{"id":24399,"date":"2023-03-03T12:29:43","date_gmt":"2023-03-03T10:29:43","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=24399"},"modified":"2023-03-03T12:32:57","modified_gmt":"2023-03-03T10:32:57","slug":"vanhan-betonilattian-suojelu-ja-kunnostus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/vanhan-betonilattian-suojelu-ja-kunnostus\/","title":{"rendered":"Vanhan betonilattian suojelu ja kunnostus"},"content":{"rendered":"\n

Betoni on perinteinen rakennusaine Suomessa<\/h3>\n\n\n\n

Betoni on er\u00e4s perinteisist\u00e4 rakennusaineistamme. Er\u00e4\u00e4nlaista betonia k\u00e4yttiv\u00e4t jo roomalaiset Pantheonin kupolissa 100-luvulla. Nykyaikaisen betonin perusaine, portlandsementti, keksittiin vuonna 1844. My\u00f6s Suomessa betonin historia on l\u00e4hes yht\u00e4 pitk\u00e4 kuin p\u00e4rekattojen. Betonia k\u00e4ytettiin Suomessa Saimaan kanavassa jo 1850-luvulla. 1900-luvulle tultaessa betoni oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa niin arvorakennuksissa, kuten Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieasemassa, kuin teollisissa kohteissa, kuten Suvilahden voimalaitosrakennuksissa 1910-luvulla. T\u00e4t\u00e4 kerrostumaa edustaa my\u00f6s Pasilan konepaja Helsingin Vallilassa.<\/p>\n\n\n\n

Pasilan konepaja ja rakennussuojelu<\/h3>\n\n\n\n

Restaurointisuunnittelukohteemme Pasilan konepajan kokoonpanohalli- ja maalaamorakennukset Helsingin Vallilassa ovat esimerkki vanhan, suojellun betonilattian vaalimisesta ja huomioimisesta osana kunnianhimoista korjaus- ja muutoshanketta. Kohdetta on suunniteltu usean toimiston yhteisty\u00f6n\u00e4. Olemme vastanneet kohteen rakennussuojelun asiantuntijuudesta, Pekka Saatsin toimiessa kohteen p\u00e4\u00e4suunnittelijana ja rakennussuunnittelijana.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1899-1910 rakennettu kokoonpanohalli ja 1910 rakennettu maalaamo on suojeltu asemakaavalla. Kohde sijoittuu VR:n entisen konepajan valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rakennettuun kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ja alue on yksi Helsingin rakennushistoriallisesti merkitt\u00e4vimmist\u00e4. Kohde on suuri: kerrosalaa on yli 20 000 m2<\/sup>. Kohteen suunnittelu ja rakentaminen ovat kest\u00e4neet vuosia ja jatkuvat edelleen. Tilat kunnostetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaiheittain. Jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ovat muun muassa Kansallisteatterin Vallilan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sek\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan tilat. Tulossa on lis\u00e4ksi ravintoloita, panimo, tukkukauppa ja toimistotiloja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
VR:n Pasilan konepajatoimintaa Aleksis Kiven kadulla 1970 luvun alussa. Konepajatoiminta loppui vuonna 2001. Kuva: Saatsi Arkkitehdit Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Museovirasto osallistuu tiiviisti hankkeeseen. Rakennusluvassa on osoitettu p\u00e4\u00e4suunnittelija Pekka Saatsille merkitt\u00e4v\u00e4 vastuu rakennussuojelusta. Lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan: \u201dRakennussuojelun vastuuhenkil\u00f6 hankkeessa on p\u00e4\u00e4suunnittelija, joka vastaa siit\u00e4, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ominaispiirteit\u00e4, kaupunkikuvallisia, kulttuurihistoriallisia tai maisemakulttuurillisia arvoja t\u00e4rvell\u00e4 ja tarvittaessa neuvottelee rakennuksen ominaispiirteisiin ja arvoihin olennaisesti vaikuttavista muutoksista rakennusvalvonnan ja museoviranomaisen kanssa ennen muutosten toteutusta. Hakijan tulee mahdollistaa p\u00e4\u00e4suunnittelijalle riitt\u00e4v\u00e4t resurssit ty\u00f6maa-aikaista valvontaa ja ohjausta varten.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Vaalimisen kohteena konepajan betonilattiat<\/h3>\n\n\n\n

