![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/Koekappaleiden-poikkileikkaukset_1420x799px.jpg\")
Limijatkosten mitoitus uudistuu tuoreimman Eurokoodiluonnoksen perusteella t\u00e4ysin, sill\u00e4 mitoituksessa ollaan luopumassa monille suunnittelijoille tutuista a-kertoimista. Tilalle tuleva mekaaninen malli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muuttujia suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n koetuloksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tietokannasta.<\/p>\n\n\n\n
Uudistusta valmistelevissa ty\u00f6ryhmiss\u00e4 on noussut esiin tarve saada viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kokeellista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 limijatkosten kest\u00e4vyyksist\u00e4 ja etenkin limijatkospituuden vaikutuksesta rakenteen plastiseen muodonmuutoskykyyn, mit\u00e4 tarvitaan esimerkiksi rasitusten uudelleen jakautumisen yhteydess\u00e4. Suomea n\u00e4iss\u00e4 ty\u00f6ryhmiss\u00e4 edustaa professori Anssi Laaksonen<\/em>, jonka vet\u00e4m\u00e4n\u00e4 on Tampereen yliopistossa toteutettu laaja limijatkoksen toimintaa selvitt\u00e4v\u00e4 kokeellinen tutkimushanke. Tutkimus on rahoitettu betonirakenteiden suunnittelun kehitt\u00e4misen tukemiseksi tarkoitetusta Betoniteollisuus ry:n Elementtivaliokunnan, SBK-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr:n, Suomen Betoniyhdistys ry:n ja Talonrakennusteollisuus ry:n Tampereen yliopiston Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiedekunnan Betoni- ja siltarakenteiden tutkimusryhm\u00e4lle lahjoittamasta apurahasta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen tuloksia esitet\u00e4\u00e4n 14.\u201316.6.2021 et\u00e4yhteyksin j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 fib Symposium 2021:ssa. T\u00e4m\u00e4 artikkeli on kirjoitettu p\u00e4\u00e4osin konferenssijulkaisussa olevan artikkelin [1] pohjalta, mik\u00e4 keskittyy limijatkosten lujuuteen. Tuloksista on juuri valmistumassa my\u00f6s artikkeli kansainv\u00e4liseen lehteen, mik\u00e4 k\u00e4sittelee enemm\u00e4n muodonmuutoskyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa koekuormitettiin yhteens\u00e4 40 ter\u00e4sbetonipalkkia, joissa muutettiin limijatkospituutta, raudoitustankojen halkaisijaa ja limijatkettujen tankojen osuutta. Palkkien koekuormitukset toteutettiin nelipistetaivutuksena, jossa limijatkokset oli sijoitettu j\u00e4nnev\u00e4lin keskelle. T\u00e4ll\u00f6in limijatkosta rasitti ulkoisen kuorman aiheuttama taivutusmomentti ilman leikkausvoimaa.<\/p>\n\n\n\n Neli\u00f6poikkileikkauksen omaavissa palkeissa oli nelj\u00e4 raudoitetankoa (fR<\/sub> = 0,08\u20130,09), jonka my\u00f6t\u00e4 palkkien geometrinen raudoitussuhde oli noin \u03c1 = 0,007. Osassa palkeista kaikki nelj\u00e4 tankoa oli limijatkettu samassa poikkileikkauksessa, osassa palkeista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaksi sisemp\u00e4\u00e4 tankoa. Lis\u00e4ksi jokaisesta tutkitusta tankokoosta valmistettiin ja testattiin my\u00f6s niin sanottu referenssipalkki, jossa ei ollut lainkaan limijatkoksia. Tutkitut tangot olivat 12, 16, 20 ja 25 mm. Palkkien sivumitta ja j\u00e4nnev\u00e4li vaihteli k\u00e4ytetyn tangon mukaan siten, ett\u00e4 kaikilla palkeilla dimensiot suhteessa harjater\u00e4ksen halkaisijaan olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samat. Tosin suojabetonipaksuutena kaikilla palkeilla k\u00e4ytettiin vakioarvoa c = 20 mm, joka vastaa limijatkoksen kest\u00e4vyyden kannalta hyvin mitoittavaa tilannetta.