{"id":23249,"date":"2022-12-08T17:19:29","date_gmt":"2022-12-08T15:19:29","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=23249"},"modified":"2022-12-08T17:23:06","modified_gmt":"2022-12-08T15:23:06","slug":"sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","title":{"rendered":"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa"},"content":{"rendered":"\n

Taustaa<\/h3>\n\n\n\n

Suomen kerrostalorakentaminen l\u00e4hti huomattavaan nousuun teollistumisen ja siit\u00e4 syntyneen kaupungistumisen my\u00f6t\u00e4. Noin puolet nykyisest\u00e4 kerrostaloasuntokannasta on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Valtaosa n\u00e4ist\u00e4 kerrostaloista on toteutettu betonielementtitekniikalla. Elementtirakentaminen vauhdittui BES-tutkimuksen valmistuttua 1969 [1]. Edelleen asuinkerrostaloissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja tai siit\u00e4 kehitettyj\u00e4 liitostekniikoita.<\/p>\n\n\n\n

Betonin s\u00e4ilyvyysominaisuuksiin alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota 1970-luvulla, kun rakennuksissa huomattiin vaurioita suhteellisen pian rakennusten valmistumisen j\u00e4lkeen. Esimerkiksi vuoden 1976 betoninormeihin tuli vaatimus betonin lis\u00e4huokostuksesta [3]. 1989 ilmestyneess\u00e4 Betonin s\u00e4ilyvyysohjeessa betonin lujuusluokka, kloridipitoisuuden maksimiarvo sek\u00e4 suojahuokossuhde m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi ymp\u00e4rist\u00f6rasituksen mukaan [4]. Vuoden 1992 ohjeessa n\u00e4it\u00e4 suosituksia tarkennettiin ja korjattiin [5]. Vuosien 1960\u20131990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuuksissa on aiemmassa tutkimuksessa todettu puutteita. N\u00e4iss\u00e4 rakenteissa on todettu my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 korroosio- ja rapautumavaurioita [6].<\/p>\n\n\n\n

Diplomity\u00f6n tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, vaikuttivatko s\u00e4ilyvyysohjeiden suositukset betonin s\u00e4ilyvyysominaisuuksia parantavasti sek\u00e4 saada yleisk\u00e4sitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taulukko 1<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tutkimusaineisto<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksessa k\u00e4ytetty aineisto on ker\u00e4tty A-Insin\u00f6\u00f6rit Oy:n tekemist\u00e4 kuntotutkimuksista. Kohteita oli yhteens\u00e4 28 ja ne ovat sijoittuneet p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle sek\u00e4 Pirkanmaalle. Rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1990\u20131996 v\u00e4lill\u00e4 ja ne ovat olleet keskim\u00e4\u00e4rin 22 vuoden ik\u00e4isi\u00e4 kuntotutkimuksen tekohetkell\u00e4. Tutkimusaineiston n\u00e4ytteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja niille tehdyt tutkimukset on esitetty taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Peitepaksuuksista<\/h3>\n\n\n\n

Raudoitteiden peitepaksuussyvyydet ovat parantuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti vanhempaan rakennuskantaan verrattuna. Suurin osa peitepaksuuksista ylitt\u00e4\u00e4 vaaditun 25 mm syvyyden. Alle 10 mm syvyydell\u00e4 sijaitsevia raudoitteita havaittiin koko aineistossa vain 11 kappaletta. Peitepaksuuksia ei ole mitattu mahdollisten n\u00e4kyvien vaurioiden kohdalta.<\/p>\n\n\n\n

Klinkkeri- ja tiililaattapintaisilla julkisivuilla tulokset ovat yht\u00e4 hyvi\u00e4, kun pinnassa olevan laatan paksuus v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n mitatusta syvyydest\u00e4. Parvekkeilla alle 25 mm syvyydell\u00e4 sijaitsevia raudoituksia l\u00f6ytyi 7,9 %, joka on hieman enemm\u00e4n kuin betonijulkisivuilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Karbonatisoitumisesta<\/h3>\n\n\n\n

