{"id":23367,"date":"2022-12-08T17:18:36","date_gmt":"2022-12-08T15:18:36","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=23367"},"modified":"2022-12-15T11:04:34","modified_gmt":"2022-12-15T09:04:34","slug":"vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/","title":{"rendered":"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet"},"content":{"rendered":"\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Taustaa<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">LOIKKA-hanke on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Hankkeen tavoitteena on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Nopein ja tehokkain tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on sideaineen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen, aiheuttaahan sementti valtaosan betonin valmistuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. LOIKKA-hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n ensisijaisesti masuunikuonan hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Masuunikuona on eritt\u00e4in tehokas seosaine ja sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 betonissa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Siten masuunikuonalla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti betonin valmistuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Masuunikuonaa on k\u00e4ytetty Euroopassa jo 100 vuoden ajan ja sen vaikutukset betonin s\u00e4ilyvyyteen tunnetaan varsin hyvin. Masuunikuonalla on tunnetusti positiivisia vaikutuksia betonin s\u00e4ilyvyyteen, se muun muassa parantaa betonin kemiallista kest\u00e4vyytt\u00e4 ja hidastaa kloridien tunkeutumista. Masuunikuonalla on kuitenkin selke\u00e4 negatiivinen vaikutus betonin pakkassuolakest\u00e4vyyteen ja my\u00f6s betonin ik\u00e4\u00e4ntyminen (karbonatisoituminen) vaikuttaa kuonabetonin pakkassuolakest\u00e4vyyteen selv\u00e4sti voimakkaammin kuin portland-sementist\u00e4 valmistettuun betoniin. Yleisesti 50 %:n kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kriittisen\u00e4 raja-arvona pakkassuolakest\u00e4vyyden kannalta, n\u00e4in my\u00f6s V\u00e4yl\u00e4viraston Infrabetonien valmistusohjeessa [1].<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Ahsan Iqbal <\/em>on tehnyt diplomity\u00f6ns\u00e4 aiheesta V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet (Durability Properties of Low-Carbon Concretes) [2]. Ty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin betonien lujuus- ja s\u00e4ilyvyysominaisuuksia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 eri sideaineita. Diplomity\u00f6 on tehty Aalto-yliopiston betonitekniikan laboratoriossa ja ty\u00f6n ohjaajana toimi <em>Fahim Al-Neshawy<\/em> ja valvojana prof. <em>Jouni Punkki<\/em>. Diplomity\u00f6 valmistui syyskuussa -22 ja ty\u00f6 on osa LOIKKA-hanketta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kokeellinen tutkimus<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimuksen koeohjelma koostui yhdeks\u00e4st\u00e4 betonista, joissa k\u00e4ytettiin eri sideaineita. Sideaineiden kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelivat alueella 0\u202679 %. Betonien vesi-sideainesuhde pidettiin vakiona (0,45), samoin kiviainesten m\u00e4\u00e4r\u00e4. Betonien tavoitepainuma oli 150 \u00b1 25 mm ja tavoiteilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 5,0 \u00b1 1,0 %. Sideaineiden erilainen vedentarve huomioitiin s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 betonin notkeutta tehonotkistimen avulla. Betonien koostumukset on esitetty taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1245\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77_artikkeli_taulukko_1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23391\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77_artikkeli_taulukko_1.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77_artikkeli_taulukko_1-800x519.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77_artikkeli_taulukko_1-300x195.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77_artikkeli_taulukko_1-768x498.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77_artikkeli_taulukko_1-1536x996.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tuoreen betonin ominaisuudet on esitetty taulukossa 2.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1388\" height=\"1344\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko_2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23394\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko_2.jpg 1388w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko_2-800x775.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko_2-300x290.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko_2-768x744.