Betonilattiat ovat p\u00e4\u00e4osin alkuper\u00e4iset ja palvelleet yli sata vuotta teollisuusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Lattiaa el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t junaraiteet, konepedit ja eri vuosikymmenten paikkaukset. T\u00e4m\u00e4 autenttinen historia haluttiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 aitona osana rakennuksen sis\u00e4tilojen tarinaa my\u00f6s uudessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Lattiat on p\u00e4\u00e4osin s\u00e4ilytetty sellaisenaan. Syvimm\u00e4t montut on t\u00e4ytetty paikkavaluin. Alle 20 mm raot ja korkoerot on j\u00e4tetty. Teollisen k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4ljilt\u00e4 betonilattioiden todettiin olevan puhdistuksen ja suojauksen tarpeessa, jotta tuleva k\u00e4ytt\u00f6 julkitiloina ja mm. ravintoloina olisi mahdollista. Lattian pinta on sinkopuhallettu puhtaaksi liasta ja k\u00e4sitelty v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ja mattapintaisella epoksilla. Vanhoja rasvamonttuja ja kanaaleja on hy\u00f6dynnetty uuden tekniikan asennusreittein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kunnostettu betonilattia on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4 ja yleis\u00f6n koettavissa esimerkiksi Vallilan kansallisteatterin l\u00e4mpi\u00f6ss\u00e4 ja p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan korkeassa aulatilassa. Er\u00e4\u00e4t betonilattiat, kuten tulevan panimon raskaasti kuormitettava lattia, ovat edellytt\u00e4neet paalutusta. Paaluja varten lattiaan on tehty avauksia, jotka on paikattu valuin paalutuksen j\u00e4lkeen, siten jatkaen vanhaa paikkausperinnett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuosina 1899-1910 rakennettu kokoonpanohalli ja 1910 rakennettu maalaamo on suojeltu asemakaavalla. Kuva: Saatsi Arkkitehdit Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mallit\u00f6iden avulla on varmistettu ratkaisujen sopivuus<\/h3>\n\n\n\n

Betonilattioiden osalta on tehty lukuisia malleja p\u00e4\u00e4suunnittelijan ja Museoviraston arvioitavaksi ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi. Eri puhallusmenetelmi\u00e4 on kokeiltu ja sinkopuhallus havaittu sopivimmaksi. Pintak\u00e4sittelyist\u00e4 mattapintainen epoksi on todettu hyv\u00e4ksi: se on l\u00e4hes huomaamaton, mutta suojaa vanhaa betonia ja helpottaa puhtaanapitoa. Uusia pintavaluja on tehty niihin paikkoihin, joissa on edellytetty tasaista, uudenveroista pintaa. T\u00e4ll\u00f6in vanhan ja uuden betonin v\u00e4liin on laitettu kangas, joka helpottaa pintavalun mahdollista purkua tulevaisuudessa, vanhaa betonilattiaa vaurioittamatta. Poistettavuus on er\u00e4s keskeisi\u00e4 restaurointifilosofisia periaatteita. P\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan tiloissa vanha lattia on korvattu poikkeuksellisesti kokonaan uudella betonilattialla, osin tasaisuus- ja elintarvikehygieniavaatimusten vuoksi, osin vanhan lattian sirpaleisuuden vuoksi. Uuden betonilattian ilmett\u00e4 on tutkittu mallien avulla niin v\u00e4ris\u00e4vyn, hionnan, kiviaineksen n\u00e4kyvyyden kuin pintak\u00e4sittelyn osalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Teollisen k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4ljilt\u00e4 betonilattioiden todettiin olevan puhdistuksen ja suojauksen tarpeessa, jotta tuleva k\u00e4ytt\u00f6 julkitiloina ja ravintoloina olisi mahdollista. Lattian pinta on sinkopuhallettu puhtaaksi liasta ja k\u00e4sitelty v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 mattapintaisella epoksilla. Kuva: Saatsi Arkkitehdit Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n

