{"id":21322,"date":"2022-06-02T09:20:00","date_gmt":"2022-06-02T06:20:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=21322"},"modified":"2022-06-16T13:09:21","modified_gmt":"2022-06-16T10:09:21","slug":"kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/","title":{"rendered":"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon"},"content":{"rendered":"\n

Hiilineutraalisuuden kivijalka rakennetaan nyt<\/h3>\n\n\n\n

Sementtiteollisuuden hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2050. Ty\u00f6t\u00e4 tavoitteen saavuttamiseksi tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin juuri nyt. Ty\u00f6 jakautuu kahteen toisiaan tukevaan osaan. Ensimm\u00e4inen osa perustuu nykyteknologiaan. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset saavutetaan paikallisesti ja jo l\u00e4hivuosina, ennen kaikkea raaka- ja polttoainevalinnoilla ja energiatehokuutta parantamalla. Sementtien seostaminen ja sementtiklinkkeri\u00e4 osittain korvaavien materiaalien hy\u00f6dynt\u00e4minen ovat t\u00e4rke\u00e4 osa t\u00e4t\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toinen osa on kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 teknologialoikan varmistamiseksi. Kansainv\u00e4linen tutkimus- ja hankeyhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 tutkimuskokonaisuudet ovat eritt\u00e4in suuria ja demonstraatiohankkeiden toteutus niin kallista ja riskialtista, etteiv\u00e4t yksitt\u00e4iset yritykset niit\u00e4 voisi yksin toteuttaa. Hiilidioksidin talteenotto on teknologialoikan keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kierr\u00e4tyspolttoaineita, energiatehokuutta ja seosementtej\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Finnsementti on asettanut tavoitteekseen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n vuoden 2020 tasosta 25 prosenttia t\u00e4m\u00e4n vuosikymmenen kuluessa. Vuoteen 2030 asetettu tavoite saavutetaan keinoin, jotka ovat tiedossamme jo nyt.<\/p>\n\n\n\n

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kierr\u00e4tyspolttoaineilla on t\u00e4rke\u00e4 osa Finnsementin strategiaa. Lappeenrannan sementtitehtaalla on parhaillaan meneill\u00e4\u00e4n investointi, joka mahdollistaa siirtymisen SRF (Solid Recovery Fuel) \u2013 polttoaineen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s kiertouunin p\u00e4\u00e4polttimessa. T\u00e4m\u00e4n investoinnin my\u00f6t\u00e4 kierr\u00e4tyspolttoaineiden osuus voidaan nostaa 80 prosenttiin. Investointi on k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovalmis vuoden 2023 alussa ja sen my\u00f6t\u00e4 sementtitehtaan polttoaineista per\u00e4sin olevat p\u00e4\u00e4st\u00f6t pienenev\u00e4t l\u00e4hes 20 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n

Saman aikaisesti Paraisten tehtaalla valmistellaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 energiatehokkuushanketta, jonka ytimen muodostaa uuden teknologian arinaj\u00e4\u00e4hdytt\u00e4j\u00e4 hukkal\u00e4mm\u00f6ntalteenotolla. T\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 odottava investointi, toisi merkitt\u00e4v\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksen ja tuottaisi jopa 5 MW kaukol\u00e4mp\u00f6\u00e4 paikalliseen verkkoon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Merkitt\u00e4vin sementin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten mahdollistaja on pitk\u00e4j\u00e4nteinen tuotekehitysty\u00f6.
Kuva: Finnsementti Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten mahdollistaja on pitk\u00e4j\u00e4nteinen tuotekehitysty\u00f6, jossa olemme onnistuneet erinomaisen hyvin. Loppukes\u00e4st\u00e4 2021 lanseeraamamme Kolmossementti on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 markkinoiden v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isin sementti. Se on my\u00f6s yhti\u00f6mme nopeimmin myynti\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4 sementti. Kolmossementin ansiosta betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n pudottamaan jopa 40 prosenttia, kun vertailukohteena ovat CEM I -sementit. Vauhtiloikka on todella iso, sill\u00e4 aiemmin markkinoille tuotuun v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6iseen Oiva-sementtiinkin verrattuna Kolmossementin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennys on per\u00e4ti nelj\u00e4nnes.<\/p>\n\n\n\n