<\/p>\n\n\n\n Palkkien poikittaisraudoitteena k\u00e4ytettiin umpihakoja, joiden jakov\u00e4li oli vakio koko palkin matkalla. Kuitenkin siten, ett\u00e4 limijatkoksen ensimm\u00e4inen haka asetettiin enimmill\u00e4\u00e4n 50 mm et\u00e4isyydelle limijatkoksen p\u00e4\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in hakajako limijatkoksessa poikkesi osassa koekappaleista hieman muista osista palkkia. Poikittaisraudoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli jokaisessa palkkikoossa kesken\u00e4\u00e4n suunnilleen vakio suhteessa palkin leikkausvoimarasitukseen taivutusmomenttikest\u00e4vyytt\u00e4 vastaavassa tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n Palkit valettiin pumppuvaluna nelj\u00e4ss\u00e4 10 palkin er\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en betonia, joka vastasi keskim\u00e4\u00e4rin lujuusluokkaa C30\/37, ja jossa maksimiraekoko oli 16 mm. Palkkien raudoitteina k\u00e4ytettiin B500B-luokan harjater\u00e4ksi\u00e4. Palkkien valu tehtiin siten, ett\u00e4 limijatkokset olivat l\u00e4hinn\u00e4 muotin pohjaa, t\u00e4ll\u00f6in limijatketuille tangoille voitiin otaksua hyv\u00e4t tartuntaolosuhteet. Palkkien muotit purettiin 14 vuorokauden ik\u00e4isen\u00e4, johon asti palkkien yl\u00e4pinta oli my\u00f6s suojattuna muovikalvolla.<\/p>\n\n\n\n Koekuormituksia varten valetut palkit k\u00e4\u00e4nnettiin 180 astetta ymp\u00e4ri, jolloin limijatkokset sijaitsivat taivutuskokeessa yl\u00e4pinnassa, joka mahdollisti tutkittavan alueen paremman seurannan. Palkkien kuormitushetkell\u00e4 betoni oli saavuttanut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 28 vuorokauden i\u00e4n. Kuormitushetken betonin puristuslujuus ja halkaisuvetolujuus m\u00e4\u00e4ritettiin valulieri\u00f6ist\u00e4 ja koekuormitettujen palkkien v\u00e4hiten rasitetuimmista osista poratuista rakennekoekappaleista.<\/p>\n\n\n\n Koekappaleet, joissa mukana oli limijatkettuja tankoja nimettiin tunnuksin Bxx-yy-zzz ja referenssikoekappaleet tunnuksin Bxx-REF, joissa<\/p>\n\n\n\n Palkkien koekuormitukset toteutettiin kahdella siirtym\u00e4ohjatulla hydraulisylinterill\u00e4, jotka kuormittivat koekappaletta palkkien p\u00e4ist\u00e4. Kuormitusta ei lopetettu viel\u00e4 limijatkoksen murruttua, vaan sit\u00e4 jatkettiin edelleen, jotta voitiin tehd\u00e4 havaintoja my\u00f6s palkkien j\u00e4lkikriittisest\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Voimanmittauksen lis\u00e4ksi palkin muodonmuutoksia mitattiin usealla eri menetelm\u00e4ll\u00e4 ja useasta eri kohtaa. Oleellisimpina n\u00e4ist\u00e4 mainittakoon palkin taipuman mittaus kolmesta mittauskohdasta, palkin kiertym\u00e4n mittaus tukipisteist\u00e4 ja limijatkettujen ter\u00e4sten muodonmuutosten mittaukset tankoihin asennettujen venym\u00e4liuskojen avulla. Palkin mittaus- ja kuormitusj\u00e4rjestelyj\u00e4 on esitetty kuvassa 4.<\/p>\n\n\n\n Kaikilla koekappaleilla, joilla kuormituksen loppuvaiheessa saavutettiin limijatkoksen murtuminen, tapahtui se betonipeitteen lohkeamisena. T\u00e4m\u00e4 oli koekappaleissa k\u00e4ytetyn betonipeite-p\u00e4\u00e4ter\u00e4s -suhteen (cy<\/sub>\/\u03c6) perusteella murtotapana odotettu, sill\u00e4 limijatkoksen murtotavan on todettu vaihtuvan tartuntamurroksi vasta, kun c\/\u03c6 > 3\u20265. Referenssipalkeilla koekuormitus p\u00e4\u00e4tettiin, kun saavutettiin taivutusmurto tai kuormituksissa k\u00e4ytettyjen hydraulisylintereiden maksimi-iskunpituus (400 mm). My\u00f6s niiss\u00e4 koekappaleissa, joissa kuormitus lopetettiin iskunpituuden saavuttamisen takia, oli havaittavissa palkin puristuspinnan selv\u00e4\u00e4 murtumista. Siirtym\u00e4ohjatun kuormituksen luonteen ja alhaisen taivutusraudoitussuhteen takia selke\u00e4\u00e4 ulkoisen kuorman romahtamista ei kaikilla referenssipalkeilla kuitenkaan havaittu.