{"id":22596,"date":"2021-06-04T12:35:00","date_gmt":"2021-06-04T09:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=22596"},"modified":"2022-11-21T15:20:24","modified_gmt":"2022-11-21T13:20:24","slug":"kuopion-uusi-museo-on-valkoisin-pliseerauksin-hunnutettu-betonilaatikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2021\/06\/04\/kuopion-uusi-museo-on-valkoisin-pliseerauksin-hunnutettu-betonilaatikko\/","title":{"rendered":"Kuopion uusi museo on Valkoisin pliseerauksin hunnutettu betonilaatikko"},"content":{"rendered":"\n

Vanha ja hieman linnamainen, maakuntakaavassakin suojeltuun Snellmaninpuiston kokonaisuuteen liittyv\u00e4 Kuopion vanha museorakennus on arkkitehti J.V. Str\u00f6mbergin suunnittelema ja se valmistui vuonna 1907. Sen takana Museokadulla oli pienen torninkin k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 uudempi ja my\u00f6hemmin my\u00f6s korotettu siipiosa, joka katutason osalta kuului vapaapalokunnalle. Maaherrankadun ja Museokadun v\u00e4liss\u00e4 sijaitseva tummanruskealla tiilijulkisivulla varustettu virtaviivainen kirjastorakennus on arkkitehti Matti Hakalan<\/em> k\u00e4sialaa vuodelta 1967.<\/p>\n\n\n\n

Jopa kirjastona osittain toimineen kadunkulman vanhan museorakennuksen korjaukselle on kauan ollut tarvetta. Sit\u00e4 valmisteltiin vuonna 2013 tehdyll\u00e4 rakennushistoriallisella selvityksell\u00e4. Kohde oli jo ennen t\u00e4t\u00e4 suojeltu yleiskaavassa ja maakuntakaavassa. Projekti nytk\u00e4hti eteenp\u00e4in vuosina 2015\u20132016. Lis\u00e4rakennuksesta sek\u00e4 erilaisten toimintojen nivomisesta toisiinsa j\u00e4rjestettiin kutsukilpailu, joka ratkaistiin joulukuussa 2016. Kilpailun voitti Arkkitehdit Tarkela Davidsson Oy<\/em> ehdotuksellaan nimimerkill\u00e4 \u201dHila\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Elokuussa 2018 Kuopion ja maamme vanhimpiin jo alun perin museoksi suunniteltu rakennus sulki ovensa peruskorjausta varten. Nyt museon uudisosa avautuu kes\u00e4ksi 2021.<\/p>\n\n\n\n

Tyylik\u00e4s kirjastokin on kokenut kaikenlaisia pieni\u00e4 tilamuutoksia ja korjauksia. Selke\u00e4n perusilmeens\u00e4 se on onnistunut toki s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Nyt se liitet\u00e4\u00e4n aulatilaan avautuvan sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin kautta museon uusiin tiloihin – jatkossa k\u00e4ynti kirjastoon voi tapahtua my\u00f6s suoraan museon kautta. Kirjaston aikaisemmin ahdas ja vain yl\u00e4ikkunoilla varustettu kahvila korvautuu uudella rakennusten yhteisell\u00e4 kahvilalla. Ulkosein\u00e4 on tiilest\u00e4 muurattuna replika alkuper\u00e4isest\u00e4, koska palokunnan entiset tilat sek\u00e4 korotetut kerrokset purettiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Maaherrankadun suunnalta. Kuva: Marko Huttunen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Valkoinen, leijuva laatikko<\/h3>\n\n\n\n

