiaa noin 3\u201314 % ja viilennysenergiaa jopa 40 % kevytrakenteisiin rakennuksiin verrattuna[15]. Paras sijainti l\u00e4mp\u00f6\u00e4 varaavalle massalle on suoraa auringons\u00e4teily\u00e4 vastaanottavat lattiapinnat. Jotta esimerkiksi betoninen lattiapinta varaisi auringon l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tehokkaasti, sit\u00e4 ei saa kuitenkaan erist\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 huonommin johtavilla pintamateriaaleilla kuten parketti, muovimatto tai laminaatti. Sen sijaan esimerkiksi keraaminen laatta, jolla on samankaltaiset termiset ominaisuudet kuin betonilla, soveltuu hyvin. Paljas betonilattia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan tule aina kysymykseen esimerkiksi askel\u00e4\u00e4neneristysvaatimusten tai puhtaasti esteettisten valintojen vuoksi. Toiseksi paras sijainti varaavalle massalle ovat yht\u00e4 lailla suoraan mutta pienempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 auringon s\u00e4teily\u00e4 vastaanottavat sein\u00e4pinnat. Betonirunkoisissa rakennuksissa on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti niin paljon massaa ja auringolle altista betonipintaa, ettei niit\u00e4 erityisemmin tarvitse optimoida, mutta esimerkiksi puurakennuksissa kes\u00e4aikainen ylil\u00e4mpenemisen riski on korkeampi ja kelluva betonilaatta tai muu termist\u00e4 massaa tarjoava ratkaisu voi olla energiataloudellisesti kannattava.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 seuraavaksi<\/h3>\n\n\n\n

Kenties suurin tarve ja potentiaali tutkimukselle ja kehitysty\u00f6lle olisi runkoj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4misess\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva BES-j\u00e4rjestelm\u00e4 on pysynyt p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n muuttumattomana jo yli puoli vuosisataa eik\u00e4 sit\u00e4 alkuper\u00e4isen tutkimuksen tavoiteasetannasta huolimatta ole kehitetty kiertotaloutta, rakennusten siirt\u00e4mist\u00e4 ja rakennusosien mahdollista uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ajatellen. Yksi rakennusosien uudelleenk\u00e4yt\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4 hidaste on vaikeus muokata betonisia rakennusosia elinkaarien v\u00e4liss\u00e4. Esimerkiksi betonipalkit vaativat p\u00e4iss\u00e4\u00e4n leikkausraudoitukset, jonka vuoksi lyhent\u00e4minen ennen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei ole mahdollista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi pit\u00e4isi tutkia my\u00f6s tarkkaan mahdollisimman monipuolista toiminnallista mitoitusta, jolla uudelleenk\u00e4yt\u00f6n edellytyksi\u00e4 voitaisiin parantaa.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 tietoa tarvittaisiin my\u00f6s pintamateriaalien hiilidioksidinl\u00e4p\u00e4isevyydest\u00e4, jotta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan edesauttaa betonirakenteiden hiilensitomiskyky\u00e4 sis\u00e4tiloissa. Hiilinielun kannalta paras pinta on paljas betoni, mutta karbonatisoitumisen tehokkaasti mahdollistavien pintavaihtoehtojen palettia voisi mahdollisesti laajentaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi tehokkaasti hiilidioksidia ja kosteutta l\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 maaleja.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja erilaisissa hyv\u00e4ksynt\u00e4menettelyiss\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4, jotta kiertotalous saadaan toimimaan ja purettavien rakennusten elementtej\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen sek\u00e4 kierr\u00e4tysmateriaaleja, kuten betonimursketta, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laajemmin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"
Arkkitehti Tadao Andon suunnittelema Valon kirkko Japanin Osakassa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
L\u00e4hikuva Tadao Andon valmiin puhdasvalupinnan betonista ja muottisiteiden viimeistellyst\u00e4 detaljista Osakan Valon kirkossa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

<\/h3>\n
\n