{"id":22435,"date":"2022-10-04T09:50:00","date_gmt":"2022-10-04T06:50:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=22435"},"modified":"2022-10-20T13:54:38","modified_gmt":"2022-10-20T10:54:38","slug":"vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/","title":{"rendered":"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Rakentamisen ilmastovaikutusten pienent\u00e4minen on ollut puheenaiheena jo useamman vuoden. Useat valtiot, kaupungit ja yritykset ovat tuoneet julkisuuteen omia tavoitteitaan v\u00e4h\u00e4hiilisen yhteiskunnan luomisessa. Tavoitteet ja niihin p\u00e4\u00e4semisen aikataulut ovat usein kunnianhimoisia. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on ilmoittanut tuovansa ilmastoselvityksen osana rakennusluvan hakemista. T\u00e4h\u00e4n liittyy oleellisena osana hiilijalanj\u00e4ljen raja-arvot erityyppisille rakennuksille, joita ei saa ylitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Teollisuudessa on vastattu tuleviin vaatimuksiin kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilisempi\u00e4 rakennusmateriaaleja. Betoniteollisuudessa on k\u00e4ynniss\u00e4 useita hankkeita, joissa etsit\u00e4\u00e4n sementti\u00e4 korvaavia sideaineita ilman lujuus-, s\u00e4ilyvyys-, ty\u00f6stett\u00e4vyys-, jne. ominaisuuksien menetyst\u00e4, vaikka lopputuote eli betoni on lopulta v\u00e4h\u00e4hiilisemp\u00e4\u00e4. Betoniyhdistys on laatinut v\u00e4h\u00e4hiilisyysluokituksen [1] apuv\u00e4lineeksi betonirakentamisen v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanj\u00e4lki jakautuu eri rakennusosille, mitk\u00e4 ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus v\u00e4h\u00e4hiilisell\u00e4 betonilla on rakentamisen hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tutkimusaineisto ja menetelm\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutkimus tehtiin tyypilliseen kahdeksankerroksiseen betonielementtirakennukseen. Rakennus on perustettu ter\u00e4s- ja ter\u00e4sbetonipaaluille. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 4583 m<sup>2<\/sup> ja huoneistoala 3962 m<sup>2<\/sup>. Rakennuksen v\u00e4lipohjien kantavana rakenteena on paksuudeltaan 265 mm, 320 mm ja 370 mm ontelolaatat, joiden betonin lujuusluokka on C40\/50. Kaikkien muiden betonirakenteiden lujuutena k\u00e4ytettiin C30\/37. Tyypilliset rakenteet dimensioineen on esitetty taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakenteisiin sitoutuneen hiilijalanj\u00e4ljen laskenta suoritettiin erikseen jokaiselle rakennetyypille. Paalut ja perustukset laskettiin yhten\u00e4 kokonaisuutena. Laskentaan otettiin mukaan elinkaaren vaiheet A1-A5 ja C1-C4. Rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6vaihetta (elinkaarilaskennan vaihe B) ei otettu mukaan laskentaan, sill\u00e4 tarkastelussa keskityttiin rakenteisiin sitoutuneen materiaalin aiheuttamaan hiilijalanj\u00e4lkeen ja sen pienennysmahdollisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Laskentatarkastelu tehtiin 50 vuoden elinkaarelle ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n julkaiseman ohjeen mukaan [2]. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa peruslaskelmat suoritettiin One Click LCA -ohjelmiston tiedoilla ja v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin tutkimukset valmisbetonin toimittajilta ja betonielementtivalmistajien ymp\u00e4rist\u00f6tuoteselosteista (EPD) saatavalla tiedolla. Ohjeistukset perustuvat standardeihin EN-15978 [3] ja EN-15804 [4].<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignfull size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1484\" height=\"835\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Hiilijalanjalki_rakennetyypeittain_1487x835px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-22441\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Hiilijalanjalki_rakennetyypeittain_1487x835px.jpg 1484w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Hiilijalanjalki_rakennetyypeittain_1487x835px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Hiilijalanjalki_rakennetyypeittain_1487x835px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Hiilijalanjalki_rakennetyypeittain_1487x835px-768x432.