Museon uusi betoninen paikallavalettu n\u00e4yttelyhalli kohoaa vanhempien rakennusten v\u00e4liss\u00e4, ehk\u00e4 hieman kummasteluakin her\u00e4tt\u00e4neen\u00e4 laatikkomaisena m\u00f6hk\u00e4leen\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4 omanlaisenaan ns. mustana laatikkona, black boxina. Se on voimakkaasti ulokkeinen sek\u00e4 Maaherrankadun ett\u00e4 Museokadun suuntaan. Laatikko on verhottu valkoiseksi polttomaalatuilla ja pystypoimutetuilla perforoiduilla alumiinilevyill\u00e4. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkisivun vekitykset k\u00e4tkev\u00e4t my\u00f6s museon uusien ateljee- ja ty\u00f6tilojen sek\u00e4 henkil\u00f6kunnan kahvila-lounashuoneen ikkunat.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti sek\u00e4 uuteen ett\u00e4 vanhaan museoon on Museokadulta, jossa sen vieress\u00e4 on uudelleen rakennettu vanhan paloaseman ulkosein\u00e4. Paloautojen tallien ovien paikalla sijaitsevat nyt ilmavat kahvilaosan suuret ikkunat ja niiden edustalla on tyylik\u00e4s nupukiveys. On mahdollista, ett\u00e4 kirjaston ja museon yhteisest\u00e4 kahvilasta ja sen kes\u00e4terassista rauhallisella, tuomiokirkolle ja suureen puistoon sivusuunnassa katsovalla r\u00e4nnikadulla tuleekin suosittu ja n\u00e4kymilt\u00e4\u00e4n kiinnostava tapaamispaikka.<\/p>\n\n\n\n

Uuden sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntihallin Maaherrankadun puoleisen lasijulkisivun takana sijaitsee museokauppa sek\u00e4 museota ja myym\u00e4l\u00e4\u00e4 palveleva lippukassa. Katutasossa on my\u00f6s n\u00e4yttely- ja ryhm\u00e4ty\u00f6skentelytiloja sek\u00e4 kahvila. Yhdysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 vie museon vanhalle puolelle, jonne on nyt luotu uusia, vanhaa henkivi\u00e4 kokoushuoneita. Lasisein\u00e4inen sis\u00e4pihamainen v\u00e4litila vanhan museon takana Maaherrankadun puolella mahdollistaa my\u00f6s ulkon\u00e4yttelyt. Maaherrankadun puolen kasvien ja istutusten toivoisi jatkossa hieman pehment\u00e4v\u00e4n jalankulkijan n\u00e4kymi\u00e4 \u2013 t\u00e4lt\u00e4 puolelta on my\u00f6s tavarayhteys museon uusiin verstas- ja varastotiloihin.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4aulassa on tyylik\u00e4s kalustus, istuinpenkkej\u00e4, sohvia ja sateenvarjotelineit\u00e4 my\u00f6ten. Vaikka ollaan keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa, laatu on yleiseurooppalaista. On n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 arkkitehti Aki Davidsson<\/em> on opiskellut ja ty\u00f6skennellyt useita vuosia Berliiniss\u00e4, koska toimiston suunnittelemissa t\u00f6iss\u00e4 on eurooppalaista \u201dflairia\u201d ja muun muassa rohkeaa puhtaiden betonipintojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 julkisissa tiloissa. Museon kilpailusta ja rakennuksen p\u00e4\u00e4suunnittelusta on vastannut my\u00f6s arkkitehti Jaana Tarkela. Toimistolla on laaja kokemus vanhojen rakennusten restauroinnista ja korjaamisesta. T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa on ollut haasteena liitt\u00e4\u00e4 vanhat rakennukset uudisosaan sek\u00e4 arkkitehtonisesti, rakenteellisesti ett\u00e4 toiminnoiltaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntiaulatila ja museokauppa. Kuva: Marko Huttunen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sis\u00e4\u00e4ntuloaulasta p\u00e4\u00e4see portaita alemmas pohjakerrokseen ja kirjastoon, johon uusi osa liittyy my\u00f6s lattiamateriaaliksi valitun klinkkeripinnan kautta. Uuden osan pohjakerroksessa on ajanmukaiset saniteettitilat, my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6lle, sek\u00e4 korkeatasoiset ja tilavat n\u00e4yttelyiden valmistelu-, verstas- ja varastotilat. Esteett\u00f6myys on huomioitu usean tason vaatimuksien rajoissa.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkein pyhin eli suuri n\u00e4yttelyhalli on saavutettavissa hissin tai korkean betonisen portaikon v\u00e4lityksell\u00e4. Halliin on mahdollista rakentaa yksi tai useampi n\u00e4yttely, joko suureen tilaan tai jaettaviin pienempiin osastoihin. Hienoimmatkaan alkuper\u00e4ispiirustukset tai -esineet eiv\u00e4t voi vaurioitua auringonvalosta. Olosuhteet museoesineiden osalta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tkin tiukimmat mahdolliset vaatimukset ja standardit.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelyosaston p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevat museon asiantuntijoiden ateljeemaiset tilat, joista rei\u00b4itetyn metalliverhon takaa avautuu vaihtelevia n\u00e4kymi\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kahvila-lounashuone tyylikk\u00e4ine kalusteineen avaa n\u00e4kym\u00e4t vanhan museon suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Julkisten tilojen ilme on sopivasti ja vakuuttavalla tavalla betoninen, kun taas kahvilan katossa on tunnelmaa pehment\u00e4v\u00e4 puuverhous; kattopaneelit on tehty naapuripuistosta kaadetuista mets\u00e4lehmuksista. Kalustus edustaa nykytulkintaa vanhoista wienil\u00e4iskalusteista. Kalusteiden massiivipuu ja korkeatasoiset yksityiskohdat tuovat t\u00e4h\u00e4n muuten hieman karun oloiseen julkiseen rakennukseen sen tarvitsemaa arvokkuutta.<\/p>\n\n\n\n

