{"id":22743,"date":"2021-06-04T12:10:00","date_gmt":"2021-06-04T09:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=22743"},"modified":"2022-11-23T09:46:52","modified_gmt":"2022-11-23T07:46:52","slug":"vt-12n-tunnelit-ideoitiin-tyomaan-ja-maiseman-ehdoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2021\/06\/04\/vt-12n-tunnelit-ideoitiin-tyomaan-ja-maiseman-ehdoilla\/","title":{"rendered":"Vt 12:n tunnelit ideoitiin ty\u00f6maan ja maiseman ehdoilla"},"content":{"rendered":"\n

Lahden etel\u00e4isen ohikulkutien ensimm\u00e4iset suunnitelmaluonnokset piirrettiin jo 1960-luvulla. Puoli vuosisataa my\u00f6hemmin hanke sai vihdoin toteutukseen tarvittavat 275 miljoonaa euroa, mist\u00e4 runsaat 170 miljoonaa oli varattu viimeksi valmistuneelle hankeosalle 1B. T\u00e4m\u00e4 osa toteutettiin allianssimuotoisena, ja sen valmistuttua loppuvuodesta 2020 koko etel\u00e4inen keh\u00e4tie avattiin liikenteelle. Hankeosa 1B valmistui runsaassa kahdessa vuodessa \u2013 ennen joulukuuhun asetettua m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Aikataulussa pysymist\u00e4 edesauttoivat ennen ty\u00f6maan k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 muodostetun VALTARI-allianssin kehitysvaiheessa tekem\u00e4t innovaatiot, joista monet liittyiv\u00e4t sek\u00e4 suunnittelun ett\u00e4 ty\u00f6maan n\u00e4k\u00f6kulmat huomioonottavaan betonirakennetekniseen optimointiin.<\/p>\n\n\n\n

Uusia rakenneideoita tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n molemmissa tunneleissa, mutta erityisesti Patom\u00e4en urheilukent\u00e4n alittavassa Patom\u00e4en tunnelissa. Ensinn\u00e4kin sen l\u00e4nsip\u00e4\u00e4 perustettiin paaluille, mik\u00e4 on ainutlaatuista tunnelirakentamisessa. Savikon p\u00e4\u00e4lle linjattu tunneli saatiin t\u00e4ll\u00e4 tavoin, enimmill\u00e4\u00e4n runsaan kymmenen metrin pituisten ter\u00e4sbetonisten ly\u00f6ntipaalujen avulla painumattomaksi. T\u00e4m\u00e4 ratkaisu toi kohteelle Suomen Geoteknisen Yhdistyksen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 Vuoden GeoTeko 2019 -palkinnon. Tunnelista puuttuu pohjalaatta, mik\u00e4 on uutta V\u00e4yl\u00e4viraston betonitunneleissa.<\/p>\n\n\n\n

Pituutta Patom\u00e4en tunnelilla on 403 metri\u00e4. Sen holvirakenne on t\u00e4ysin uudenlainen: se koostuu yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4nnetyist\u00e4 TT-laatoista. Idean keksi allianssin kehitysvaiheessa hankkeen vastaava rakennesuunnittelija Olli Salo<\/em> AFRY Finland Oy:st\u00e4 p\u00e4\u00e4toteuttajan kanssa muodostetun aivoriihen tuloksena.<\/p>\n\n\n\n

Salo toteaa ratkaisun eduksi muun muassa sen, ett\u00e4 n\u00e4in mahdollistui samanaikainen ty\u00f6skentely sek\u00e4 tunnelin sis\u00e4- ett\u00e4 yl\u00e4puolella: tunnelin sis\u00e4ll\u00e4 voitiin edet\u00e4 asennuksissa samalla, kun yl\u00e4pohjarakennetta viel\u00e4 raudoitettiin. Toinen etu oli logistiikan helpottuminen tunnelin sis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi yl\u00f6salainen TT-laattaelementti toimii tunnelin ty\u00f6naikaisena muottina ja kantavan paikallavalurakenteen palosuojana. Elementteihin lis\u00e4ttiin mikropolymeerikuituja r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isen lohkeilun v\u00e4ltt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vt12 Lahden etel\u00e4inen keh\u00e4tie Letke – hankekokonaisuuden yleiskartta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Innovaatioita my\u00f6s ty\u00f6maatekniikassa<\/h3>\n\n\n\n

Patom\u00e4en tunnelin holvirakenne on sik\u00e4likin erikoislaatuinen, ett\u00e4 se on statiikan termein j\u00e4ykk\u00e4 keh\u00e4, vaikka sen n\u00e4kyv\u00e4 katto koostuu p\u00e4\u00e4osin liitoksin toisiinsa yhdistetyist\u00e4 betonielementeist\u00e4. V\u00e4yl\u00e4virastossa kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 toimiva Antti Rytk\u00f6nen<\/em> pit\u00e4\u00e4 poikkeuksellisena t\u00e4llaista rakennetta, jossa sein\u00e4t ovat paikallavaletut ja jossa elementtirakenteisen katto-osan riitt\u00e4v\u00e4 j\u00e4ykkyys on saavutettu lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen riitt\u00e4v\u00e4sti paikallavalubetonia.<\/p>\n\n\n\n