Kuvassa 4 on esitetty karbonatisoitumiskerroinjakauma viidelle yleiselle julkisivupintatyypille 1990-luvulla. Yleisesti ottaen betonin karbonatisoituminen on edennyt hitaasti julkisivun pintatyypist\u00e4 riippumatta. Poikkeuksen t\u00e4h\u00e4n tekee maalattu muottipintainen betoni.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Karbonatisoituminen etenee hitaasti (k<1 mm\/a0,5<\/sup>) pesubetoni-, valkobetoni- ja tiililaattapintaisissa elementeiss\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 pintatyypeill\u00e4 hitaan karbonatisoitumiskertoimen osuus on 78\u201392 prosentin v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s klinkkerilaattapintaisissa julkisivuissa suurin osa (63 %) karbonatisoitumisesta edustaa hidasta karbonatisoitumista. Selv\u00e4n poikkeuksen t\u00e4h\u00e4n tekee muottipintaiset maalatut julkisivuelementit, joilla melkein 50 % n\u00e4ytteist\u00e4 karbonatisoituminen etenee nopeasti (k>3 mm\/a0,5<\/sup>). Muilla pintatyypeill\u00e4 nopean karbonatisoitumisen osuus on vain 0\u20135 %.<\/p>\n\n\n\n

Vertailtaessa 1990-luvun julkisivujen tuloksia vanhempaan rakennuskantaan, karbonatisoitumiskertoimien jakauma on selke\u00e4sti erilainen. Pesubetonilla hitaan karbonatisoitumisnopeuden osuus on noussut jopa 70 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 verrattuna vanhempaan rakennuskantaan. My\u00f6s tiililaattapintaisilla julkisivuilla hidas karbonatisoituminen on noussut 25 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Muottipintaisilla julkisivuilla nopean karbonatisoitumisen osuus on sen sijaan noussut noin 10 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Muottipintaisen, maalatun betonin karbonatisoitumiskertoimien jakauma on samansuuntainen vanhemman rakennuskannan kanssa. N\u00e4ytteit\u00e4, joiden karbonatisoitumiskerroin on yli 3 mm\/a0,5<\/sup> on melkein 50 %, joka on huomattavasti enemm\u00e4n kuin vanhemman rakennuskannan joukossa. Alle 1 mm\/a0,5<\/sup> nopeudella etenevi\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 oli n. 5 %, kun vanhemmassa rakennuskannassa niit\u00e4 oli melkein 20 %. Karbonatisoitumiskerroinjakauman ero muihin julkisivutyyppeihin johtunee pinnan valmistustavasta ja sijainnista. Muottipintaiset elementit ovat voineet sijaita parvekkeiden taustaseiniss\u00e4, jolloin ne eiv\u00e4t saa viistosadetta osakseen tai alimmissa kerroksissa, jolloin niiden saama viistosade on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Olosuhteet ovat kuitenkin kosteat ja karbonatisoituminen p\u00e4\u00e4see etenem\u00e4\u00e4n nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

Parvekkeilla tulokset ovat my\u00f6s parantuneet. Parvekekaiteiden ulkopinnassa hidasta karbonatisoitumista (k<1 mm\/a0,5<\/sup>) on vain hieman alle 50 % n\u00e4ytteist\u00e4. Hieman nopeampaa (k=1\u20131,99 mm\/a0,5<\/sup>) karbonatisoitumista on jopa 30 %. Sis\u00e4pinta tarjoaa otollisemmat olosuhteet karbonatisoitumiselle ja hidasta karbonatisoitumista on havaittavissa vain 35 % n\u00e4ytteist\u00e4. Nopeaa karbonatisoitumista (k>3 mm\/a0,5<\/sup>) on reilu 10 % n\u00e4ytteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Parvekepielill\u00e4 karbonatisoituminen on edennyt nopeammin kuin kaiteilla. Hidasta karbonatisoitumista on noin 30 %, mutta nopeaa karbonatisoitumista 30 % ulkopinnalla ja 35 % sis\u00e4pinnalla. 1,00\u20131,99 mm\/a0,5<\/sup> k-kertoimen n\u00e4ytteit\u00e4 on n. 25 % kummallakin pinnalla.<\/p>\n\n\n\n