Julkisivun pliseerattu ulkohuntu tekee suuresta kahteen suuntaan ulokkeellisesta laatikosta ilmeelt\u00e4\u00e4n valokuvauksellisen ja keve\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4nsijulkisivu Museokadulle. Kuva: Marko Huttunen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ulkoasu her\u00e4tti paikallisissa h\u00e4mmennyst\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kansalais\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 uudelle kirjasto-museokokonaisuudelle valittiin nimi \u201dKantti, tiedon ja tarinoiden kortteli\u201d. Nimen\u00e4 se taitaa olla mielenkiinnottomampi kuin paikallismurteella talosta jo v\u00e4\u00e4nnetyt tai v\u00e4\u00e4nnelt\u00e4v\u00e4t lempinimet.<\/p>\n\n\n\n

Hieman n\u00e4r\u00e4\u00e4 on paikallisissa keskusteluissa her\u00e4tt\u00e4nyt se, ett\u00e4 uudistetun Snellmaninpuiston toisella laidalla on viel\u00e4 kunnostusrahaa odottava, Minna Canthin<\/em> henkiselle perinn\u00f6lle omistettu Kanttilaksi nimetty useista eri-ik\u00e4isist\u00e4 osista koostuva rakennus. Mik\u00e4li Kanttilakin saadaan kunnialla kunnostetuksi ja palvelemaan vaihtelevaa ja vapaamuotoista kulttuuri- ja residenssik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, on J. V. Snellmanin<\/em>, Minna Canthin<\/em>, Maria Jotunin<\/em>, Aapelin (eli kirjailija Simo Puupposen<\/em>), Elina Karjalaisen<\/em>, Sirpa K\u00e4hk\u00f6sen<\/em> ja Jouni Tossavaisen<\/em> kaltaisten kirjailijoiden kaupungissa pian houkutteleva kokonaisuus sek\u00e4 rohkeitakin n\u00e4yttely- ja kirjallisuustempauksia mahdollistava oma arvokas saarekkeensa. Taidemuseo ja valtakunnallisestikin merkitt\u00e4v\u00e4, Victor Barsokevitschille<\/em> omistettu VB-valokuvakeskus sijaitsevat nekin vain pienen k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tilaajana Kuopion kaupungin Tilapalvelut on toiminut kiitett\u00e4v\u00e4sti; voittanut kilpailuehdotus on toteutettu laadusta tinkim\u00e4tt\u00e4. Vanhan museorakennuksen tornien taidokkaat peltikattojen korjaukset sek\u00e4 uuden osan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t paikallavaletut betonirakenteet ovat onnistuneita ty\u00f6suorituksia. Toivottavasti n\u00e4yttelyihin ja kahvilaan sis\u00e4lle l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s innostunut yleis\u00f6. Uudet yhteisty\u00f6muodot kirjaston kanssa ovatkin jo kehitteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laajennusosan rakenteet ja pinnat tehtiin betonista<\/h3>\n\n\n\n

