{"id":21491,"date":"2022-06-02T08:25:00","date_gmt":"2022-06-02T05:25:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=21491"},"modified":"2022-06-16T13:12:42","modified_gmt":"2022-06-16T10:12:42","slug":"betonipaalutus-kehittyy-yhteistyon-voimalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/06\/02\/betonipaalutus-kehittyy-yhteistyon-voimalla\/","title":{"rendered":"Paaluinfo 1 2022: Betonipaalutus kehittyy yhteisty\u00f6n voimalla"},"content":{"rendered":"\n

Betonipaalutus alkoi v\u00e4hitellen yleisty\u00e4 Suomessa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, ja 1960-luvulla betonisista ly\u00f6ntipaaluista tuli yleisin paalutusratkaisu kaikessa rakentamisessa. T\u00e4m\u00e4 johti tarpeeseen yhdenmukaistaa suunnittelua ja ty\u00f6menetelmi\u00e4, ja vuonna 1972 Suomen geoteknillisen yhdistyksen eli SGY:n paalutustoimikunta julkaisi ensimm\u00e4iset ly\u00f6ntipaalutusohjeet. T\u00e4m\u00e4 on varhainen esimerkki organisaatiorajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4, koko alan etuja ajavasta yhteisty\u00f6st\u00e4, joka on saanut yh\u00e4 uusia muotoja sen j\u00e4lkeen, kun Betoniteollisuus ry perusti vuonna 1998 erityisen paaluvaliokunnan. Jo seuraavana
vuonna julkaistiin ensimm\u00e4inen ly\u00f6ntipaalujen Tuotelehti. Mainitut julkaisut ovat edelleen aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 niit\u00e4 on p\u00e4ivitetty ajan tasalle useita kertoja vuosien mittaan.<\/p>\n\n\n\n

SGY:n paalutustoimikunnassa ovat tasapuolisesti edustettuina niin rakennuttajien ja suunnittelijoiden kuin my\u00f6s alan teollisuuden edustajat. Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta puolestaan koostuu ter\u00e4sbetonipaaluvalmistajien ja paaluvarusteiden valmistajien edustajista.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOn koko alalle hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 olemme l\u00f6yt\u00e4neet yhteisi\u00e4 tavoitteita ja toimineet niiden hyv\u00e4ksi. Toisaalta on ollut alusta l\u00e4htien tehd\u00e4 selv\u00e4 raja koko alaa hy\u00f6dytt\u00e4vien ja yrityskohtaisten tavoitteiden v\u00e4lille\u201d, Reijo Mustonen HTM-Yhti\u00f6t Oy:st\u00e4 toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen geoteknillisen yhdistyksen rooli kokoavana riippumattomana organisaationa on ollut olennainen alusta alkaen. Betoniteollisuus ry on tuonut oman t\u00e4rke\u00e4n panoksensa alalle kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paalutuotteita. Se toimii aktiivisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 SGY:n paalutustoimikunnan kanssa samalla, kun kyseinen SGY:n toimikunta on jatkanut my\u00f6s itsen\u00e4isesti paalutusalaa koskevaa kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Laatimansa ohjeistukset SGY julkaisee nykyisin Suomen Rakennusinsin\u00f6\u00f6rien Liitto RIL ry:n kautta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dViimeisin ly\u00f6ntipaalutusohje ilmestyi vuonna 2016. N\u00e4kisin, ett\u00e4 ohjeistus on t\u00e4lt\u00e4 osin ajan tasalla\u201d, arvioi Teemu Riihim\u00e4ki, joka toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 SGY:n paalutustoimikunnan puheenjohtajana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yksi paalutustoimialan yhteisty\u00f6n painopisteit\u00e4 on paalutusty\u00f6maiden ty\u00f6turvallisuus,
siihen liittyy oleellisesti oikein suunniteltu ja suunnitelmien mukaisesti toteutettu kantava paalutusalusta.
Kuva: Lujabetoni Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Turvallisuus keskeinen aihealue<\/h3>\n\n\n\n