Parvekelaatalla yl\u00e4- ja alapinnan olosuhteet ovat erilaisimmat ja karbonatisoitumiskertoimien jakauma hyvin erilainen. Alapinnalla olosuhteet ovat otollisemmat nopealle karbonatisoitumiselle ja se n\u00e4kyy nopean karbonatisoitumisen (k>3 mm\/a0,5<\/sup>) jopa 40 % osuutena. Hidasta karbonatisoitumista on vain noin 5 %. Yl\u00e4pinta on usein p\u00e4\u00e4llystetty vesi- ja ilmatiiviill\u00e4 pinnoitteella ja siten hitaan karbonatisoitumisen osuus on 70 % kaikista n\u00e4ytteist\u00e4. Nopeaa karbonatisoitumista on vain muutama prosenttiyksikk\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Verrattaessa 1990-luvun parvekerakenteita vanhempaan rakennuskantaan ovat tulokset hyvin samansuuntaisia. Parvekeosasta ja sen pinnasta riippuen hitaan karbonatisoitumisen osuus on noussut 10\u201320 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja nopean karbonatisoitumisen osuus laskenut 10\u201320 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Betonin karbonatisoitumisesta johtuvia n\u00e4kyvi\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 korroosiovaurioita havaittiin noin puolessa kohteista. Ero vanhempaan rakennuskantaan on kuitenkin siin\u00e4, ett\u00e4 tutkimuksen kohteissa samasta kohteesta ei l\u00f6ytynyt useita vaurioita.<\/p>\n\n\n\n

Kuten kuvasta 5 havaitaan, 50 vuoden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 saavutetaan helposti kaikilla julkisivun pintatyypeill\u00e4. Vain muottipintaisilla maalatuilla julkisivuilla 25 mm karbonatisoitumissyvyys saavutetaan, kun keskiarvoon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n keskihajonta. Parvekkeilla 25 mm syvyydell\u00e4 oleva raudoitus saavutetaan parvekepielen sis\u00e4pinnalla, parvekelaatan alapinnalla sek\u00e4 parvekepielen ulkopinnalla. N\u00e4ill\u00e4kin syvyys saavutetaan vain yhdistetyll\u00e4 keskiarvolla ja -hajonnalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pakkasenkest\u00e4vyydest\u00e4 ja pakkasrapautumisesta<\/h3>\n\n\n\n

Betonin pakkasenkest\u00e4vyys on normien vaatimalla tasolla suuressa osassa julkisivuja. Osuus vaihtelee 55\u201382 % v\u00e4lill\u00e4 julkisivun pintatyypist\u00e4 riippuen. Vanhempaan rakennuskantaan verrattuna pakkasenkest\u00e4v\u00e4n betonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja puutteellisen huokostuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4hentynyt huomattavasti. Vastaavasti parvekkeilla pakkasenkest\u00e4v\u00e4\u00e4 betonia on 52\u201368 %. Heikoiten pakkasenkest\u00e4vi\u00e4 ovat parvekekaiteet ja parhaiten parvekelaatat.<\/p>\n\n\n\n

Yli 85 % kaikista julkisivun\u00e4ytteist\u00e4 on pakkasrapautumattomia. Kaikilla julkisivutyypeill\u00e4 pakkasrapautuma on v\u00e4hentynyt ja se on pienempiasteista kuin vanhemmassa rakennuskannassa. Eniten tulokset ovat parantuneet pesubetonipintaisilla julkisivuilla. Vaikka pakkasenkest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 betonia on edelleen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuri osuus, pakkasrapautuminen on harvinaista.<\/p>\n\n\n\n

Parvekeosilla yli 90 % n\u00e4ytteist\u00e4 on pakkasrapautumattomia. Voimakkainta rapautuminen on parvekekaiteissa, joilla havaittiin voimakasta rapaumaa (aste 3) toisin kuin muilla parvekeosilla. Parvekkeiden betonin pakkasenkest\u00e4vyys on parantunut huomattavasti vanhempaan rakennuskantaan verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