Betoni on parhaimmillaan ilmeik\u00e4s, kest\u00e4v\u00e4 ja kaunis materiaali niin lattioissa kuin muissakin rakennusosissa. Betonilattia on helposti paikattavissa ja puhdistettavissa vaativaankin julkiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Roso ja patina saavat n\u00e4ky\u00e4. Vanhoille betonipinnoille soisi annettavan niille kuuluvan arvon osana rakennusperint\u00f6\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoa hankkeesta:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.saatsi.fi\/blogi\/vanhan-betonilattian-suojelu-ja-kunnostus\/<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kunnostettu betonilattia on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4 ja yleis\u00f6n koettavissa esimerkiksi Vallilan Kansallisteatterin l\u00e4mpi\u00f6ss\u00e4. Kuva: Saatsi Arkkitehdit Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Historian kerrokset s\u00e4ilytt\u00e4en<\/h2>\n\n\n\n

Pasilan Konepajan kokoonpanohalli- ja maalaamorakennusten vanhoissa lattioissa ik\u00e4 saa n\u00e4ky\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rakennukset on suojeltu asemakaavassa my\u00f6s sis\u00e4tilojensa osalta. Siksi my\u00f6s niiden p\u00e4\u00e4osin alkuper\u00e4iset ja yli sata vuotta teollisuusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 palvelleet lattiarakenteet pyrittiin korjaus- ja muutoshankkeessa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kohteen p\u00e4\u00e4suunnittelijan ja rakennussuunnittelijan Pekka Saatsin<\/em> mukaan vanhaa lattiarakennetta ei remontissa suurimmaksi osaksi tarvinnut tukea, vaikka toisinkin olisi voinut olla.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuksen vanhat lattiarakenteet ovat yll\u00e4tt\u00e4neet suunnittelijat ja rakentajat useaan otteeseen. Vanhoista piirustuksista on vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4 lattian kokonaisrakennetta. Todellisuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa vuoden 1910 piirustuksia. Puupaalujen p\u00e4\u00e4lle toteutetussa rakenteessa on ristikk\u00e4in kulkevia ratakiskoja ja niiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pintalaatta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dAjan kuluessa lattian alle maaper\u00e4\u00e4n kulkeutunut vesi oli huuhtonut maa-ainesta menness\u00e4\u00e4n ja synnytt\u00e4nyt onkaloita. Niiden t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 tutkittiin eri tavoin. Kuormituskokeissa selvisi, ettei lattiarakennetta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tarvitse l\u00e4hte\u00e4 tukemaan. Lattia itsess\u00e4\u00e4n on rakennettu varsin hyvin kuormitusta kest\u00e4v\u00e4ksi ja se v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sille asetetut vaatimukset, vaikka lattian kantavuutta ei voida laskennallisesti todentaa\u201d, Saatsi kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Uretaanit\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tehtiin jonkin verran, mutta laajemmalti sen asentaminen ei osoittautunut tarpeelliseksi.<\/p>\n\n\n\n

Panimotilan betonilattian tulee kuitenkin kest\u00e4\u00e4 raskaampaa kuormitusta, joten sit\u00e4 vahvistettiin paaluttamalla. Paaluja varten lattiaan tehdyt aukot paikattiin lopuksi valulla.<\/p>\n\n\n\n

Lattia kuntoon paikkauksin<\/h3>\n\n\n\n

Vanhassa betonilattiassa n\u00e4kyv\u00e4 rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6historia haluttiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 jotakuinkin sellaisenaan. Syvimm\u00e4t kuopat t\u00e4ytettiin paikkavalulla, tavanomaisella lattiabetonilla. Kaikki pienet, 20 mm raot ja korkoerot sen sijaan j\u00e4tettiin silleen.<\/p>\n\n\n\n

