{"id":24514,"date":"2023-03-03T12:28:57","date_gmt":"2023-03-03T10:28:57","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=24514"},"modified":"2023-03-03T12:34:15","modified_gmt":"2023-03-03T10:34:15","slug":"alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","title":{"rendered":"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomea on viime vuosiin saakka pidetty Euroopan viimeisen\u00e4 alkali-kiviainesreaktiovapaana (AKR) maana Suomen erinomaisen vanhan kallioper\u00e4n vuoksi [1]. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin raportoitu yli 200 AKR-tapausta eri puolelta Suomea [2, 3, 4, 5, 6]. Suurelta osin havainnot ovat silloista, uima-altaista sek\u00e4 muista betonirakenteista. Varsin harvoin on raportoitu alkali-kiviainesreaktioista julkisivujen tai parvekkeiden osalta. VTT:n esitutkimuksessa vuodelta 2012 [2] 56 havainnosta rakennuksissa oli 19. AKR havainnot vanhoissa betonirakenteissa johtivat kansallisen ohjeen laatimiseen alkali-kiviainesreaktion est\u00e4miseksi uudisrakennuksissa. Betoniyhdistyksen julkaisema ohje by74 [7] perustuu suurelta osin RILEMin sek\u00e4 ruotsalaisten ja norjalaisten ohjeistuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan alkali-kiviainesreaktion mahdollisuutta suomalaisten betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa betonin mikrorakennetutkimuksissa tunnistettujen kivilajien ja julkaisussa by74 esitetyn kiviaineksen reaktiivisuusluokituksen perusteella.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-thumbnail\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"206\" height=\"300\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/by74_2022_kansikuva-206x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-24521\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/by74_2022_kansikuva-206x300.jpg 206w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/by74_2022_kansikuva-550x800.jpg 550w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/by74_2022_kansikuva-768x1117.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/by74_2022_kansikuva.jpg 980w\" sizes=\"auto, (max-width: 206px) 100vw, 206px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><em>By74 ohjeen tavoitteena on antaa ohjeistusta AKR:n v\u00e4ltt\u00e4miseen uudisrakentamisessa sek\u00e4 ohjeistusta olemassa olevien betonirakenteiden AKR-riskin tunnistamiseen sek\u00e4 rakenteiden korjaamiseen. Ohje pohjautuu RILEM (International Union of Laboratories and Experts in Construction Materials, Systems and Structures) ohjeeseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Alkali-kiviainesreaktio<\/h3>\n\n\n\n<p>Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa [8]. AKR on aiemmin tyypillisesti jaettu kolmeen eri luokkaan reaktiomekanismin perusteella [9], mutta sek\u00e4 jaottelu ett\u00e4 jopa niiden olemassaolo on kyseenalaistettu ja vain alkali-piidioksidireaktion (ASR) on todettu aiheuttavan betonin paisumista [10]. ASR on yleisin alkali-kiviainesreaktiotyyppi. eaktiossa sementtipastan alkalinen natrium- ja kaliumhydroksidipitoinen huokosvesi ja kiviaineksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 reaktiivinen piidioksidi reagoivat muodostaen voimakkaasti hygroskooppista (vett\u00e4 imev\u00e4\u00e4) geeli\u00e4. Reaktiossa syntyv\u00e4 geeli laajenee imiess\u00e4\u00e4n vett\u00e4, aiheuttaen kasvavaa sis\u00e4ist\u00e4 painetta, joka lopulta rikkoo kiviaineksen ja lopulta betonin huokosrakenteen. Kun laajenevan geelin aiheuttama sis\u00e4inen paine kasvaa suuremmaksi kuin betonin vetolujuus, p\u00e4\u00e4see suhteellisen pehme\u00e4 reaktiossa syntynyt geeli tihkumaan halkeamien l\u00e4pi [11].<\/p>\n\n\n\n<p>Alkali-piidioksidireaktion syntyyn vaaditaan kolme asiaa: reaktiivista piidioksidia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 kiviainesta, korkea alkalipitoisuus (pH) huokosissa ja riitt\u00e4v\u00e4sti kosteutta (RH &gt; 80 % [12]). Jos yksikin n\u00e4ist\u00e4 puuttuu, ei reaktio k\u00e4ynnisty. Toisaalta reaktio pys\u00e4htyy, jos yksikin tekij\u00e4 reaktion aikana muuttuu alle tai yli kynnysarvon.