Paalutust\u00f6iden turvallisuus on kohentunut huomattavasti, kuten ty\u00f6turvallisuus rakennusalalla muutoinkin. T\u00e4m\u00e4 on paljolti rakennusalan urakoinnin kansainv\u00e4listymisen ansiota. Ruotsalaisomisteisten konsernien ja paalutust\u00f6iss\u00e4 erityisesti Skanska Infran panos on t\u00e4ss\u00e4 asiassa merkitt\u00e4v\u00e4. Kansainv\u00e4lisell\u00e4 toiminnalla on se etu, ett\u00e4 tieto kulkee organisaatioiden sis\u00e4ll\u00e4 ja my\u00f6s koko alalle.
Esimerkiksi paalutuskoneen kaatuminen Englannissa johti turman tarkkaan analysointiin, jonka sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t opit ovat auttaneet parantamaan turvallisuutta my\u00f6s suomalaisilla paalutusty\u00f6mailla.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa paalutust\u00f6iden turvallisuuden kehitt\u00e4miseen on panostanut erityisesti V\u00e4yl\u00e4virasto, joka on Infra ry:n ja SGY:n kanssa laatinut ohjeet turvallisen paalutusty\u00f6n suorittamiseen. V\u00e4yl\u00e4virasto on julkaissut my\u00f6s oppaan \u201dPaalutusturvallisuuden huomioiminen suunnitteluvaiheessa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTekemist\u00e4 turvallisuuden parantamiseksi riitt\u00e4\u00e4 silti edelleen. Paalutusty\u00f6n prosessissa on viel\u00e4 ratkaisuaan odottavia ongelmia, jotka johtuvat siit\u00e4, ettei paalutusty\u00f6t\u00e4 aina suunnitella ja valvota riitt\u00e4v\u00e4sti ja p\u00e4tev\u00e4sti. Esimerkiksi Ruotsissa paalutusprosessi vaiheistetaan huolellisemmin, eiv\u00e4tk\u00e4 muut henkil\u00f6t, kuten esimerkiksi anturoiden raudoitusporukka, joudu yleens\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n paalutuskoneen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4\u201d, Betoniteollisuus ry:n Ari Mantila pohtii.<\/p>\n\n\n\n

Vireill\u00e4 onkin paalutusty\u00f6njohtajien koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4minen l\u00e4hivuosina. Paalutuskoneenkuljettajien koulutusta on jo j\u00e4rjestetty, ja siin\u00e4 yhteydess\u00e4 turvallisuus on ollut keskeisen\u00e4 aihealueena. T\u00e4m\u00e4 on luonnollisesti edistysaskel, jonka tuloksena kuljettajat entist\u00e4 paremmin tiedostavat esimerkiksi huonosti valmistellun paalutusalustan tuottaman vaaratekij\u00e4n. Sen minimoimiseksi tarvitaan kuitenkin my\u00f6s p\u00e4\u00e4urakoitsijan ja suunnittelijan panosta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4ss\u00e4 asiassa on paikallaan parantaa laadunvarmistusta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muodostaa alalla yhteinen kanta ja kehitt\u00e4\u00e4 ohjeistusta\u201d, Teemu Riihim\u00e4ki toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Matti Uotinen V\u00e4yl\u00e4virastosta puolestaan kertoo havainneensa, ettei paalutust\u00f6it\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina otettu riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla huomioon ty\u00f6maan kokonaisaikataulussa varsinkin, jos toimijoita ty\u00f6maalla on paljon. T\u00e4m\u00e4 johtaa herk\u00e4sti siihen, ett\u00e4 paalutusty\u00f6n suunnittelukin j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 turvallisuusriskej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ter\u00e4sbetonipaaluihin kohdistuu paalutusvaiheessa kovia rasituksia. Paaluja ja niiden varusteita testataan ly\u00f6ntikokein
ly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 koepaalua noin 1000 kertaa hydraulij\u00e4rk\u00e4leell\u00e4 kallioon perustettua paksua ter\u00e4slevy\u00e4 vasten, levyn p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevan 0,8 metrin paksuisen sorakerroksen l\u00e4pi. Paalun k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 testin aikana tutkitaan PDA-mittauslaitteiston avulla.
Kuva: HTM Yhti\u00f6t Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6vaatimukset ohjaavat kehityst\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Ty\u00f6turvallisuuskysymykset ja koulutus vastausten l\u00f6yt\u00e4miseksi ja iskostamiseksi ovat paalutuksen ammattilaisia yhdist\u00e4v\u00e4 aihealue, jolla SGY:n paalutustoimikunnalla, tilaajilla ja Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunnalla riitt\u00e4\u00e4 jatkuvaa tekemist\u00e4 vuosiksi eteenp\u00e4in. Viime vuosina yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi on noussut tarve v\u00e4hent\u00e4\u00e4 oman toiminnan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen n\u00e4k\u00f6kulma tuo kokonaisuuteen entist\u00e4 vaativampia piirteit\u00e4, sill\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei riit\u00e4 energiankulutuksen ja materiaalih\u00e4vikin minimointi ty\u00f6mailla, vaan on puututtava koko arvoketjun aiheuttamaan ilmastorasitukseen.<\/p>\n\n\n\n