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1388px) 100vw, 1388px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Betonien pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4 tutkittiin laattakokeella. Pakkassuolakest\u00e4vyys tutkittiin CEN\/TS 12390-9 mukaisesti ja pakkasenkest\u00e4vyys ilman klorideja CEN\/TR 15177 mukaisesti. Molemmissa tapauksissa m\u00e4\u00e4ritettiin sek\u00e4 rapauma ett\u00e4 suhteellinen dynaaminen kimmomoduuli. Lis\u00e4ksi koekappaleita vanhennettiin CO<sub>2<\/sub>-kammiossa standardin EN 12390-12 mukaisesti. Kammion CO<sub>2<\/sub>-konsentraatio oli 3,0 \u00b1 0,5 % ja koekappaleita pidettiin kammiossa 62 vuorokautta. K\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen koekappaleiden karbonatisoitumissyvyys mitattiin ja koekappaleille tehtiin laattakokeet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laattakokeiden lis\u00e4ksi betonien s\u00e4ilyvyysominaisuuksia arvioitiin kapillaarisen vedell\u00e4imu- ja painekyll\u00e4styskokeen avulla ja lis\u00e4ksi betoneille teetettiin ohuthieanalyysit.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Koetulokset<br>Puristuslujuus<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Betonien puristuslujuudet m\u00e4\u00e4ritettiin 7, 28 ja 91 vuorokauden ik\u00e4isin\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en 100 mm:n koekuutioita. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tulokset on esitetty kuvassa 3.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1388\" height=\"972\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23397\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_3.jpg 1388w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_3-800x560.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_3-300x210.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_3-768x538.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1388px) 100vw, 1388px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puristuslujuus 7 vrk ik\u00e4isen\u00e4 laski selv\u00e4sti kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa. Poikkeuksena oli Kolmossementti, jolla saavutettiin jo varsin korkea lujuus 7 vrk ik\u00e4isen\u00e4. Kolmossementill\u00e4 saavutettiin my\u00f6s korkein 28 vrk lujuus ja muutoinkin kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4n vaikutus lujuuteen 28 vrk kohdalla oli jo v\u00e4h\u00e4isempi. 91 vrk ik\u00e4isen\u00e4 korkeimmat puristuslujuudet saavutettiin CEM III\/B-tyypin sementeill\u00e4. Lujuuksien vertailuun vaikuttaa my\u00f6s sementtien erilaiset normilujuudet, jotka vaihtelivat v\u00e4lill\u00e4 32,5\u202652,5 MPa. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin havaita, ett\u00e4 masuunikuonan tehokkuuskerroin loppulujuuden suhteen on korkea. Samoin masuunikuonan hidastava vaikutus lujuudenkehitykseen on helppo havaita.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Pakkassuolakest\u00e4vyys<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pakkassuolakest\u00e4vyytt\u00e4 arvioitiin laattakokeen avulla. Kokeessa l\u00e4mp\u00f6tila vaihtelee alueella +20\u2026-20 \u00b0C. Kokeet tehtiin 150\u00d7150\u00d750 mm<sup>3<\/sup> koekappaleille ja koekappaleista m\u00e4\u00e4ritettiin rapauma sek\u00e4 sis\u00e4inen vaurio eri ajankohtina. Sis\u00e4ist\u00e4 vauriota arvoitiin suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin avulla. Kokeessa k\u00e4ytettiin v\u00e4liaineena 3 % NaCl liuosta. Koetulokset on esitetty kuvassa 4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1404\" height=\"944\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_4.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23400\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_4.jpg 1404w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_4-800x538.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_4-300x202.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_4-768x516.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1404px) 100vw, 1404px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koetulosten perusteella pakkassuolakest\u00e4vyyden voidaan arvioida heikentyv\u00e4n kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa. Betoninormien BY65 [3] vaatimustasot rasitusluokissa XF2 ja XF4 vaihtelevat v\u00e4lill\u00e4 0,25\u20260,65 kg\/m<sup>2<\/sup>, P-lukubetonien vaatimustasot ovat osin viel\u00e4 tiukemmat. Koetulokset tukevat vallitsevaa k\u00e4sityst\u00e4, jonka mukaan 50 % kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4 kriittinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 pakkassuolakest\u00e4vyyden kannalta. Sideaineilla joiden kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli &gt; 50 % antoivat selv\u00e4sti suuremmat rapauma-arvot kuin sideaineet joilla kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli &lt; 50 %.