\u2013 Museon laajennusosan kantavat rakenteet toteutettiin paikallavalettuina betonirakenteina johtuen pitkist\u00e4 ulokkeista, joten oli luontevaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 betonia my\u00f6s sis\u00e4pintojen n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 materiaalina, kertoo arkkitehti Jaana Tarkela<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Ulokkeinen rakennusmassa on itsen\u00e4inen arkkitehtuurikappale jugend-museon ja 60-luvun kirjaston v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmikerroksinen ja kellarillinen rakennus on paaluperustuksilla, ja paalujen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on paikalla valetut anturat.<\/p>\n\n\n\n

Ennen kaivuut\u00f6it\u00e4 tehtiin kaivannolle ponttisein\u00e4t. Sek\u00e4 paalutus ett\u00e4 ponttien rakentaminen olivat riski vanhalle osalle, siksi t\u00e4rin\u00e4seurantaa oli koko ajan.<\/p>\n\n\n\n

Hilan runko on p\u00e4\u00e4asiassa paikallavalettu ter\u00e4sbetonirunko. Yl\u00e4pohjissa on ontelolaattaa. Rakennesuunnittelun kannalta vaativaa ja paikallavalurunkoon vaikuttavaa oli Hilan toisen ja kolmannen kerroksen ulottuminen 6,5 metri\u00e4 ensimm\u00e4isen kerroksen ulkopuolelle ik\u00e4\u00e4n kuin pitk\u00e4n\u00e4 lippana.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4portaaksi tuli paikallavaluportaat. Rakennesuunnitelmassa piti tavanomaista tarkemmin ottaa huomioon esimerkiksi muottitekniikka ja kiinnitykset, jotta saatiin portaat valettua kerralla kuntoon.<\/p>\n\n\n\n

Seinien puhtaaksi valetutu betonipinnat on toteutettu vanerimuottij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Kaikista pinnoista piirrettiin tarkat projektiot, joihin mitoitettiin my\u00f6s muottisiteiden paikat. Puhdasvalu vaati osaamista sek\u00e4 rakennesuunnittelijalta ett\u00e4 toteutukselta.<\/p>\n\n\n\n

Valmiissa betonipinnoissa on vain v\u00e4rit\u00f6n matta p\u00f6lynsidontak\u00e4sittely.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntiaula. Kuva: Marko Huttunen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uudessa vaihtuvien n\u00e4yttelyiden ns. Black Box-tilassa, laajennusosan 2. kerroksessa on olosuhdes\u00e4\u00e4tely toisin kuin vanhan museon n\u00e4yttelytiloissa, joissa vanhat rakenteet, mm. alkuper\u00e4iset ikkunat eiv\u00e4t sit\u00e4 sallineet.<\/p>\n\n\n\n

Uuden tilan suunnittelussa olosuhdeasiat on voitu ottaa huomioon alusta asti. Ikkunattoman tilan kaikki pinnat, sein\u00e4t, lattia ja katto ovat paikallavalettua betonia. Sein\u00e4t on osin verhottu kiintein n\u00e4yttelysein\u00e4rakentein, joiden tausta on tuuletettu.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki mustaksi maalattu talo- ja n\u00e4yttelytekniikka sek\u00e4 tilan vaimennus on keskitetty kattoon, mm. ripustuskiskosto korkeille siirtoseinille, jotka mahdollistavat tilan muunneltavuuden. My\u00f6s s\u00e4hk\u00f6- ja dataverkko lattiarasioineen vastaa nykyaikaisen n\u00e4yttelytoiminnan vaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n