<\/p>\n\n\n\n Kaikissa koekappaleissa taipumat olivat suuria, koska raudoitussuhde taivutukselle oli alhainen. Plastisen kiertym\u00e4n osalta raudoitussuhde on siin\u00e4 suuruusluokassa, ett\u00e4 sill\u00e4 saadaan rakenneosalle suurimmat plastiset kiertym\u00e4t. N\u00e4in jatkosalueen plastiset kiertym\u00e4t saatiin suuriksi ja tankojen venym\u00e4t l\u00e4helle ter\u00e4ksen murtovenym\u00e4\u00e4. Korkeammalla raudoitussuhteella taipumat ja venym\u00e4t olisivat pienempi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Palkin p\u00e4\u00e4ter\u00e4ksi\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 sulkuraudoitus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 poikkileikkauksen poikittaista laajenemista (nk. confinement-vaikutus, laajenemista est\u00e4v\u00e4 raudoite \/ sulkuraudoite), ja sill\u00e4 on siten suotuinen vaikutus limijatkoksen kest\u00e4vyyteen. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 kaikilla tutkituilla limijatkoksen pituuksilla 50 % ja 100 % jatkettujen palkkien murtoarvot olivat hyvin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Sulkuraudoituksen vaikutus limijatkoksen kapasiteettiin vaikutti n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 olevan siten samankaltainen, vaikka 50 % jatketuissa palkeissa hakater\u00e4ksen pystyosan et\u00e4isyys l\u00e4himp\u00e4\u00e4n limijatkettuun ter\u00e4kseen oli huomattavasti suurempi ja hakater\u00e4ksen on todettu toimivan tehokkaammin, jos limijatkos on l\u00e4hell\u00e4 haan \u201djalkaa\u201d. Tulosten samankaltaisuus johtui mahdollisesti siit\u00e4, ett\u00e4 jatkettujen ter\u00e4sten keskin\u00e4inen et\u00e4isyys oli kaikissa tutkituissa koekappaleissa verrattain matala, jolloin murtopinta l\u00e4visti kaikki alapinnan limijatkokset.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6sk\u00e4\u00e4n palkin sitkeydess\u00e4 ei 50 % ja 100 % -jatkettujen palkkien v\u00e4lill\u00e4 ollut maksimikuorman kohdalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaista eroavaisuutta. Limijatkoksen murtumisen j\u00e4lkeen 50 % jatketuilla koekappaleilla oli havaittavissa niin sanottua j\u00e4lkikriittist\u00e4 kest\u00e4vyytt\u00e4 poikkileikkauksen jatkuvien ter\u00e4sten edelleen s\u00e4ilyess\u00e4 toimivina. J\u00e4lkikriittisess\u00e4 vaiheessa kuormankantokyky oli suuruudeltaan hieman yli puolet poikkileikkauksen puhdasta taivutusmomenttikapasiteettia vastaavasta kuormasta. T\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4sti havaittavissa my\u00f6s koekappaleiden momentti-taipuma -kuvaajista (kuva 5).<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen koekappaleilla luokkaa 40\u03c6 oleva limijatkos oli riitt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 ter\u00e4sten my\u00f6t\u00f6\u00e4 vastaava voima pystyi v\u00e4littym\u00e4\u00e4n limijatkoksessa ter\u00e4kselt\u00e4 toiselle. Limijatkoksen pident\u00e4minen viel\u00e4 t\u00e4st\u00e4 lis\u00e4si l\u00e4hes kaikissa tapauksissa palkkien sitkeytt\u00e4. Ainoastaan 20 mm ter\u00e4ksen limijatkosten kesken 50\u03c6 ja 60\u03c6 v\u00e4lill\u00e4 ei sitkeydess\u00e4 ollut eroja. Molemmissa n\u00e4iss\u00e4 palkeissa palkin puristuspuoli oli selv\u00e4sti lohkeillut ennen lopullista murtoa, joten n\u00e4iden osalta poikkileikkauksen kapasiteetti taivutukselle oli jo selv\u00e4sti saavutettu.<\/p>\n\n\n\n Referenssipalkit olivat kaikissa tapauksissa selv\u00e4sti limijatkettuja koekappaleita sitke\u00e4mpi\u00e4. Pisimmill\u00e4 limijatkoksilla t\u00e4h\u00e4n osaltaan vaikuttaa se, ett\u00e4 limijatkoksen kohdalla palkin j\u00e4ykkyys on kaksikertaisen ter\u00e4sm\u00e4\u00e4r\u00e4n takia selv\u00e4sti suurempi, eik\u00e4 limijatkoksen keskiosissa ter\u00e4kset saavuttaneet my\u00f6t\u00f6\u00e4 kuormituksen aikana (kuva 7). T\u00e4m\u00e4n takia plastiset muodonmuutokset tapahtuivat limijatketuissa palkeissa referenssipalkkeja kapeammalla alueella, jolloin palkin taipuma murtohetkell\u00e4 j\u00e4i referenssipalkkeja matalammaksi. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy selv\u00e4sti my\u00f6s palkkien halkeamakartoissa (kuva 8).