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Pakkassuolakest\u00e4vyys, vanhennetut koekappaleet<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erillisess\u00e4 koesarjassa koekappaleita vanhennettiin CO<sub>2<\/sub>-kammiossa (3,0 \u00b1 0,5 %) 62 vuorokauden ajan ennen pakkaskokeiden aloittamista. Kuten kuvasta 5 voidaan havaita vanhentaminen kasvatti merkitt\u00e4v\u00e4sti rapauma-arvoja.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1400\" height=\"948\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_5.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23403\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_5.jpg 1400w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_5-800x542.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_5-300x203.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_5-768x520.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1400px) 100vw, 1400px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvassa 6 esitet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vanhentamattomien ett\u00e4 vanhennettujen koekappaleiden rapauma-arvot. Pienin rapauma-arvo vanhennetuilla koekappaleilla oli 0,9 kg\/m<sup>2<\/sup>, kun vanhentamattomilla koekappaleilla se oli &lt;0,1 kg\/m<sup>2<\/sup>. Suurin rapauma-arvo vanhennetuilla koekappaleilla oli &gt; 9 kg\/m<sup>2<\/sup>. Kokeessa k\u00e4ytetty vanhennusk\u00e4sittely (3,0 \u00b1 0,5 % \u2013 62 vrk) moninkertaisti rapauma-arvot. Toisaalta voidaan arvioida, ett\u00e4 k\u00e4ytetty vanhennusk\u00e4sittely oli varsin raju.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1392\" height=\"956\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_6.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23407\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_6.jpg 1392w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_6-800x549.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_6-300x206.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_6-768x527.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1392px) 100vw, 1392px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Pakkasenkest\u00e4vyys ilman klorideja (Rasitusluokat XF1 ja XF3)<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pakkassuolakest\u00e4vyyden lis\u00e4ksi my\u00f6s betonien pakkasenkest\u00e4vyys (ilman kloridivaikutusta) m\u00e4\u00e4ritettiin. Rasitusluokissa XF1 ja XF3 sis\u00e4inen vaurio on olennaisempi kuin rapauma. Kuvassa 7 on esitetty vanhentamattomien ja vanhennettujen koekappaleiden suhteelliset dynaamiset kimmokertoimet. Betoninormeissa BY65 [3] tiukin vaatimustaso suhteelliselle dynaamiselle kimmokertoimelle on 85 % (XF3 \u2013 100 v). Siten kaikki betonit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaatimukset pakkasenkest\u00e4v\u00e4lle betonille ja my\u00f6s vanhentamisen vaikutus pakkasenkest\u00e4vyyteen on koetulosten perusteella v\u00e4h\u00e4inen. Useammalla betonilla vanhentaminen paransi RDM-arvoa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1400\" height=\"968\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_7.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23406\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_7.jpg 1400w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_7-800x553.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_7-300x207.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_7-768x531.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1400px) 100vw, 1400px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Karbonatisoituminen<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koekappaleiden karbonatisoitumissyvyys mitattiin vanhentamiskokeen yhteydess\u00e4 (CO<sub>2<\/sub> kammio, 62 vrk). Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset karbonatisoitumissyvyydet on esitetty kuvassa 9. Tulosten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 kuona kasvattaa selv\u00e4sti betonin karbonatisoitumista. Suurimmilla kuonam\u00e4\u00e4rill\u00e4 saavutettiin l\u00e4hes kaksinkertainen karbonatisoitumissyvyys verrattuna sideaineisiin, jotka eiv\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4neet kuonaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1396\" height=\"948\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_9.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23414\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_9.jpg 1396w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_9-800x543.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_9-300x204.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_9-768x522.