Koska allianssimalli tarjoaa mahdollisuuden ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia ideoita kaikilta hankkeen avaintahoilta, my\u00f6s ty\u00f6maaosaaminen tuli hy\u00f6dynnetyksi lopullisia toteutusratkaisuja hiottaessa. P\u00e4\u00e4toteuttajaksi valittu Lujabetoni toimitti valmisbetonit Lahden ohitustiehankkeeseen. 65 000 kuutiometri\u00e4 valmisbetonia. 15 siltaa, 930 metri\u00e4 kalliotunnelia ja reilut 400 metri\u00e4 betonitunnelia. Skanska Infra Oy toi oman osaamisensa hankkeen parhaaksi, mist\u00e4 yksi esimerkki on Patom\u00e4en tunnelin seinien talviaikaisissa valuissa hy\u00f6dynnetty, j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4 siirrett\u00e4v\u00e4 l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dRakensimme sandwich-elementeist\u00e4 siirrett\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6suojat. T\u00e4ll\u00e4 tavoin saimme hallintaan l\u00e4mm\u00f6nkehityksen valuissa ja samalla pystyimme maksimaaliseen 16 metrin pituiseen viikkoetenem\u00e4\u00e4n eli yhteen kolmesta sein\u00e4osuudesta koostuvaan lohkoon. Asennuksen nopeutta edesauttoi my\u00f6s betoniraudoitteiden valmistaminen ty\u00f6maalla paikalleen nostettaviksi raudoite-elementeiksi\u201d, kertoo betonit\u00f6iden aluevastaava Juha Sarkkinen<\/em> Skanska Infra Oy:st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Liipolan tunnelissa puolestaan otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n poikkeuksellinen muottitekninen idea: valut tehtiin siirrett\u00e4v\u00e4n ja siirrett\u00e4ess\u00e4 kohotettavan muotin avulla. Muottia pystyttiin my\u00f6s l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 Patom\u00e4en ett\u00e4 Liipolan tunnelissa betonirakenteiden lujuusluokka vaihteli niin, ett\u00e4 peruslaatassa luokkana oli C30\/37 ja seiniss\u00e4 ja holveissa C35\/45.<\/p>\n\n\n\n

Liipolan tunnelin suuaukko mallinnettiin<\/h3>\n\n\n\n

Toinen Valtatie 12:n maantietunneleista, noin 900 metrin pituinen Liipolan tunneli on osalla pituuttaan betonirakenteinen, osalla taas kalliotunneli. T\u00e4m\u00e4 johtuu kalliopinnan korkeusaseman jyrkk\u00e4piirteisest\u00e4 vaihtelusta: siell\u00e4, miss\u00e4 kallio \u201dsy\u00f6ksyy\u201d alas, oli j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 vaihtaa rakenne betonitunneliksi ja p\u00e4invastoin. Puhtaasti rakenneteknisist\u00e4 syist\u00e4 ei olisi ollut tarvetta tunneloida matalan kallionpinnan osuuksia, mutta se oli perusteltua, jotta erityisen talvisin suosittu ulkoilualue s\u00e4ilyy yhten\u00e4isen\u00e4. Kyse oli n\u00e4in ollen my\u00f6s turvallisuudesta: kahden kallionkielekkeen j\u00e4tt\u00e4minen tuttuun paikkaan olisi ollut alueella liikkujille riski.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s tunnelin sis\u00e4puolella turvallisuudella on luonnollisesti merkityst\u00e4. Sein\u00e4n alaosan elementtien sementtin\u00e4 k\u00e4ytettiin \u2013 ensi kertaa V\u00e4yl\u00e4viraston tunneleissa \u2013 valkosementti\u00e4, ja n\u00e4in saatiin aikaan mahdollisimman valoisat betonipinnat. Toinen turvallisuutta \u2013 tai oikeastaan turvallisuuden tunnetta \u2013 lis\u00e4\u00e4v\u00e4 ratkaisu oli se, ett\u00e4 per\u00e4tt\u00e4isten tunneliosuuksien saumakohdat tehtiin mahdollisimman huomaamattomiksi tunnelirakenteen vaihtuessa betonisesta kalliotunneliksi ja p\u00e4invastoin. T\u00e4m\u00e4 saatiin toteutumaan verhoamalla betonitunneliosuudet vastaavalla ruiskubetonikerroksella kuin kalliotunneliosuudet ja tasaamalla kerrosten alapinnat kesken\u00e4\u00e4n. My\u00f6s ruiskubetonikerros raudoitettiin. T\u00e4m\u00e4n ruiskubetonikerroksen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin toimia varsinaisen kantavan rakenteen palosuojana sek\u00e4 hidastaa liikenteen nostattaman suolasumun suolojen p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kantaviin rakenteisiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Liipolan tunnelin l\u00e4ntinen suuaukko. Kuva: Antti Rytk\u00f6nen \/ V\u00e4yl\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Liipolan tunnelin betonirakenneteknisist\u00e4 haasteista merkitt\u00e4vimm\u00e4t olivat kuitenkin tunnelin suuaukkorakenteet. Suuaukkorakenteiden pituus, reunapalkkien ja itse suuaukkojen korkeudet sek\u00e4 l\u00e4mm\u00f6neristeiden paksuudet ja kokonaispinta-alat mitoitettiin pakkasm\u00e4\u00e4rien sek\u00e4 rakennuspaikan tilastollisten vesi-, lumi- ja j\u00e4\u00e4olosuhteiden mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Varsinainen haaste oli suuaukkoja kiert\u00e4v\u00e4n reunapalkin muoto. Se koostuu kahdesta vaakasuoran suorakulmion muotoisesta palkista, jotka kiertyv\u00e4t kallistetun ellipsin kaarella pystyasentoon muodostaen yhten\u00e4isen nauhan suuaukon ymp\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKuin pystyyn j\u00e4\u00e4nyt puvuntakin kaulus\u201d, Olli Salo vertaa.<\/p>\n\n\n\n