Paikkauksista ei suinkaan pyritty saamaan visuaalisesti mahdollisimman huomaamattomia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dNiit\u00e4 ei pyritty h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vanhan paikkausperinteen jatkaminen on arkkitehtonista rikkautta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Likaa ja ep\u00e4puhtauksia vanhoista lattioista poistettiin sinkopuhaltamalla. Lopuksi pinta suojattiin huomaamattomalla, v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 mattapintaisella epoksikerroksella, joka suojaa vanhaa lattiapintaa ja helpottaa puhdistamista.<\/p>\n\n\n\n

Lopputuloksena on kaunis, el\u00e4v\u00e4, ajan kerrokset paljastava betonilattiapinta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Valtion Rautateiden Pasilan Konepaja ehti toimia Vallilassa noin sadan vuoden ajan kunnes junien valmistaminen siirtyi muualle. Nyt 1899-1910 valmistuneet VR:n vanhan konepajan kokoonpanohalli ja maalaamorakennukset ovat her\u00e4nneet korjaus- ja muutoshankkeen my\u00f6t\u00e4 uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kansallisteatterin Vallilan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 avasi ovensa 2021 ja p\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppa syksyll\u00e4 2022. Kuva: Saatsi Arkkitehdit Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tyyliin sopivaa uutta<\/h3>\n\n\n\n

Uusia pintavaluja tehtiin tiloihin, joiden lattioilta edellytettiin tasaista, uudenveroista pintaa. Pintavalu on niin haluttaessa my\u00f6hemmin purettavissa, restaurointiperiaatteiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Rakennukseen sijoittuvan p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupan tiloissa entinen lattia korvattiin kokonaan uudella. Vanha, sirpaleinen lattia ei kunnostettunakaan olisi t\u00e4ytt\u00e4nyt elintarvikehygienia- ja tasaisuusvaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dUudessa lattiassa tavoiteltiin visuaalisesti samantyyppist\u00e4 henke\u00e4 kuin rakennuksen vanhoissa lattioissa\u201d, Saatsi kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Uutta betonilattiaa ei yritetty keinotekoisesti saada n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhalta. Uutenakin se istuu ilmeelt\u00e4\u00e4n kokonaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Lattiavalua varten mallien avulla haettiin sopivaa lopputulosta v\u00e4ris\u00e4vyn, hionnan, kiviaineksen n\u00e4kyvyyden kuin pintak\u00e4sittelyn suhteen.<\/p>\n\n\n\n

Uuden pintalaatan vahvuus on noin 150 mm, kuten vanhankin.<\/p>\n\n\n\n

Kohteen vastaavana ty\u00f6njohtajana on toiminut rakennusmestari Kalle Rautio Serrasorte Oy:st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aikakerroksia vaalien<\/h3>\n\n\n\n

Haastaviinkin rakennussuojeluhankkeisiin erikoistuneille Saatsi Arkkitehdeille Pasilan konepajan kokoonpanohalli- ja maalaamorakennusten korjaus- ja muutoshanke oli n\u00e4kyviin j\u00e4tettyjen historian kerrostensa ansiosta sek\u00e4 haastava ett\u00e4 hyvin mieluinen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMeill\u00e4 pit\u00e4isi korjata s\u00e4ilytt\u00e4en nykyist\u00e4 enemm\u00e4n \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ekologisista syist\u00e4, vaan my\u00f6s ajallisen kerrostuneisuuden vaalimiseksi\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJokainen rakennus on toki omanlaisensa ja sit\u00e4 on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 sen omista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin, joten valmista sabluunaa s\u00e4ilytt\u00e4viin korjaus- ja muutoshankkeisiin ei ole.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kohteen arkkitehtisuunnittelua on tehty usean toimiston yhteisty\u00f6n\u00e4. Mukana ovat Saatsin lis\u00e4ksi olleet AD Studio sek\u00e4 Laitila Arkkitehdit.<\/p>\n\n\n<\/div>

\n
\n
\n
\n

Kuvagalleria<\/p>\n <\/div>\n

\n\n
\n \"Vanhassa\n <\/div>\n
\n \"Suojeltu,\n <\/div>\n
\n \"Eri\n <\/div>\n
\n \"Eri\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n