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1396px) 100vw, 1396px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1080\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Karbonatisoitumissyvyyden_mittaaminen_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23410\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Karbonatisoitumissyvyyden_mittaaminen_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Karbonatisoitumissyvyyden_mittaaminen_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Karbonatisoitumissyvyyden_mittaaminen_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Karbonatisoitumissyvyyden_mittaaminen_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-768x432.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Karbonatisoitumissyvyyden_mittaaminen_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-1536x864.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption>Karbonatisoitumissyvyyden mittaaminen vanhentamisk\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen. Kuva: Ahsan Iqhal<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">P-luku<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koebetonien P-luvut on laskettu V\u00e4yl\u00e4viraston Infrabetonien valmistusohjeen mukaisesti [1]. CEM III-tyypin sementtien P-luvut on laskettu ilman sementtien erillishyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Erillishyv\u00e4ksynt\u00e4 kasvattaisi P-lukuja, mutta erillishyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ei ole toistaiseksi CEM III-tyypin sementeille. Kuvassa 10 on esitetty rapauma-arvot laskennallisen P-luvun funktiona. Kuvasta voidaan havaita, ett\u00e4 P-luku korreloi varsin hyvin rapauma-arvon kanssa. Samoin kuvasta voidaan havaita, ett\u00e4 korkeampien P-lukujen saavuttaminen kuonabetoneilla tulee olevaan haastavaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1368\" height=\"948\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_10.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23417\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_10.jpg 1368w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_10-800x554.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_10-300x208.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_Kuva_10-768x532.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1368px) 100vw, 1368px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ohuthieanalyysit<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ohuthieanalyysin avulla voidaan arvioida huokosrakenteen laatua ja siten v\u00e4lillisesti betonin pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4. Tosin infrabetonien (P-lukubetonien) osalta ohuthieanalyysia ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pakkassuolakest\u00e4vyyden arviointiin. T\u00e4ss\u00e4 projektissa haluttiin kuitenkin varmistaa betonien huokosrakenteen laatu ohuthieanalyysin avulla. Koetulokset on esitetty taulukossa 3.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1206\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23420\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko3.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko3-800x503.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko3-300x188.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko3-768x482.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko3-1536x965.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Huokosjakoa pidet\u00e4\u00e4n yleisesti toimivana parametrin\u00e4 arvioitaessa betonin pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kaikilla tutkituilla betoneilla saavutettiin alhainen huokosjako (\u2264 0,16 mm), mutta toisaalta ominaispinta-alat olivat korkeita. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 suojahuokoset olivat hyvin pieni\u00e4 ja vaarana on, ett\u00e4 ne t\u00e4yttyv\u00e4t vedell\u00e4, erityisesti kloridirasituksessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koetulokset osoittavat, ett\u00e4 pakkassuolarasitetuilla betoneilla huokosjako korreloi huonosti rapauman kanssa. Korkeilla kuonam\u00e4\u00e4rill\u00e4 rapauma oli suuri, vaikka huokosjako oli alhainen. Sen sijaan pakkasrasitetuilla betoneilla (rasitusluokat XF1 ja XF3) huokosjako n\u00e4ytt\u00e4isi korreloituvan hyvin sis\u00e4isen vaurion (RDM) kanssa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Betonien CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Betonien CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6t laskettiin Betoniyhdistyksen V\u00e4h\u00e4hiilisyyslaskurin avulla [4]. Raaka-aineiden kuljetusmatkoina k\u00e4ytettiin tyypillisi\u00e4 kuljetusmatkoja. Betonien p\u00e4\u00e4st\u00f6arvot on esitetty taulukossa 4. Kuten havaitaan, ett\u00e4 masuunikuona on eritt\u00e4in tehokas keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Korkeimmilla kuonam\u00e4\u00e4rill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n alle kolmasosaan CEM I tai CEM II\/A-sementill\u00e4 valmistettujen betonien p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"960\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko4.