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1484px) 100vw, 1484px\" \/><figcaption>Kuva 1: Betonielementtirakenteisen asuinkerrostalon rakennetyyppien hiilijalanj\u00e4lki [kgCO2e\/m2, A1-A5, C1-C4]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Rakennetyyppien hiilijalanj\u00e4lki<\/h3>\n\n\n\n<p>Eri rakennetyyppien hiilijalanj\u00e4lki vaihtelee suuresti, ks. kuva 1. Selv\u00e4sti suurin hiilijalanj\u00e4lki on yl\u00e4pohjalla, miss\u00e4 kantavana rakenteena on ontelolaatta ja l\u00e4mm\u00f6neristeen\u00e4 kevytsoraa. Yl\u00e4pohjan hiilijalanj\u00e4lki on 217 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>2<\/sup>. Hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 suurimman osan muodostaa l\u00e4mm\u00f6neristeen\u00e4 k\u00e4ytetyn kevytsoran valmistus (103 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>2<\/sup>, A1-A3) ja toisena tulee kantavan ontelolaatan valmistuksen hiilijalanj\u00e4lki (59 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>2<\/sup>, A1-A3).<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi korkein hiilijalanj\u00e4lki on v\u00e4est\u00f6nsuojan sein\u00e4rakenteella (166 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m2, A1-A5, C1-C4). 300 mm paksuinen betonisein\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti my\u00f6s raudoitusta. Lis\u00e4ksi eri v\u00e4lipohjarakenteilla on suhteellisen korkea hiilijalanj\u00e4lki (82-160 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>2<\/sup>, A1-A5, C1-C4). N\u00e4iss\u00e4 kantavissa rakenteissa hiilijalanj\u00e4lki muodostuu suurimmaksi osaksi betonin valmistuksen hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Pienimm\u00e4t hiilijalanj\u00e4ljet ovat kevyill\u00e4 v\u00e4liseinill\u00e4 sek\u00e4 maanvaraisilla betonilattioilla. Kantavan v\u00e4lisein\u00e4n hiilijalanj\u00e4lki on 63 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>2<\/sup>, A1-A5, C1-C4, ollen pienimpi\u00e4 kantavan rakenteen hiilijalanj\u00e4ljist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Rakennuksen rungon hiilijalanj\u00e4lki<\/h3>\n\n\n\n<p>Yksitt\u00e4isten rakennetyyppien hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 saa k\u00e4sityksen siit\u00e4, mihin materiaalia ja hiilt\u00e4 on sitoutunut, mutta rakennusta tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Kokonaisuuden kannalta yl\u00e4pohjan suurin tai v\u00e4est\u00f6nsuojan sein\u00e4n toiseksi korkein yksitt\u00e4isen rakennetyypin korkea hiilijalanj\u00e4lki ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole merkitt\u00e4v\u00e4. Rakennetyypin korkean hiilijalanj\u00e4ljen lis\u00e4ksi on oleellista rakennetyypin m\u00e4\u00e4r\u00e4 rakennuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in tarkastellen korkein hiilijalanj\u00e4lki muodostuu v\u00e4lipohjasta, jota on rakennuksessa 3814 m<sup>2<\/sup>. V\u00e4lipohjat muodostuvat ontelolaatoista ja sen yl\u00e4pinnassa olevasta tasoitteesta. V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 v\u00e4lipohjissa on siten merkitt\u00e4v\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljen v\u00e4hennyspotentiaali verrattuna esimerkiksi yl\u00e4pohjaan tai ulkoseiniin, joissa my\u00f6s l\u00e4mm\u00f6neristeell\u00e4 on korkea hiilijalanj\u00e4lki.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten kuvasta 2 voidaan havaita, korkein hiilijalanj\u00e4lki rakennuksen tasolla on sellaisissa rakennetyypeiss\u00e4, joita on rakennuksessa paljon ja niiss\u00e4 on runsaasti betonia. V\u00e4lipohjien j\u00e4lkeen toiseksi korkein hiilijalanj\u00e4ljen muodostavat paalut. Perustamistapaan voidaan vaikuttaa vain rakennuspaikan valinnalla. Usein asuinkerrostaloja rakennetaan alueille, joissa paalutus on tarpeen. Betonipaalujen tulee erityisesti rannikolle rakennettaessa olla sulfaatinkest\u00e4vi\u00e4 tavanomaisten kuormitusrasitusten lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmanneksi suurin hiilijalanj\u00e4lki aiheutuu kantavista v\u00e4liseinist\u00e4. Kantavaa v\u00e4lisein\u00e4rakennetta on t\u00e4ss\u00e4 esimerkkikerrostalossa 2243 m<sup>2<\/sup>, joten suhteellisen pienest\u00e4 rakennetyypin hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 huolimatta kokonaisuus on huomattava. Vastaavasti v\u00e4est\u00f6nsuojan korkeasta rakennetyypin hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 huolimatta koko rakennuksen tasolla v\u00e4est\u00f6nsuojan sein\u00e4\u00e4 on kuitenkin huomattavan v\u00e4h\u00e4n (113 m<sup>2<\/sup>), joten kokonaisuus j\u00e4\u00e4 varsin pieneksi. Eri rakennetyyppien kokonaishiilijalanj\u00e4lki on esitetty kuvassa 2.