Kolmossementin ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyys perustuu paitsi seosaineiden lis\u00e4ykseen my\u00f6s betonireseptiss\u00e4 tarvittavan veden v\u00e4hyyteen. Kuutioon betonia tarvitaan my\u00f6s aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n sementti\u00e4, mik\u00e4 osaltaan pienent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
CEMBUREAU 2050 -tiekartta-graafi, josta k\u00e4y ilmi eri toimenpiteill\u00e4 saavutettavat p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset lukuina.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Geopolymeerit ovat tehokkaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Geopolymeerill\u00e4 tarkoitetaan reaktiivista pii- ja almuniinioksidia sis\u00e4lt\u00e4vien mineraalien ja aktivaattoreina toimivien alkalikemikaalien reaktiona syntyv\u00e4\u00e4 sementin kaltaista sidosmateriaalia. Suomalainen sementtiteollisuus on tutkinut ja hy\u00f6dynt\u00e4nyt geopolymeerej\u00e4 jo Partekin ajoilta 1980-luvulta alkaen. Yleisimmin k\u00e4ytetyt geopolymeerit ovat masuunikuona ja kivihiilen lentotuhka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lappeenrannan sementtitehtaalla on meneill\u00e4\u00e4n investointi,
joka mahdollistaa siirtymisen SRF (Solid Recovery Fuel) -polttoaineen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s kiertouunin p\u00e4\u00e4polttimessa.
Kuva: Finnsementti Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Geopolymeerit vaativat kemiallisen aktivointiaineen toimiakseen. Sementiss\u00e4 geopolymeerit aktivoidaan klinkkerin avulla. My\u00f6s esimerkiksi vesilasia (Na4SiO4) voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 geopolymeerien aktivaattorina. Pitk\u00e4aikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ett\u00e4 kuonan ja lentotuhkan kaltaisten j\u00e4te- ja sivutuoteper\u00e4isten materiaalien ominainen vaihtelu on suurta, jolloin lujuuskehityksen ja sitomisajan hallinnan vaikeus muodostaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esteen. Laboratorio-olosuhteissa pikkutarkka reseptiikka saadaan toimimaan hyvin, mutta teollisuus- ja ty\u00f6maaolosuhteissa vaadittavaa luotettavuutta ei muilla kemiallisilla aktivaattoreilla kuin sementtiklinkkerill\u00e4 ole toistaiseksi saavutettu.<\/p>\n\n\n\n

Sementtiklinkkeri on kuonan ja lentotuhkan paras tunnettu aktivaattori. Se aktivoi niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n piilev\u00e4n lujuuspotentiaalin luotettavasti ja mahdollistaa niiden teollisen mittakaavan hy\u00f6dynt\u00e4misen betonirakentamisessa. Lentotuhkan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sementin seosaineena luovuttiin Suomessa 90-luvun alussa, koska sen laatu ei t\u00e4ytt\u00e4nyt sementin tasalaatuisuusvaatimusta. Kuonan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sen sijaan on jatkettu ja sen osuutta kasvatetaan edelleen Finnsementin uusissa tuotteissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nykyiset geopolymeerireseptit perustuvat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kivihiilen tuhkaan ja masuunikuonaan, jotka ovat jo laajalti hy\u00f6dynnettyj\u00e4 sivuvirtoja. Monin paikoin Euroopassa k\u00e4rsit\u00e4\u00e4n jopa kuonapulasta. Suomessa kivihiilen tuhkaa muodostuu vuosittain v\u00e4hemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n, ja vuoden 2029 j\u00e4lkeen ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 lainkaan. My\u00f6s masuunikuona nykymuodossa tulee muuttumaan, kun ter\u00e4steollisuus tulevaisuudessa siirtyy vetyteknologiaan. Sementti- ja betonistandardit mahdollistavat kuonan ja lentotuhkan lis\u00e4ksi my\u00f6s esimerkiksi kaoliinisaven k\u00e4yt\u00f6n betonirakentamisessa. Finnsementiss\u00e4 tutkitaankin parhaillaan muun muassa kalsinoitujen savien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 seosaineena tulevaisuuden sementiss\u00e4 kuonan rinnalla tai sen korvaajana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Paraisten tehtaalla valmistellaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 energiatehokkuushanketta,
jonka ytimen muodostaa uuden teknologian arinaj\u00e4\u00e4hdytt\u00e4j\u00e4 hukkal\u00e4mm\u00f6ntalteenotolla.
Kuva: Finnsementti Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4litavoitteena puolittaa betonirakentamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/h3>\n\n\n\n