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23421\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko4.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko4-800x784.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko4-300x294.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/BET_2204_70-77-artikkeli_taulukko4-768x752.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Diplomity\u00f6ss\u00e4 tutkittiin kuonan vaikutuksia betonin lujuus- ja s\u00e4ilyvyysominaisuuksiin. Kuona hidasti selke\u00e4sti betonin lujuudenkehityst\u00e4, mutta toisaalta korkeimmat puristuslujuudet 91 vuorokauden ik\u00e4isin\u00e4 saavutettiin CEM III\/B-tyypin sementeill\u00e4, joissa kuonan osuus oli noin 70 % sideaineen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuona heikensi selke\u00e4sti betonin pakkassuolakest\u00e4vyytt\u00e4. Kriittisen\u00e4 pidetty 50 %:n kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikuttaisi olevan kohdallaan. Mik\u00e4li kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli &gt; 50 %, pakkassuolakest\u00e4vyys aleni selv\u00e4sti. Koekappaleiden vanhentaminen CO<sub>2<\/sub>-kammiossa kasvatti rapauma-arvon moninkertaiseksi. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia tarkemmin karbonatisoitumisen vaikutuksia kuonabetonien pakkassuolakest\u00e4vyyteen. My\u00f6s betonien karbonatisoituminen kasvoi merkitt\u00e4v\u00e4sti kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa, CEM I-tyypin sementill\u00e4 karbonatisoituminen CO<sub>2<\/sub>-kammiossa oli noin 10 mm, mutta CEM III\/B-tyypin sementill\u00e4 vastaava arvo oli noin 25 mm. Kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s voimakas vaikutus betonin P-lukuun. Koetulokset vahvistavat kuonan vaikutuksen, rapauma-arvon korrelaatio laskennallisen P-luvun kanssa oli voimakas. Samalla kuitenkin havaittiin, ett\u00e4 korkeampien P-lukujen saavuttaminen kuonabetoneilla tulee olemaan haastavaa. Kun seossementeille saadaan V\u00e4yl\u00e4viraston erillishyv\u00e4ksynn\u00e4t, tilanne tulee hieman helpottumaan, mutta edelleenkin korkeampien P-lukujen saavuttaminen tulee olemaan haastavaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Betoneille tehdyt CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmat osoittavat kuonan tehokkuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ei kuitenkaan tule tehd\u00e4 s\u00e4ilyvyydest\u00e4 tinkim\u00e4ll\u00e4. Erityisesti pakkassuolarasitetuissa rakenteissa masuunikuonaa tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1308\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Laattakoe_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-23424\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Laattakoe_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Laattakoe_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-800x545.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Laattakoe_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-300x204.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Laattakoe_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-768x523.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Laattakoe_kuva_Ahsan-Iqhal_1920x1080px-1536x1046.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption>Laattakoe alkamassa. Kuva: Ahsan Iqhal<\/figcaption><\/figure>\n\n\n<\/div>\n\n<div class=\"title-with-line\">\n    <div class=\"container\">\n      <div class=\"row\">\n        <div class=\"col-lg-12\">\n          <div class=\"title-line\">\n            <h2>Kirjallisuus<\/h2>\n          <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n  <\/div>\n<\/div>\n  <div class='container'>\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\"><li>Infrabetonien valmistus. V\u00e4yl\u00e4viraston ohjeita 41\/2020. V\u00e4yl\u00e4virasto. Verkkojulkaisu, saatavilla: https:\/\/vayla.fi\/palveluntuottajat\/ohjeluettelo<\/li><li>A. Iqbal, \u201cDurability Properties of Low-carbon Concrete,\u201d Diplomity\u00f6. Aalto-yliopisto, Raknnustekniikan laitos, Espoo, 2022. Saatavilla: <strong><a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:aalto-202210165939\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:aalto-202210165939<\/a><\/strong><\/li><li>Betoninormit 2021, BY65. Suomen Betoniyhdistys ry.