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignfull size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1517\" height=\"853\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/uusi-kerrostalo_hiilijalanjalki-rakennetyypeittain_1517x853px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-22442\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/uusi-kerrostalo_hiilijalanjalki-rakennetyypeittain_1517x853px.jpg 1517w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/uusi-kerrostalo_hiilijalanjalki-rakennetyypeittain_1517x853px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/uusi-kerrostalo_hiilijalanjalki-rakennetyypeittain_1517x853px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/uusi-kerrostalo_hiilijalanjalki-rakennetyypeittain_1517x853px-768x432.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1517px) 100vw, 1517px\" \/><figcaption>Kuva 2: Betonielementtirakenteisen asuinkerrostalon rakennetyyppien kokonaishiilijalanj\u00e4lki [kgCO2e, A1-A5, C1-C4]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin vaikutus hiilijalanj\u00e4lkeen<\/h3>\n\n\n\n<p>Kuten kuvasta 2 voidaan havaita, kannattaa asuinkerrostalon v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4minen kohdentaa sellaisiin rakennusosiin, joilla on kokonaisuuden kannalta suurin vaikutus, eli v\u00e4lipohjaan, yl\u00e4pohjaan ja kantaviin pystyrakenteisiin. Kuvassa 3 on esitetty vertailu perustapauksen ja v\u00e4h\u00e4hiilisest\u00e4 betonista rakennetun betonielementtirakenteisen asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljelle. Laskennassa on k\u00e4ytetty C30\/37 betonin GWP-arvona 115 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>3<\/sup> ja ontelolaatalle 36,5 kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>2<\/sup>. Laskelmissa v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 betonia on k\u00e4ytetty kaikissa s\u00e4\u00e4lt\u00e4 suojassa olevissa rakenteissa, eli paaluissa, perustuksissa ja l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4tilassa olevissa betonirakenteissa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"889\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rungon-hiilijalanjalki_1920x889px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-22445\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rungon-hiilijalanjalki_1920x889px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rungon-hiilijalanjalki_1920x889px-800x370.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rungon-hiilijalanjalki_1920x889px-300x139.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rungon-hiilijalanjalki_1920x889px-768x356.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rungon-hiilijalanjalki_1920x889px-1536x711.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption>Kuva 3: Rakennuksen rungon hiilijalanj\u00e4lki perustapauksessa ja v\u00e4h\u00e4hiilisell\u00e4 betonilla toteutettuna [kgCO2e, A1-A5, C1-C4]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>V\u00e4h\u00e4hiilisest\u00e4 betonista toteutetun asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4lki on 24 prosenttia pienempi kuin perustapauksen. Yksitt\u00e4isiss\u00e4 rakennusosissa, kuten ontelolaattav\u00e4lipohjissa, maanvaraisissa betonilattioissa sek\u00e4 paikallavaletuissa seiniss\u00e4 ja perustuksissa voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 yli 40 prosentin hiilijalanj\u00e4ljen v\u00e4hennykseen. Kantavan rungon osuus rakenteiden kokonaishiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 on perustapauksessa 53 prosenttia. My\u00f6s v\u00e4h\u00e4hiilisell\u00e4 betonilla toteutettuna kantavan rungon osuus on suurin, 45 prosenttia, mutta kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat laskeneet rungon osalta noin kolmanneksen.