Betonin pakkasrapautuman v\u00e4h\u00e4inen esiintyvyys on my\u00f6s havaittavissa vetolujuustuloksista. Alle 0,5 MPa vetolujuustuloksia on vain pesubetonilla sek\u00e4 valkobetonilla, molemmilla noin 10 %. Parvekeosista vastaavasti niit\u00e4 on pielill\u00e4 ja laatoilla. Parvekeosilla heikko vetolujuustulos voi kuitenkin johtua esimerkiksi betonin kiviaineksen suuresta raekoosta.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuksen silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 tarkasteluissa julkisivuilla ja parvekkeilla rapautumisesta johtuvia halkeamia havaittiin yksitt\u00e4isi\u00e4 40 % ja laajoja alueita 10 % kohteista kummallakin. Kuten karbonatisoitumisen tapauksessa, my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 yksitt\u00e4iset havainnot olivat todellakin yksitt\u00e4isi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 n\u00e4kyvien vaurioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt vanhempaan rakennuskantaan verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Huokost\u00e4ytteist\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Betonin huokosverkoston t\u00e4ytteisyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt vanhempaan rakennuskantaan verrattuna. Yleisimmin n\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ydetty t\u00e4yte oli ettringiitti. Parvekkeilla ettringiitti\u00e4 l\u00f6ydettiin jopa 15 %:ssa n\u00e4ytteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa l\u00f6ydettiin yhteys huokost\u00e4ytteisyyden ja pakkasrapautumisen v\u00e4lilt\u00e4. Jos huokosverkostosta l\u00f6ytyy ettringiitti\u00e4, on pakkasrapautuminen todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin huokost\u00e4ytteett\u00f6m\u00e4ll\u00e4 betonilla. Pakkasrapautumista on enemm\u00e4n ja se on aiheuttanut enemm\u00e4n betonin sis\u00e4ist\u00e4 s\u00e4r\u00f6ily\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuudesta<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimusaineistossa oli raportoitu yhteens\u00e4 kolme havaintoa alkali-kiviainesreaktiosta. Kahdessa kivilajia ei tunnistettu tarkemmin, se oli sedimenttist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4 ja kolmannessa kivilajiksi tunnistettiin sertti. Molemmat havainnot kuuluvat luokan III kivilajeihin.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa 9 on esitetty ohuthietutkimuksissa l\u00f6ydetyt kivilajit lajiteltuna luokkiin niiden alkali-kiviainesreaktiivisuuden mukaan. Luokitus perustuu julkaisuun by 74 Ohje betonin alkali-kiviainesreaktion hallitsemiseksi 2022 [7]. Luokkaan I kuuluvat kivilajit, joiden alkalikiviainesreaktiivisuus on eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Luokan II kivilajeille reaktiivisuus on mahdollista ja luokalle III todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Luokkaan I eli reaktiivisuus eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kuului 68 n\u00e4ytett\u00e4 eli 27 % n\u00e4ytteist\u00e4. Kolme yleisimmin l\u00f6ydetty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n luokkaan kuuluvaa kivilajia olivat kalkkikivet, gneissi ja amfiboliitti. Gneissi voi kuulua joko luokkaan I tai II riippuen sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n kvartsin raekoosta. Luokkaan II eli alkali-kiviainesreaktiivisuus mahdollista kuului 178 n\u00e4ytett\u00e4 eli 70 %. Yleisin kiviaine oli granitoidit, jota seuraavat liuskekivi ja kvartsiitti. Alkali-kiviainesreaktiivisuus todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 eli luokkaan III kuuluvia kivilajeja l\u00f6ytyi 9 kappaletta eli 4 % n\u00e4ytteist\u00e4. N\u00e4ytteist\u00e4 8:ssa l\u00f6ytyi serisiytyneit\u00e4 kivilajeja. Lis\u00e4ksi tehtiin yksitt\u00e4inen fylliitti-havainto.<\/p>\n\n\n\n

Kuvan 10 mukaisesti vanhemmassa rakennuskannassa luokkaan I kuuluvia kivilajeja havaittiin huomattavasti enemm\u00e4n kuin luokan II ja III kivilajeja. Kun t\u00e4t\u00e4 tulosta verrataan kuvaan 9, voidaan havaita, ett\u00e4 AKR esiintymisen todenn\u00e4k\u00f6isyys on kasvanut uudemmassa rakennuskannassa. T\u00e4m\u00e4n perusteella alkali-kiviainesreaktion mahdollisuutta ei pit\u00e4isi en\u00e4\u00e4 sivuuttaa. Lis\u00e4ksi vertailu vanhempaan rakennuskantaan osoittaa, ett\u00e4 AKR todenn\u00e4k\u00f6isyys on suurempi uudemmassa rakennuskannassa. Laboratorioiden pit\u00e4isi etsi\u00e4 AKR:oon yhdistetyn geelin lis\u00e4ksi muita siihen viittaavia merkkej\u00e4 ja sen mahdollistavia tekij\u00f6it\u00e4, kuten hienorakeista kvartsia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n

Betonirakenteiden s\u00e4ilyvyysominaisuuksien ohjeistuksien julkaisun my\u00f6t\u00e4 1980\u20131990-lukujen vaihteessa ovat julkisivu- ja parveke-elementtien betonin laatu ja s\u00e4ilyvyysominaisuudet parantuneet selke\u00e4sti aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Eniten on parantunut betonin pakkasenkest\u00e4vyys. Vaikka betonin huokostus on edelleen osittain puutteellista, ovat pakkasrapautumisasteet pysyneet pienin\u00e4. Lis\u00e4ksi raudoitteiden peitepaksuudet ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 suunnitteluarvoa ja selke\u00e4sti sen alittavat paksuudet ovat l\u00e4hes h\u00e4vinneet.<\/p>\n\n\n\n