Reunapalkin n\u00e4kyv\u00e4 osa tukeutuu siipimuureihin ja itse tunnelin betonirakenteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Reunapalkin valumuotti toteutettiin tehdastekoisena muottina, joka valmistettiin tietomallin avulla. Valujen vaativuuden ja muotin hankalan muodon takia reunapalkki oli valettava kahdessa osassa. Ensin valettiin siipimuurien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevat vaakasuuntaiset palkit ja sen j\u00e4lkeen pystyyn kiertyv\u00e4 osuus. Valuissa k\u00e4ytettiin itsetiivistyv\u00e4\u00e4 massaa, jonka suhteitusta m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 yhten\u00e4 kriteerin\u00e4 oli se, ett\u00e4 ilma poistuu betonista riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin valun aikana.<\/p>\n\n\n\n

Reunapalkin muotti p\u00e4\u00e4llystettiin muottikankaalla sen varmistamiseksi, ett\u00e4 betonipinnasta tulee saumaton ja tasainen. Muottikangas my\u00f6s tiivist\u00e4\u00e4 pintoja, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 maantiesuolojen imeytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Liipolan tunneli valmiina. Tunnelin seinien alaosan elementtien sementtin\u00e4 k\u00e4ytettiin valkosementti\u00e4, ja n\u00e4in saatiin aikaan mahdollisimman valoisat betonipinnat, joilla osaltaan voidaan lis\u00e4t\u00e4 turvallisuutta. Kuva: Antti Rytk\u00f6nen \/ V\u00e4yl\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6taidetta betonista<\/h3>\n\n\n\n

Patom\u00e4en tunneli on Valtatie 12:n betonitunneleista merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s betonitaiteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. VALTARI-allianssi rekrytoi t\u00e4t\u00e4 tavoitetta ajatellen hankkeeseen kes\u00e4t\u00f6ihin taideopiskelijoita, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t n\u00e4in perehtym\u00e4\u00e4n rakennuspaikkaan ja kehittelem\u00e4\u00e4n esteettisi\u00e4 ideoitaan. Toteutusvaiheeseen eteniv\u00e4t Rosalinda Louhijoen<\/em> ja Markus Liljan<\/em> ideat.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi suuaukot olivat \u201dlaatikoita\u201d ilman kaarevia pintoja ennen kuin Olli Salo sai idean holvikaaren lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 otsapalkkiin. T\u00e4m\u00e4 ajatus, joka oli saanut vaikutteita Tukholman Norra L\u00e4nkenill\u00e4 toteutetusta rakenteesta, p\u00e4\u00e4tettiin toteuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Rosalinda Louhijoki hy\u00f6dynsi toteutetuissa ehdotuksissaan graafisen betonin mahdollisuuksia. H\u00e4nen ideansa pohjalta Patom\u00e4en tunnelin suuaukkorakenteissa on nyt suuaukon l\u00e4hes koko leveydelle ulottuva \u201dPuut\u201d-teos.<\/p>\n\n\n\n

Markus Liljan ymp\u00e4rist\u00f6taideteos \u201dKasvusuunta\u201d puolestaan on toteutettu Patom\u00e4en tunnelin betonisissa suojakaiteissa. Teos hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 v\u00e4ribetonin mahdollisuuksia niin, ett\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4 pinnasta paljastuu erilaisia v\u00e4ris\u00e4vyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rosalinda Louhijoki toteutti Patom\u00e4en tunnelin suuaukkoon l\u00e4hes koko leveydelle ulottuvan graafisen \u201dPuut\u201d-teoksen. Kuva: Rosalinda Louhijoki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n<\/div>
\n
\n
\n
\n

Kuvagalleria: Patom\u00e4en tunnelin muottirakenteita<\/p>\n <\/div>\n

\n\n
\n \"Kuva:\n <\/div>\n
\n \"Kuva:\n <\/div>\n
\n \"Kuva:\n <\/div>\n
\n \"Kuva:\n \n +1 <\/span>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n