<\/p>\n\n\n\n Nykyisess\u00e4 Eurokoodissa limijatkospituus m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n monivaiheisesti. Aluksi betonin vetolujuuden kautta p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n betonin tartuntalujuuteen fb<\/sub>, josta edelleen tietyn halkaisijan omaavassa tangossa vaikuttavan ter\u00e4sj\u00e4nnityksen kautta ankkurointipituuden perusarvoon lb,rqd<\/sub>. Lopuksi m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n limijatkoksen pituuden mitoitusarvo l0<\/sub>, jossa otetaan huomioon limijatkoksen kapasiteettiin vaikuttavat eri parametrit, kuten sulkuraudoitus, usealla nk. a-kertoimella.<\/p>\n\n\n\n Nykyisen Eurokoodin mukainen malli limijatkospituuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen voidaan esitt\u00e4\u00e4 tutkittujen palkkien osalta ja tutkimukseen soveltuvasti (ominais-\/mitoitusarvojen sijaan mitatut suureet) seuraavalla tavalla:<\/p>\n\n\n\n ,jossa Sulkuraudoituksen vaikutukseen on edell\u00e4 otettu huomioon koko limijatkoksen pituudella oleva poikittaisraudoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Eurokoodissa mukaan otetaan poikittaister\u00e4kset vain limijatkoksen molemmista p\u00e4ist\u00e4 limijatkoksen kolmannespituuden matkalta. Kaikilla t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen koekappaleilla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4yty edellytetty poikittaisraudoituksen minimim\u00e4\u00e4r\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 ei kuitenkaan ole oleellista vaikutusta t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen koekappaleiden limijatkospituuden analysoinnissa. Edell\u00e4 esitetyss\u00e4 kaavassa on limijatkettujen tankojen osuuden huomioon ottava kerroin asetettu \u03b16<\/sub> = 1.5 my\u00f6s 100 % jatketuille palkeille, vaikka limijatkosten sijoittelu ei kaikilta osin t\u00e4yt\u00e4 Eurokoodin asettamia vaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n Kansainv\u00e4linen betonij\u00e4rjest\u00f6 F\u00e9d\u00e9ration internationale du b\u00e9ton<\/em> (fib) julkaisee Bulletin-sarjassa erilaisia teknisi\u00e4 asiakirjoja, kuten mallikoodeja (Model Code), suunnitteluoppaita ja teknisi\u00e4 raportteja. fib Bulletin 72 on taustadokumentti fib Model Code 2010:lle tartunnan ja ankkuroinnin osalta. Dokumentissa on esitetty yli 800 koetulosta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n tietokannan perusteella muodostettu malli , jossa Muut kaavan termit on esitetty edell\u00e4 EN 1992-1-1:2004 mallin yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tulevassa Eurokoodissa fib Bulletin 72 mallia on yksinkertaistettu ja johdettu paremmin suunnitteluun soveltuvaksi. Tulevan Eurokoodin malli voidaan esitt\u00e4\u00e4 tutkituille koekappaleille ja mitatuille suureille seuraavasti<\/p>\n\n\n\n , jossa Muut kaavan termit on esitetty edell\u00e4 kuvattujen mallien yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Koetuloksia verrattiin edellisess\u00e4 kappaleessa esitettyjen kolmen eri mallin perusteella saataviin limijatkospituuksiin. Vertailu tehtiin niille koekappaleille, joissa limijatkos petti ennen palkin vetoter\u00e4sten my\u00f6t\u00f6lujuuden saavuttamista tai heti sen j\u00e4lkeen. Analyysi tehtiin palkin poikittaisraudoituksen tuoman sulkuraudoituksen vaikutuksen kanssa ja ilman sit\u00e4. Eurokoodien malleissa laskettiin keskiarvotulosten lis\u00e4ksi my\u00f6s limijatkospituuden suunnitteluarvot siten, ett\u00e4 kaavoissa k\u00e4ytettiin mitattuja suureita, mutta nykyisen Eurokoodin osalta k\u00e4ytettiin betonin osavarmuuskerrointa \u03b3C<\/sub> = 1,5 ja tulevan Eurokoodin osalta kalibrointikerrointa klb<\/sub> = 50. Suunnitteluarvojen vertailun osalta tulee ottaa huomioon se, ett\u00e4 varmuus tulee kohdentumaan tulevan Eurokoodin mukaisessa laskennassa eri tavoin kuin nykyisess\u00e4 Eurokoodissa. Lis\u00e4ksi suunnittelussa materiaalilujuuksina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isten lujuuksien sijaan ominaislujuuksia. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vaikutus on erilainen tulevan ja nykyisen Eurokoodin v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4in ollen suunnitteluarvojen suora vertailu toisiinsa koetulosten perusteella ei ole yksiselitteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kaikki kolme mallia toimivat hyvin suhteessa koetuloksiin, kun sulkuraudoituksen vaikutusta ei otettu laskennassa huomioon. fib Bulletin 72 -malli vastasi n\u00e4ist\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti parhaiten koetuloksia, joskin hajonta tulosten v\u00e4lill\u00e4 oli hieman muita malleja suurempi. Mitatuilla geometria- ja lujuussuureilla laskien Eurokoodien mallien kautta lasketut tulokset olivat keskim\u00e4\u00e4rin hieman ep\u00e4varmalla puolella. Tulevan eurokoodin malli olisi vastannut t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen koetuloksia parhaiten, jos kalibrointikertoimena olisi k\u00e4ytetty klb<\/sub> = 31.<\/p>\n\n\n\n Kun laskennassa mukaan otettiin sulkuraudoituksen vaikutus, j\u00e4iv\u00e4t fib Bulletin 72:n ja tulevan Eurokoodin mallien kautta lasketut limijatkospituudet selv\u00e4sti ep\u00e4varmalle puolelle. Nykyisen Eurokoodin laskentatavassa tutkimuksessa k\u00e4ytetyill\u00e4 poikittaister\u00e4sm\u00e4\u00e4rill\u00e4 ei todettu olevan suurta vaikutusta laskennasta saatavaan tulokseen. Jokaisessa tutkitussa mallissa on limijatkettujen p\u00e4\u00e4ter\u00e4sten ja poikittaister\u00e4sten keskin\u00e4isten sijoittelun suhteen rajoituksia, jonka kautta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy voiko sulkuraudoituksen vaikutusta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laskennassa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen koekappaleissa ter\u00e4sten sijoittelu oli monessa tapauksessa hyvin l\u00e4hell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 raja-arvoja. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 tulokset antoivat viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sulkuraudoituksen sijoitteluvaatimukset fib Bulletin 72:ssa ja tulevassa Eurokoodissa vaatisivat t\u00e4sment\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Koetuloksista oli havaittavissa trendi, ett\u00e4 nykyisen ja tulevan Eurokoodin osalta suuremmilla ter\u00e4sj\u00e4nnityksill\u00e4 laskennallisen ja testatun limijatkospituuden suhde laskee. Samoin hienoinen trendi oli havaittavissa sen osalta, ett\u00e4 fib Bulletin 72:n ja tulevan Eurokoodin mallit olivat konservatiivisimmillaan suurilla harjater\u00e4ksill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tehdyn tutkimuksen kautta saatiin hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa limijatkettujen tankojen toiminnasta osana palkkirakennetta.<\/p>\n\n\n\n Tarkasteltaessa limijatkoksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 malleja tulosten todettiin vastaavan koetuloksia varsin hyvin. Tuloksissa oli kuitenkin viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sulkuraudoitteiden vaikutuksen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 koskevat rajoitukset raudoitteiden sijoitteluun eiv\u00e4t olisi fib Bulletin 72:n ja tulevan Eurokoodin osalta riitt\u00e4vi\u00e4. Toki on otettava huomioon, ett\u00e4 koekappalem\u00e4\u00e4r\u00e4 standardin mallien muuttamiseksi on pieni, mutta yhdess\u00e4 laajemmin tutkimuksia kokoavan datapankin perusteella muutostarpeita on.