Kiertotalous, uusiutumattomien raaka-aineiden korvaaminen j\u00e4teper\u00e4isill\u00e4 materiaaleilla ja siirtyminen biopolttoaineisiin mahdollistavat hiilipihin sementin. Kaikki nyt teht\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4hiilisyystoimet pienent\u00e4v\u00e4t kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jolloin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 hiilidioksidi on huomattavasti helpommin hallittavissa my\u00f6s seuraavan vaiheen teknologialoikassa.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n n\u00e4kemyksemme mukaan nykyteknologialla on saavutettavissa viel\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4. Betoniteollisuuden yhteisen LOIKKA-hankkeen l\u00e4hivuosien tavoitteeksi on siksi otettu betonirakentamisen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen puolittaminen nykytasosta. Loikan tavoite saavutetaan koko arvoketjun p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten summana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pilottihankkeita ja ensimm\u00e4isi\u00e4 demonstraatiohankkeita rakennetaan jo<\/h2>\n\n\n\n

Talteenotto on tulevaisuutta<\/h3>\n\n\n\n

Sementin valmistuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 yli puolet on per\u00e4isin raaka-aineena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kalkkikivest\u00e4, jolle ei ole varteenotettavaa korvaajaa. Siksi sementin valmistuksesta muodostuu
p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun polttoaineet on saatu korvattua biopolttoaineilla tai suoralla p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4hk\u00f6energialla.<\/p>\n\n\n\n

CCUS (Carbon Capture, Useage or Storage), eli hiilidioksidin talteenotto ja hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 tai varastointi, on t\u00e4rke\u00e4 osa sementin valmistuksen tulevaisuutta. T\u00e4m\u00e4n uuden teknologian ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuu juuri nyt paljon. Tutkittavana ovat hiilidioksidin talteenotto, rikastaminen ja paineistaminen nesteeksi, hiilidioksidin siirto ja v\u00e4livarastointi sek\u00e4 hiilidioksidin hy\u00f6dynt\u00e4minen raaka-aineena, sen pysyv\u00e4 geologinen varastoiminen tai mineraaliin sitominen. Sementtiteollisuudessa keskityt\u00e4\u00e4n ensisijaisesti tehtaalla tapahtuvan talteenottotekniikan kehitt\u00e4miseen, sill\u00e4 vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia on useita ja n\u00e4ist\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kullekin tehtaalle parhaiten sopiva menetelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaupallisesti pisimm\u00e4ll\u00e4 on ns. MEA-talteenotto, jossa hiilidioksidi kaapataan savukaasuista sitomalla se monoetanoliamiiniin (MEA). T\u00e4m\u00e4 tekniikka on jo pitk\u00e4lle kehitetty ja sen toimivuus on osoitettu my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kohteissa. Sementtiteollisuuden ensimm\u00e4isess\u00e4 tehdasmittakaavan demonstraatiohankkeessa Norjan Brevikiss\u00e4 on valittu talteenottoteknologiaksi juuri MEA-absorptio.<\/p>\n\n\n\n