Betoniteollisuus ja erityisesti sementtiteollisuus on isojen haasteiden edess\u00e4, kun on tarvetta hillit\u00e4 maapallon ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. Ala onkin tarttunut n\u00e4ihin haasteisiin varsin ripe\u00e4sti. Sementtiteollisuus on kehitt\u00e4nyt uusia sementtilaatuja, ja ottanut entist\u00e4 aktiivisemman otteen kiertotalouden edist\u00e4misess\u00e4. Jo aiemmin kehitetty masuunikuonasementti on ollut t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa kehitett\u00e4ess\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 betonia. Paalujen valmistuksessa masuunikuonasementin hy\u00f6dynt\u00e4minen on kuitenkin astetta vaikeampaa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dPaaluja ei aina valmisteta hallien sis\u00e4tiloissa, mik\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 lujuudenkehitys tulee olla varsin nopeaa. Masuunikuonabetonissa lujuudenkehitys on normaalia hitaampaa, mik\u00e4 ei tuotantotalouden kannalta ole my\u00f6nteinen seikka\u201d, Reijo Mustonen toteaa.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 joka tapauksessa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on kaikin mahdollisin keinoin v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s paaluteollisuudessa. Nykytilanteessakin betonipaalun ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t sen ovat Mustosen mukaan oleellisesti pienemm\u00e4t kuin vaikkapa ter\u00e4spaalulla.<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan riit\u00e4. Kun uudet, paalujen valmistukseen soveltuvat seossementit otetaan kattavasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, CO2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6t paalun elinkaaren aikana pienenev\u00e4t useita kymmeni\u00e4 prosentteja\u201d, h\u00e4n arvioi.
Betoniter\u00e4kset ovat paaluissa erityist\u00e4 laatua, jota ei ole saatavilla kuin muutamalta tehtaalta. Nykyisin johtava paalujen betoniter\u00e4ksi\u00e4 toimittava tehdas on Norjassa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4lisesti ja rakennusalan sis\u00e4ll\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

SGY:n ja Betoniteollisuus ry:n tahoillaan ja yhdess\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 yhteisty\u00f6 on arvokasta parannettaessa ty\u00f6maiden turvallisuutta sek\u00e4 t\u00f6iden laatua ja ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta. Yhteisty\u00f6 on koko ajan ollut my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4, ja siin\u00e4 on korostunut geologialtaan ja geotekniikaltaan l\u00e4heisten maiden, kuten Ruotsin ja Norjan paalutusammattilaisten kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 tiedonvaihto.<\/p>\n\n\n\n

Suunnittelussa kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6, erityisesti standardointiyhteisty\u00f6 EU-maiden kesken, on luontevaa sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 mitoitus on samanlaista eri maissa. Kansalliset erityispiirteet liittyv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 maaper\u00e4olosuhteisiin. Ne selitt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi sen, ett\u00e4 Suomessa ly\u00f6ntipaalutus on aina ollut vahvoilla: kallionpinta ei ole yleens\u00e4 syv\u00e4ll\u00e4, joten on mielek\u00e4st\u00e4 ly\u00f6d\u00e4 paalu kovaan pohjaan asti.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kotimaassa paitsi paalutusalan sis\u00e4ll\u00e4, my\u00f6s rakennusalan sis\u00e4ll\u00e4 laajemminkin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dVaatimukset talogeotekniikassa ja infrageotekniikassa ovat erilaiset. Infrakohteissa paalutusten osuus on suhteellisesti suuremmat, ja ne suunnitellaan siksi usein tarkemmin\u201d, Teemu Riihim\u00e4ki A-Insin\u00f6\u00f6rit
Civil Oy:st\u00e4 arvioi.<\/p>\n\n\n\n

Eri osapuolten edustajat korostavatkin sen t\u00e4rkeytt\u00e4, ett\u00e4 paalutust\u00f6ille saataisiin yhteiset ohjeet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t riippumatta siit\u00e4, tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 paalutust\u00f6it\u00e4 talo- vai infraty\u00f6maalla.<\/p>\n\n\n<\/div>\n

\n
\n
\n
\n

<\/strong><\/p>\n

SGY paalutustoimikunta 2022<\/h3>\n
\n

Teemu Riihim\u00e4ki, A-insin\u00f6\u00f6rit Civil Oy, puheenjohtaja
\nJukka Haavisto, Tampereen yliopisto, sihteeri
\nJuha Auvinen, WSP Finland Oy
\nOssi Hakanen, Nordpile Oy
\nHannu Jokiniemi, Scandia Steel
\nJussi Kinnunen, SkartaNYAB Oyj
\nAri Kivist\u00f6, E.M. Pekkinen Oy
\nPetri Koivunen, Emeca Oy
\nReijo Mustonen, HTM Yhti\u00f6t Oy
\nAntti Per\u00e4l\u00e4, SSAB Europe Oy
\nTarmo Tarkkio, Skanska Infra Oy
\nVeli-Matti Uotinen, V\u00e4yl\u00e4
\nHannu Uusitalo, Sweco Rakennetekniikka Oy
\nHannu Vesam\u00e4ki, Kankareen Paalutus Oy<\/p>\n

<\/p>\n

Varaj\u00e4senet:<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Tommi Hakanen, KFS Finland Oy
\nAnssi Hyv\u00e4rinen, SSAB Europe Oy
\nJorma Ilkka, Lujabetoni Oy
\nHeikki Kangas, Vantaan kaupunki
\nTeemu Repo, Junttan Oy
\nAri Savolainen, SITO Oy<\/p>\n

<\/p>\n <\/div>\n

\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n