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi saatiin tietoa tulevan eurokoodin draftin mallissa olevasta kalibrointikertoimesta ja sen toiminnasta limijatkoksessa. Ankkuroinnin osalta on lis\u00e4ksi muita mitoitustilanteita, kuten ankkurointi tuelle, ankkurointi vetovoimapinnan mukaan ja ankkurointi detaljeissa. N\u00e4iden mitoituksessa on otettava huomioon my\u00f6s muita tekij\u00f6it\u00e4 ankkurointipituuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Ankkurointipituuden ja limijatkoksen pituuden vertaaminen sellaisenaan voi n\u00e4in ollen johtaa harhaan, vaikka tulevan eurokoodin luonnos m\u00e4\u00e4ritteleekin n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 perusarvoksi saman pituuden ilman aiempia a-kertoimia.<\/p>\n\n\n\n Tutkimustulosten analysointi on edelleen k\u00e4ynniss\u00e4 ja tutkimuksesta julkaistaan my\u00f6hemmin viel\u00e4 my\u00f6s vertaisarvioitu journal-artikkeli, joka keskittyy limijatkoksen plastiseen kiertym\u00e4kykyyn. Lis\u00e4ksi koekuormituksista on valmistumassa Heikki Alhon laatima diplomity\u00f6 [5].<\/p>\n\n\n<\/div>\n\n2. Kokeellinen tutkimus<\/h3>\n\n\n\n
Yleist\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Koekappaleet<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/koekappaleiden-pumppuvalu_1920x1308px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/referenssipalkit_-kuormituksen_loppuvaiheessa_1920x1308px.jpg\")
Kuormitus- ja mittausj\u00e4rjestelyt<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/Palkin-kuormitus-ja-mittausjarjestely1920x712px.jpg\")
3. Koetulokset<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/Koekappaleiden-momentti-taipuma-kuvaajat.jpg\")
Taipuma-arvot kuvaajissa on m\u00e4\u00e4ritetty kuormapisteest\u00e4 mitattujen taipumien ja keskipisteen taipuman erotuksena.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/taulukko_7.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/taulukko_8.jpg\")
4. Limijatkospituuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen eri malleilla<\/h3>\n\n\n\n
Nykyinen Eurokoodi (EN 1992-1-1:2004) [2]<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/kaava-1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
\u03b3c<\/sub> on betonimateriaalin osavarmuusluku
\u03c3s<\/sub> on ter\u00e4ksen j\u00e4nnitys
fcm<\/sub> on betonin puristuslujuus
cmin<\/sub> on minimiarvo cy<\/sub>:n, cx<\/sub>:n ja cs<\/sub>\/2:n v\u00e4lilt\u00e4 (kuva 2)
K on kerroin sulkuraudoituksen vaikutukselle (confinement)
nst<\/sub> on hakater\u00e4sten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4
\u03c6st<\/sub> on hakater\u00e4ksen halkaisija
fym<\/sub> on ter\u00e4ksen vetolujuus<\/p>\n\n\n\nfib Bulletin 72 [3]<\/h3>\n\n\n\n
limijatkospituuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen. Mallin perusteella tutkimuksen koekappaleille voidaan limijatkospituus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/kaava-2.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
cmax<\/sub> on maksimiarvo cx:n ja cs\/2:n v\u00e4lilt\u00e4 (kuva 1)
km<\/sub> on kerroin sulkuraudoituksen vaikutukselle (confinement)
sst<\/sub> on hakajako limijatkoksessa
ns<\/sub> on limijatkosten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 poikkileikkauksessa<\/p>\n\n\n\nTuleva Eurokoodi (prEN 1992-1-1:2020, D7) [4]<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/kaava-3.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
klb<\/sub> on suunnittelutilanteesta riippuva kalibrointikerroin (suunnitteluarvo: klb<\/sub> = 50; keskiarvo: klb<\/sub> = 28)
n\u03c3<\/sub> = 1.0, kun \u03c3s \u2264 435 MPa
n\u03c3<\/sub> = 1.5, kun \u03c3s > 435 MPa
kconf<\/sub> on kerroin sulkuraudoituksen vaikutukselle (confinement)<\/p>\n\n\n\n5. Koetulosten ja mallien vertailu<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/graafi-1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/11\/graafi-2.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n6. Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n