<\/li><li>BY-v\u00e4h\u00e4hiilisyysluokitus, Suomen Betoniyhdistys ry. Saatavissa: <strong><a href=\"https:\/\/vahahiilinenbetoni.fi\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/vahahiilinenbetoni.fi<\/a><\/strong><\/li><\/ol>\n\n\n<\/div>\n<div class=\"container rand-1102980518\">\n    <div class=\"row\">\n        <div class=\"col-12\">\n            <div class=\"block-content-with-background-colour\" style=\"background-color: #EAEAEA\">\n                <p class=\"subtitle\"><strong style=\"color: #333F46\"><\/strong><\/p>\n                <h3 class=\"title\" style=\"color: #333F46\">Ahsan Iqbal<\/h3>\n                <div class=\"content\">\n                    <p>Ahsan Iqbal on kotoisin Peshawarista, Pakistanista. Ahsan suoritti maisteriopintonsa Aalto-yliopistossa, Rakennustekniikan laitoksessa. H\u00e4n valmistui diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi syyskuussa 2022.<\/p>\n                <\/div>\n                                    <div class=\"row\">\n                                                    <div class=\"col-12 col-md-6\">\n                                <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Ahsan-Iqbal_960x600px.jpg\" \/>\n                                <figcaption><\/figcaption>\n                            <\/div>\n                                            <\/div>\n                                <div class=\"content\">\n                                    <\/div>\n            <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n<\/div>\n<style>\n    .rand-1102980518 .block-content-with-background-colour .content p,\n    .rand-1102980518 .block-content-with-background-colour figcaption,\n    .rand-1102980518 .block-content-with-background-colour .content ul li,\n    .rand-1102980518 .block-content-with-background-colour .content strong {\n        color: #333F46 !important;\n    }\n<\/style><div class='container'>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lis\u00e4ksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja V\u00e4yl\u00e4virasto. Hanke kest\u00e4\u00e4 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.\u20ac.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":23898,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[47,89,76],"class_list":["post-23367","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betonirakentaminen","tag-co2","tag-vahahiilisyys"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lis\u00e4ksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja V\u00e4yl\u00e4virasto. Hanke kest\u00e4\u00e4 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.\u20ac.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-12-08T15:18:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-12-15T09:04:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet\",\"datePublished\":\"2022-12-08T15:18:36+00:00\",\"dateModified\":\"2022-12-15T09:04:34+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/\"},\"wordCount\":1319,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg\",\"keywords\":[\"betonirakentaminen\",\"CO2\",\"v\u00e4h\u00e4hiilisyys\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/\",\"name\":\"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg\",\"datePublished\":\"2022-12-08T15:18:36+00:00\",\"dateModified\":\"2022-12-15T09:04:34+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2022\\\/12\\\/08\\\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/author\\\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet - Betoni-lehti","og_description":"LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lis\u00e4ksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja V\u00e4yl\u00e4virasto. Hanke kest\u00e4\u00e4 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.\u20ac.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2022-12-08T15:18:36+00:00","article_modified_time":"2022-12-15T09:04:34+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet","datePublished":"2022-12-08T15:18:36+00:00","dateModified":"2022-12-15T09:04:34+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/"},"wordCount":1319,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg","keywords":["betonirakentaminen","CO2","v\u00e4h\u00e4hiilisyys"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/","name":"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg","datePublished":"2022-12-08T15:18:36+00:00","dateModified":"2022-12-15T09:04:34+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Vekaransalmen-silta-kuva_Taavi-Salakka_1920x1080px_Loikka-logo-1.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2022\/12\/08\/vahahiilisten-betonien-sailyvyysominaisuudet\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Loikka-hanke: V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23367","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23367"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23367\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23898"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23367"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23367"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23367"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}