<\/p>\n\n\n\n<p>Julkaisun [1] mukaan vain GWP.85-luokan betoneita on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyvin saatavilla my\u00f6s lis\u00e4huokostettuina, joten s\u00e4\u00e4lle alttiissa julkisivuissa ja parvekkeissa eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4hiilisten betoneiden k\u00e4ytt\u00f6 ei viel\u00e4 ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Eri GWP-luokkien vaikutusta kantavaan ja ei-kantavaan betonisandwich-elementtiin on esitetty kuvissa 4 ja 5 erikseen sis\u00e4- ja ulkokuorissa sek\u00e4 l\u00e4mm\u00f6neristeess\u00e4. Lukuarvot on esitetty taulukossa 2. GWP.70-luokan betonin k\u00e4ytt\u00e4minen pienent\u00e4\u00e4 kantavan elementin hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 14 prosenttia (kgCO<sub>2<\/sub>e\/m<sup>2<\/sup>, A1-A5, C1-C4) ja ei-kantavan 11 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1238\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/sandwich-elementit_taulukko_1920x1238px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-22448\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/sandwich-elementit_taulukko_1920x1238px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/sandwich-elementit_taulukko_1920x1238px-800x516.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/sandwich-elementit_taulukko_1920x1238px-300x193.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/sandwich-elementit_taulukko_1920x1238px-768x495.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/sandwich-elementit_taulukko_1920x1238px-1536x990.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1216\" height=\"684\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Betoni-sandwich-elementin-hiilijalanjalki_1216x684px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-22449\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Betoni-sandwich-elementin-hiilijalanjalki_1216x684px.jpg 1216w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Betoni-sandwich-elementin-hiilijalanjalki_1216x684px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Betoni-sandwich-elementin-hiilijalanjalki_1216x684px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/Betoni-sandwich-elementin-hiilijalanjalki_1216x684px-768x432.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1216px) 100vw, 1216px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 huomioitavaa<\/h3>\n\n\n\n<p>V\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 betonia on turvallista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rasitusluokissa X0, XC1 ja XC2, eli s\u00e4\u00e4lt\u00e4 suojassa olevissa rakenteissa ja perustuksissa. Eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4hiilisten betoneiden (GWP.55 ja GWP.40) saatavuus on julkaisun [1] mukaan varmistettava tapauskohtaisesti. V\u00e4h\u00e4hiilisten betoneiden k\u00e4ytt\u00e4minen rakennushankkeessa edellytt\u00e4\u00e4 aina keskustelua rakennushankkeeseen ryhtyv\u00e4n kanssa, sill\u00e4 ainakin useimmissa tapauksissa v\u00e4h\u00e4hiilinen betoni toteutetaan korvaamalla sementti\u00e4 joko masuunikuonalla tai lentotuhkalla. Merkitt\u00e4v\u00e4 sementin korvaaminen n\u00e4ill\u00e4 sideaineilla yleens\u00e4 hidastaa betonin lujuudenkehityst\u00e4, jolla on vaikutusta my\u00f6s rakentamisen, suunnittelun ja hankinnan aikatauluihin. Elementtirakentamisessa v\u00e4h\u00e4hiilisten betoneiden mahdollisesti hitaampi lujuudenkehitys ei vaikuta suoraan ty\u00f6maan aikatauluun, mutta kyll\u00e4kin hankinta- ja suunnitteluaikatauluihin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 rakennushankkeen kaikkien osapuolien tulee sitoutua hankkeen alussa m\u00e4\u00e4riteltyihin v\u00e4h\u00e4hiilisyystavoitteisiin. V\u00e4h\u00e4hiilisten betonilaatujen kuivumisnopeudesta on viel\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n kokemuksia. Rakentamisen kosteudenhallinnassa ja erityisesti lattioiden p\u00e4\u00e4llyst\u00e4misen aikatauluissa t\u00e4ll\u00e4 voi olla suuri merkitys.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\"><li>Vuori, M., Punkki, J. 2022. BY-V\u00e4h\u00e4hiilisyysluokitus k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Betoni-lehti 1-2022, s. 90-95.<\/li><li>Kuittinen, M. 2019. Rakennuksen v\u00e4h\u00e4hiilisyyden arviointimenetelm\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n julkaisuja 2019:22. 54 s.<\/li><li>Finnish Standard Association: \u201cSustainability of construction works &#8211; Assessment of environmental performance of buildings &#8211; Calculation method\u201c, SFS-EN 15978, 2011. 60 p.<\/li><li>Finnish Standard Association: \u201cSustainability of construction works. Environmental product declarations. Core rules for the product category of construction products\u201c, SFS-EN 15804, 2012, 64 p.