Lasisen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntikerroksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 leijuvan n\u00e4yttelyrakennuksen valkoiset, pitsim\u00e4iset julkisivut tavoittelevat keve\u00e4\u00e4 ja eri l\u00e4hestymissuunnista tunnistettavaa arkkitehtuurivaikutelmaa. Valkoiseksi polttomaalattu ja poimutettu perforoitu alumiinilevyverhoilu tukee aineetonta vaikutelmaa p\u00e4iv\u00e4nvalossa ja pime\u00e4n aikaan valaistuna.<\/p>\n\n\n\n

Uudet betonilattiat<\/h3>\n\n\n\n

Uudet betonilattiat laajennusosan auloissa, n\u00e4yttelytiloissa ja kahvilassa sek\u00e4 vanhan osan n\u00e4yttelytilojen uusitut pintabetonilattiat on toteutettu Bermannon Design top -betonilattioina.<\/p>\n\n\n\n

Vanhalla puolella lattiat ovat tummia, uudella osalla vaaleita. Vanhan museon 3. kerroksen n\u00e4yttelytilojen huonokuntoiset betonilattiat pinnoitettiin Bermannon DesignHard -kovabetonipintauksella.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki betonilattiat suojak\u00e4siteltiin Bermannon Obtego -suojak\u00e4sittelyaineella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vanhalla puolen lattiat ovat tummia. Museon n\u00e4yttelytilojen huonokuntoiset betonilattiat pinnoitettiin Bermannon DesignHard -kovabetonipintauksella. Kuva: Marko Huttunen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuopion museo toteutettiin hybridiallianssiurakkana<\/h3>\n\n\n\n

Museon peruskorjaus ja laajennus toteutettiin hybridiallianssina, jossa kaikki hankkeen keskeiset toimijat tekiv\u00e4t yhteisen sopimuksen tilaajan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kuopion museon peruskorjaus- ja laajennusty\u00f6maan l\u00e4hes kaksi vuotta kest\u00e4nyt vaativa kohde valmistui m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa syyskuun lopussa 2020 ja 17,8 milj. euron kustannusarviossa pysyen. Lis\u00e4ksi toteutusmuodoksi kehitetty hybridiallianssi onnistui yhteistoiminnallisesti hyvin.<\/p>\n\n\n\n

Hanke saikin syksyll\u00e4 Talorakennusteollisuus ry:n Vuoden Yhteisty\u00f6kohde -palkinnon. Perusteluina mainittiin, ett\u00e4 vaikka hanke oli teknisesti vaativa, kaikkien osapuolten aito mukanaolo on kehitt\u00e4nyt sit\u00e4 ja tuonut merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hanke valmistui aikataulussa ja budjetissa lukuisista yll\u00e4tyksist\u00e4 ja muutoksista huolimatta. Erityisansiona oli erinomainen viranomaisyhteisty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4iseen budjettiin tuli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien lis\u00e4t\u00f6iden vuoksi lis\u00e4yst\u00e4 kolmisen miljoonaa. Toisaalta kaupunki sai valtionavustusta suunnilleen saman verran.<\/p>\n\n\n\n

Allianssisopimuksen osapuolina olivat tilaaja eli Kuopion Tilapalvelut ja NCC Suomi Oy. Sopimus kattaa hankkeen kehitys-, toteutus- ja takuuajan. NCC Suomi Oy eli palveluntuottaja hankki aliurakoitsijat.<\/p>\n\n\n<\/div>

\n
\n
\n
\n

Kuvagalleria<\/p>\n <\/div>\n

\n\n
\n \"N\u00e4kym\u00e4\n <\/div>\n
\n \"Aulatilan\n <\/div>\n
\n \"Museon\n <\/div>\n
\n \"Uuden\n \n +1 <\/span>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n