MEA-absorption etuna on tekniikan korkea kehitysaste ja sen soveltuvuus olemassa oleviin tehtaisiin. Sen haasteena ovat suuret k\u00e4ytt\u00f6kustannukset ja suuri lis\u00e4energian tarve, josta my\u00f6s muodostuu p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rajoittaa sen hiilidioksidin talteenottokyvyn noin 80 prosenttiin tehtaan kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Norjassa vuonna 2024 k\u00e4ynnistyv\u00e4 talteenotto on mitoitettu kattamaan puolet tehtaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kehitysvaiheessa olevia menetelmi\u00e4 hiilidioksidin talteenottoon on runsaasti; ep\u00e4suorakalsinointi, happipoltto, membraanisuodatus ja j\u00e4\u00e4dytt\u00e4minen. Menetelm\u00e4t jakautuvat kahteen p\u00e4\u00e4linjaan; prosessin j\u00e4lkeen asennettaviin sek\u00e4 prosessin osaksi integroituihin menetelmiin. N\u00e4ist\u00e4 prosessin j\u00e4lkeen asennettavat menetelm\u00e4t voidaan liitt\u00e4\u00e4 jo olemassa oleviin tehtaisiin, kun taas integroidut ratkaisut soveltuvat parhaiten uusiin uunilinjoihin. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 menetelmi\u00e4 mahdollisimman kustannustehokkaiksi ja luotettaviksi sek\u00e4 minimoida niist\u00e4 aiheutuvat lis\u00e4\u00e4ntyneet kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Kotimaista CCU- yhteisty\u00f6t\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Hiilidioksidin talteenottoon liittyvien haasteiden lis\u00e4ksi, on ratkaistava kysymys siit\u00e4, mit\u00e4 erotetulle hiilidioksidille tehd\u00e4\u00e4n? Hiilidioksidin geologinen varastointi esimerkiksi k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettuihin \u00f6ljy- tai kaasukenttiin, on pitk\u00e4\u00e4n ollut ensisijainen vaihtoehto. Suomesta ei nykytiedon valossa l\u00f6ydy geologiseen varastointiin soveltuvia varastopaikkoja.<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksidi voidaan kuitenkin geologisen varastoinnin lis\u00e4ksi sitoa pysyv\u00e4sti erilaisiin mineraaleihin. T\u00e4h\u00e4n soveltuvaa kiviainesta Suomen maaper\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy runsaasti.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa olemme juuri aloittaneet \u00c5bo Akademin vet\u00e4m\u00e4n PILCCU- hankkeen, jossa tutkitaan mahdollisuutta sitoa savukaasujen hiilidioksidi serpentiniittimineraalin. \u00c5bo Akademi on kehitt\u00e4nyt menetelm\u00e4\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n ja sen vahvuutena on, ett\u00e4 hiilidioksidi sitoutuu magnesiumpitoiseen mineraaliin suoraan savukaasusta, ilman erillist\u00e4 hiilidioksidin erottelua.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4n haasteena on siit\u00e4 syntyv\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kiinte\u00e4\u00e4 materiaalia. Juuri k\u00e4ynnistyneess\u00e4 hankkeessa on tavoitteena siirt\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4 laboratoriomittakaavasta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n
ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syntyv\u00e4lle tuotteelle hy\u00f6dylliset k\u00e4ytt\u00f6kohteet. Eritt\u00e4in mielenkiintoinen vaihtoehto on sen hy\u00f6dynt\u00e4minen l\u00e4mp\u00f6energian varastointiin (thermal energy storage, TES). Neste Oyj toimii hankkeen veturiyrityksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksidi liikennepolttoaineen raaka-aineena<\/h3>\n\n\n\n