<\/li><\/ol>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1309\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rakennetyypit_materiaalikerrokset_980x1309px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-22457\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rakennetyypit_materiaalikerrokset_980x1309px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rakennetyypit_materiaalikerrokset_980x1309px-599x800.jpg 599w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rakennetyypit_materiaalikerrokset_980x1309px-225x300.jpg 225w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/rakennetyypit_materiaalikerrokset_980x1309px-768x1026.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanj\u00e4lki jakautuu eri rakennusosille, mitk\u00e4 ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus v\u00e4h\u00e4hiilisell\u00e4 betonilla on rakentamisen hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":22454,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[36,89,92,76],"class_list":["post-22435","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betonielementti","tag-co2","tag-tutkimukset","tag-vahahiilisyys"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4 - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4 - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanj\u00e4lki jakautuu eri rakennusosille, mitk\u00e4 ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus v\u00e4h\u00e4hiilisell\u00e4 betonilla on rakentamisen hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-10-04T06:50:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-10-20T10:54:38+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1081\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4\",\"datePublished\":\"2022-10-04T06:50:00+00:00\",\"dateModified\":\"2022-10-20T10:54:38+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/\"},\"wordCount\":1211,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"betonielementti\",\"CO2\",\"tutkimukset\",\"v\u00e4h\u00e4hiilisyys\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/\",\"name\":\"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4 - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2022-10-04T06:50:00+00:00\",\"dateModified\":\"2022-10-20T10:54:38+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1081},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4 - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4 - Betoni-lehti","og_description":"Artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanj\u00e4lki jakautuu eri rakennusosille, mitk\u00e4 ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus v\u00e4h\u00e4hiilisell\u00e4 betonilla on rakentamisen hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2022-10-04T06:50:00+00:00","article_modified_time":"2022-10-20T10:54:38+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1081,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4","datePublished":"2022-10-04T06:50:00+00:00","dateModified":"2022-10-20T10:54:38+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/"},"wordCount":1211,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg","keywords":["betonielementti","CO2","tutkimukset","v\u00e4h\u00e4hiilisyys"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/","name":"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4 - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg","datePublished":"2022-10-04T06:50:00+00:00","dateModified":"2022-10-20T10:54:38+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/10\/kerrostalo_kuva_Olli-Mattila_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1081},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/10\/04\/vahahiilisen-betonin-mahdollisuudet-asuinkerrostalon-hiilijalanjaljen-pienentamisessa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4misess\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22435","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22435"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22435\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22435"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22435"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22435"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}