Betonin karbonatisoitumisen suhteen 1990-luvun betonijulkisivut ja parvekkeet saavuttavat yleisesti 50 vuoden k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n. Ainoastaan yksitt\u00e4isi\u00e4 paikallisia korroosiovaurioita voi esiinty\u00e4 aivan l\u00e4helle betonipintaa j\u00e4\u00e4neiden raudoitteiden takia. Betonin pakkasrapautumisen osalta 50 vuoden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 ei t\u00e4m\u00e4n tutkimusaineiston perusteella tulla saavuttamaan kaikissa betonirakenteissa. Jo nyt on havaittavissa pakkasrapautumaa noin 10 %:ssa tutkituista rakenteista.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n
  1. BES \u2013 Avoimen betonielementtij\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen. Tutkimusraportti 1969. Suomen Betoniteollisuuden Keskusj\u00e4rjest\u00f6 ry<\/li>
  2. Tilastokeskus 2020.<\/li>
  3. BY 9. 1976. Betonin s\u00e4ilyvyys: vesirakennusbetoni. Suomen betoniyhdistys ry.<\/li>
  4. BY 32. 1989. Betonirakenteiden s\u00e4ilyvyysohjeet ja k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4mitoitus. Suomen betoniyhdistys ry.<\/li>
  5. BY 32. 1992. Betonirakenteiden s\u00e4ilyvyysohjeet ja k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4mitoitus. Suomen betoniyhdistys ry.<\/li>
  6. Lahdensivu, J. 2012. Durability Properties and Actual Deterioration of Finnish Concrete Structures. Tampereen teknillinen yliopisto.<\/li>
  7. By 74 Ohje betonin alkali-kiviainesreaktion hallitsemiseksi 2022. Suomen betoniyhdistys ry.<\/li><\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Vuosien 1960\u20131990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuuksissa on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteita. Diplomity\u00f6n tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, vaikuttivatko s\u00e4ilyvyysohjeiden suositukset betonin s\u00e4ilyvyysominaisuuksia parantavasti sek\u00e4 saada yleisk\u00e4sitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":23250,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[47,49,57,92],"class_list":["post-23249","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betonirakentaminen","tag-elementtirakentaminen","tag-julkisivut","tag-tutkimukset"],"acf":[],"yoast_head":"\nS\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuosien 1960\u20131990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuuksissa on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteita. Diplomity\u00f6n tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, vaikuttivatko s\u00e4ilyvyysohjeiden suositukset betonin s\u00e4ilyvyysominaisuuksia parantavasti sek\u00e4 saada yleisk\u00e4sitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-12-08T15:19:29+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-12-08T15:23:06+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa\",\"datePublished\":\"2022-12-08T15:19:29+00:00\",\"dateModified\":\"2022-12-08T15:23:06+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/\"},\"wordCount\":1459,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"betonirakentaminen\",\"elementtirakentaminen\",\"julkisivut\",\"tutkimukset\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/\",\"name\":\"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2022-12-08T15:19:29+00:00\",\"dateModified\":\"2022-12-08T15:23:06+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/author\\\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti","og_description":"Vuosien 1960\u20131990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuuksissa on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteita. Diplomity\u00f6n tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, vaikuttivatko s\u00e4ilyvyysohjeiden suositukset betonin s\u00e4ilyvyysominaisuuksia parantavasti sek\u00e4 saada yleisk\u00e4sitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2022-12-08T15:19:29+00:00","article_modified_time":"2022-12-08T15:23:06+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa","datePublished":"2022-12-08T15:19:29+00:00","dateModified":"2022-12-08T15:23:06+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/"},"wordCount":1459,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","keywords":["betonirakentaminen","elementtirakentaminen","julkisivut","tutkimukset"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","name":"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","datePublished":"2022-12-08T15:19:29+00:00","dateModified":"2022-12-08T15:23:06+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Sailyvyysominaisuudet_betonielementtijulkisivu_kuva_Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/sailyvyysominaisuudet-1990-luvun-betonielementtijulkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"S\u00e4ilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23249"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23249\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}