Talteen otettu hiilidioksidi voidaan sellaisenaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s raaka-aineena. Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa olemme jo pitk\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4neet mahdollisuutta valmistaa synteettist\u00e4 polttoainetta sementtitehtaalta talteen otetusta hiilidioksidista ja puhtaasta vedyst\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 energiaa.<\/p>\n\n\n\n

Tehdyn esiselvityksen mukaan synteettisen polttoaineen valmistus olisi teknisesti mahdollista ja kannattavaa. Toiveissamme on toteuttaa teollisen mittakaavan powerto-X -teknologiaan (P2X) perustuva pilottilaitos Lappeenrannan tehtaalle.<\/p>\n\n\n\n

Hanketta valmistelee ST1 ja siihen on haettu ns. RRF-energiatukea Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelmasta. Toteutuessaan pilottilaitos aloittaisi toimintansa kes\u00e4ll\u00e4 2026 ja mahdollistaisi
36 000 hiilidioksiditonnin hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n vuosittain.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 uuniin<\/h3>\n\n\n\n

Sementin valmistusprosessin s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4mist\u00e4 tutkimme VTT:n vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Decarbonate hankkeessa. Siin\u00e4 tutkitaan muun muassa mahdollisuutta korvata sementtiuunissa k\u00e4ytetty polttoaine p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4sti tuotetulla s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4, joko kokonaan tai osittain.<\/p>\n\n\n\n

Sementin valmistuksen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4misess\u00e4 hy\u00f6ty saadaan kahta reitti\u00e4. Kun k\u00e4ytett\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4 l\u00e4mp\u00f6energian l\u00e4hteen\u00e4 polttoaineiden sijaan, pienent\u00e4\u00e4 se k\u00e4ytetyist\u00e4 polttoaineista riippuen sementin valmistuksen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 30\u201340 prosenttia. S\u00e4hk\u00f6kalsinointi tuottaa samalla hyvin puhdasta hiilidioksidia, mik\u00e4 seuraavassa vaiheessa yksinkertaistaa hiilidioksidin talteenottoprosessia.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6kalsinointi yhdistettyn\u00e4 hiilidioksidin talteenottoon mahdollistaa jopa t\u00e4ysin hiilineutraalin sementin valmistuksen. Tulevaisuuden sementtitehdas voi my\u00f6s toimia s\u00e4\u00e4t\u00f6voimana \u00e4lykk\u00e4\u00e4ss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6verkossa. Hybridiuuni voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4mm\u00f6ntuotantoon joko s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tai polttoaineita ja n\u00e4in tasapainottaa s\u00e4hk\u00f6n kysynt\u00e4\u00e4 ja tarjontaa.<\/p>\n\n\n\n

Decarbonate hankkeessa on parhaillaan meneill\u00e4\u00e4n koeajot Kumera Oy:n valmistamassa testiuunissa aidolla sementin valmistuksen raaka-aineella. Alustavat tulokset ovat olleet hyvin my\u00f6nteisi\u00e4. Koelaitos toimii hyvin ja olemme tyytyv\u00e4isi\u00e4 saavutettuun kalsinointiasteeseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
VTT:n vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Decarbonate hankee. Siin\u00e4 tutkitaan muun muassa mahdollisuutta korvata sementtiuunissa k\u00e4ytetty polttoaine
p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4sti tuotetulla s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4, joko kokonaan tai osittain. Lis\u00e4ksi s\u00e4hk\u00f6uunista saadaan uusi tuote: puhdistettu hiilidioksidi.
Kuva: VTT<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muutosmatkalla ollaan jo<\/h3>\n\n\n\n

Samalla kun teemme j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysty\u00f6t\u00e4 tehtaillamme olemassa olevalla tekniikalla, meneill\u00e4\u00e4n on intensiivinen tutkimusvaihe, jotta talteenottomenetelm\u00e4t saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tavoiteaikataulussa. Pilottihankkeita ja ensimm\u00e4isi\u00e4 demonstraatiolaitoksia rakennetaan jo. Vuosikymmenen loppupuolella odotettavissa ovat ensimm\u00e4iset t\u00e4yden mittakaavan tehdashankkeet. N\u00e4ihin hankkeisiin liittyy runsaasti riskej\u00e4 ja ne vaativat ymp\u00e4rilleen infrastruktuuria, jota ei viel\u00e4 ole olemassa. Siksi kohdepaikoiksi valikoituvat maat, joissa julkinen panostus uuteen tekniikkaan on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 2030 j\u00e4lkeen uskon, ett\u00e4 vauhti kiihtyy ja vuosina 2035\u20132040 n\u00e4emme suurimman uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottobuumin. Uskon, ett\u00e4 vuoden 2045 j\u00e4lkeen l\u00e4hes kaikki eurooppalaiset sementtitehtaat on varustettu hiilidioksidin talteenotolla. Meneill\u00e4\u00e4n on eritt\u00e4in mielenkiintoinen muutosmatka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosi 2022 on k\u00e4ynnistynyt j\u00e4lleen poikkeusoloissa. Ep\u00e4vakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyv\u00e4\u00e4kin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedess\u00e4 n\u00e4emme yh\u00e4 nopeampaa kehityst\u00e4 kohti v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtym\u00e4ss\u00e4 sanoista tekoihin.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":21323,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[47,89,77,76],"class_list":["post-21322","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kiertotalous","tag-betonirakentaminen","tag-co2","tag-kiertotalous","tag-vahahiilisyys"],"acf":[],"yoast_head":"\nKiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuosi 2022 on k\u00e4ynnistynyt j\u00e4lleen poikkeusoloissa. Ep\u00e4vakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyv\u00e4\u00e4kin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedess\u00e4 n\u00e4emme yh\u00e4 nopeampaa kehityst\u00e4 kohti v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtym\u00e4ss\u00e4 sanoista tekoihin.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-06-02T06:20:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-06-16T10:09:21+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1220\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"686\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon\",\"datePublished\":\"2022-06-02T06:20:00+00:00\",\"dateModified\":\"2022-06-16T10:09:21+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/\"},\"wordCount\":1739,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg\",\"keywords\":[\"betonirakentaminen\",\"CO2\",\"kiertotalous\",\"v\u00e4h\u00e4hiilisyys\"],\"articleSection\":[\"Kiertotalous\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/\",\"name\":\"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg\",\"datePublished\":\"2022-06-02T06:20:00+00:00\",\"dateModified\":\"2022-06-16T10:09:21+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg\",\"width\":1220,\"height\":686},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon - Betoni-lehti","og_description":"Vuosi 2022 on k\u00e4ynnistynyt j\u00e4lleen poikkeusoloissa. Ep\u00e4vakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyv\u00e4\u00e4kin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedess\u00e4 n\u00e4emme yh\u00e4 nopeampaa kehityst\u00e4 kohti v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtym\u00e4ss\u00e4 sanoista tekoihin.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2022-06-02T06:20:00+00:00","article_modified_time":"2022-06-16T10:09:21+00:00","og_image":[{"width":1220,"height":686,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon","datePublished":"2022-06-02T06:20:00+00:00","dateModified":"2022-06-16T10:09:21+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/"},"wordCount":1739,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg","keywords":["betonirakentaminen","CO2","kiertotalous","v\u00e4h\u00e4hiilisyys"],"articleSection":["Kiertotalous"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/","name":"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg","datePublished":"2022-06-02T06:20:00+00:00","dateModified":"2022-06-16T10:09:21+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/06\/kuvituskuva_hiilipihi_sementti.jpg","width":1220,"height":686},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/kiertotalous-tuo-hiilipihin-sementin-ja-laittaa-hiilidioksidin-kiertoon\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21322","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21322"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21322\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}