<\/p>\n\n\n\n<p>AKR aiheuttaa yleens\u00e4 betonin vaurioitumista. Vaurionopeus riippuu vallitsevista olosuhteista, kuten kosteudesta ja l\u00e4mp\u00f6tilasta, sek\u00e4 kiviaines- ja sementtityypist\u00e4. Silloissa reaktio etenee hitaasti, tyypillisesti sit\u00e4 on havaittu mikroskooppitutkimuksissa 40\u201345 vuoden ik\u00e4isiss\u00e4 rakenteissa. Uima-altaissa reaktio etenee huomattavasti nopeammin, tyypillisesti halkeilua havaitaan noin 20 vuoden ik\u00e4isiss\u00e4 rakenteissa. [7] Kuvassa 3 kuntotutkimuksen yhteydess\u00e4 irrotetun poralieri\u00f6n katkaisupinnalla silmin havaittavia merkkej\u00e4 alkali-kiviainesreaktiosta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1080\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/alkali-kiviainesreaktio_kiviaines_kuva_Ramboll-Finland-Oy_1920x1080px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-24532\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/alkali-kiviainesreaktio_kiviaines_kuva_Ramboll-Finland-Oy_1920x1080px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/alkali-kiviainesreaktio_kiviaines_kuva_Ramboll-Finland-Oy_1920x1080px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/alkali-kiviainesreaktio_kiviaines_kuva_Ramboll-Finland-Oy_1920x1080px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/alkali-kiviainesreaktio_kiviaines_kuva_Ramboll-Finland-Oy_1920x1080px-768x432.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/alkali-kiviainesreaktio_kiviaines_kuva_Ramboll-Finland-Oy_1920x1080px-1536x864.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption>Kuva 3: Kiviaineksen keh\u00e4rakenteet ovat yleens\u00e4 merkki alkali-kiviainesreaktiosta. Kuva: Ramboll Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tutkimusaineisto<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutkimusaineisto koostuu betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kuntotutkimusten yhteydess\u00e4 otettujen betonilieri\u00f6iden mikrorakennetutkimuksessa tunnistetuista kiviaineksista. Aineisto on koottu Tampereen yliopiston ja A-Insin\u00f6\u00f6rit Suunnittelu Oy:n kuntotutkimusraporteista. Mikrorakennetutkimusn\u00e4ytteit\u00e4 oli yhteens\u00e4 2503 kpl. Rakennusvuodet ovat v\u00e4lill\u00e4 1920\u20131999, ja kuntotutkimukset oli suoritettu v\u00e4lill\u00e4 1993\u20132022. Keskim\u00e4\u00e4rin rakennusten ik\u00e4 oli 28 vuotta kuntotutkimushetkell\u00e4 vaihteluv\u00e4lin ollessa 7\u201381 vuotta. Kuntotutkimusraporteissa kolmen n\u00e4ytteen kohdalla oli maininta alkali-kiviainesreaktiosta. Kahdessa kivilajia ei tunnistettu tarkemmin, se oli sedimenttist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4 ja kolmannessa kivilajiksi tunnistettiin sertti. Molemmat havainnot kuuluvat luokan III kivilajeihin. Maininta AKR:sta piti etsi\u00e4 n\u00e4ytteiden yksityiskohtaisesta analyysista, sit\u00e4 ei ollut nostettu laboratorion tulosten yhteenvetoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Ohuthietutkimuksessa tunnistettuja kivilajeja verrattiin by74 julkaistuun luokitukseen kiviainesten alkalireaktiivisuudesta, ks. taulukko 1.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1163\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kiviainesten-alkalireaktiivisuusluokitus_taulukko_1920x1163px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-24535\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kiviainesten-alkalireaktiivisuusluokitus_taulukko_1920x1163px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kiviainesten-alkalireaktiivisuusluokitus_taulukko_1920x1163px-800x485.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kiviainesten-alkalireaktiivisuusluokitus_taulukko_1920x1163px-300x182.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kiviainesten-alkalireaktiivisuusluokitus_taulukko_1920x1163px-768x465.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kiviainesten-alkalireaktiivisuusluokitus_taulukko_1920x1163px-1536x930.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tunnistetut kiviainekset<\/h3>\n\n\n\n<p>Petrograafisessa analyysissa kiviaines on tunnistettu 3681 kertaa. 221 raportissa kiviaineksia ei ollut tunnistettu tai raportoitu. Yleisimm\u00e4t kivilajit suomalaisissa julkisivu- ja parvekebetoneissa ovat graniitti (1251 mainintaa), gneissi (874) sek\u00e4 kvartsi tai kvartsiitti (442). Todenn\u00e4k\u00f6isesti reagoiva kiviaines (luokka III) oli raportoitu 255 kertaa, jolloin kiviaines on ollut fylliitti (164), erilaiset liuskeet (75), serisiittikvartsi (6) tai savikivi (6). Mahdollisesti reagoiva kiviaines (luokka II) oli raportoitu 470 kertaa. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 toiseksi yleisin kivilaji gneissi (874) voi kuulua joko luokkaan I tai luokkaan III riippuen kivess\u00e4 olevan kvartsin kiderakenteesta. Hienojakoisena se kuuluu luokkaan III. Valitettavasti aineistossa on raportoitu ainoastaan kivilajit, ei niiden tarkempaa kiderakennetta tai niiden mahdollista reaktiivista osuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Aiemman tutkimuksen [6] mukaan uimahalleissa tyypillisin reagoiva kivilaji on gneissi ja suurimman halkeilun aiheuttaa fylliitti. T\u00e4ll\u00e4 perusteella julkisivujen ja parvekkeiden AKR-potentiaali on suuri n\u00e4ytteiden gneissi- ja fylliittipitoisuuden vuoksi. L\u00e4hes kaikki n\u00e4ytteet sis\u00e4lsiv\u00e4t gneissi\u00e4. Aineistosta tehtiin kuitenkin vain kolme AKR-havaintoa. Merkitt\u00e4vin syy t\u00e4lle on se, ett\u00e4 betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa betonin kosteus on korkealla (&gt;80 %) vain syyskuusta maaliskuuhun. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s ilman l\u00e4mp\u00f6tila on alhainen, mik\u00e4 osaltaan hidastaa kemiallisia reaktiota.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">AKR:n mahdollisuus eri ik\u00e4isiss\u00e4 rakennuksissa<\/h3>\n\n\n\n<p>Ennen vuotta 1990 valmistuneissa betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa kiviainekset kuuluvat suurelta osalta (60\u201380 %) alkalireaktiivisuuden suhteen luokkaan I. Luokissa II ja III on 20\u201340 % rakennuksista, ks. kuva 5. Vuosina 1990\u20131999 rakennetuissa asuinkerrostaloissa mahdollisuus alkali-kiviainesreaktioon on huomattavasti suurempi, sill\u00e4 vain kolmannes tutkimusaineiston rakennuksista kuuluu luokkaan I ja yli puolet luokkaan II, ks. kuva 6.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1005\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s82.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-24541\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s82.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s82-780x800.jpg 780w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s82-293x300.jpg 293w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s82-768x788.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"728\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_2_BET_01-2023_s82.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-24540\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_2_BET_01-2023_s82.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_2_BET_01-2023_s82-800x303.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_2_BET_01-2023_s82-300x114.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_2_BET_01-2023_s82-768x291.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_2_BET_01-2023_s82-1536x582.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Vuosina 1920\u20131999 Suomeen on rakennettu yhteens\u00e4 50 250 asuinkerrostaloa. Jos havainnot tutkimusaineiston kiviaineksen alkalireaktiivisuusluokituksesta muutetaan koko tuota asuinkerrostalokantaa vastaavaksi, saadaan kuvan 7 mukainen kuvaaja. Luokan I kiviaines on yhteens\u00e4 33 413 asuinkerrostalossa, luokan II 10 773 kerrostalossa ja luokan III 6067 kerrostalossa. Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus on siten yhteens\u00e4 16 839 asuinkerrostalon julkisivuissa ja parvekkeissa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"952\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s83.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-24545\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s83.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s83-800x397.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s83-300x149.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s83-768x381.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Taulukko_BET_01-2023_s83-1536x762.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuudet ovat parantuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti 1990-luvun rakennustuotannossa. Raudoitteiden peitepaksuudet alittavat vain harvoin tavoitearvon ja betonin pakkasenkest\u00e4vyys on yleisesti onnistunut huomattavasti paremmin kuin aiempien vuosikymmenten rakennuksissa [13]. 1990-luvun betonirakenteiden kuntotutkimuksissa on kuitenkin tutkittava muiden vauriomekanismien lis\u00e4ksi systemaattisesti alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus.<\/p>\n\n\n<\/div><div class=\"image-gallery 1297204\">\n    <div class=\"container\">\n        <div class=\"row\">\n            <div class=\"col-12\">\n                <p class=\"title\"><\/p>\n            <\/div>\n            <div class=\"col-12 image-gallery-grid \">\n\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Siltapilari_kuva_Vaylavirasto_980x1477px.jpg\"\n                                                    alt=\"M\u00e4r\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ruutumainen ter\u00e4ksi\u00e4 seuraava verkkohalkeilu on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 siltapilarissa. Kuva: V\u00e4yl\u00e4virasto\" key=\"0\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/AKR-julkisivussa-kuva_Ramboll-Finland-Oy_980x895px.jpg\"\n                                                    alt=\"Mahdollinen alkali-kiviainesreaktio julkisivussa. Kuva: Ramboll Finland Oy\" key=\"1\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/AKR_seina_kuva_Vaylavirasto_1920x1308px.jpg\"\n                                                    alt=\"M\u00e4r\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ruutumainen ter\u00e4ksi\u00e4 seuraava verkkohalkeilu saderasitetuissa pinnoissa. Kuva: V\u00e4yl\u00e4virasto\" key=\"2\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kuva-Wikipedia_-Concrete-pillar-National-Gallery-of-Canada_980x1633px.jpg\"\n                                                    alt=\"Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Reaktiossa sementtipastan alkalinen natrium- ja kaliumhydroksidipitoinen huokosvesi ja kiviaineksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 reaktiivinen piidioksidi reagoivat muodostaen voimakkaasti hygroskooppista (vett\u00e4 imev\u00e4\u00e4) geeli\u00e4. Reaktiossa syntyv\u00e4 geeli laajenee imiess\u00e4\u00e4n vett\u00e4, aiheuttaen kasvavaa sis\u00e4ist\u00e4 painetta, joka lopulta rikkoo kiviaineksen ja lopulta betonin huokosrakenteen. Huomioitavaa on, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti eniten betonirakenteiden korjaustarvetta aiheuttavat raudoitteiden korroosio ja betonin pakkasrapautuminen. Kuva Wikipedia: Concrete pillar, National Gallery of Canada\" key=\"3\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                            <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n    <div class=\"gallery-popup\">\n        <div class=\"container-fluid\">\n            <div class=\"row\">\n                <div class=\"col-md-8\">\n                    <div class=\"w-100 position-relative\">\n                        <button class=\"button-image button-image-prev\">\n                            <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/themes\/pt-betoni-theme\/assets\/images\/ic-chevron-left.svg\" \/>\n                        <\/button>\n                        <button class=\"button-image button-image-next\">\n                            <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/themes\/pt-betoni-theme\/assets\/images\/ic-chevron-right.svg\" \/>\n                        <\/button>\n                    <\/div>\n                    <div class=\"row title-row\">\n                        <div class=\"col-8\">\n                            <p class=\"alt_text\">M\u00e4r\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ruutumainen ter\u00e4ksi\u00e4 seuraava verkkohalkeilu on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 siltapilarissa. Kuva: V\u00e4yl\u00e4virasto<\/p>\n                        <\/div>\n                        <div class=\"col-4\">\n                            <a class=\"close-gallery\">X<\/a>\n                        <\/div>\n                    <\/div>\n                    <img decoding=\"async\" class=\"gallery-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Siltapilari_kuva_Vaylavirasto_980x1477px.jpg\" alt=\"M\u00e4r\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ruutumainen ter\u00e4ksi\u00e4 seuraava verkkohalkeilu on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 siltapilarissa. Kuva: V\u00e4yl\u00e4virasto\" \/>\n                <\/div>\n                <div class=\"col-md-4\">\n                    <div class=\"gallery-sidebar\">\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Siltapilari_kuva_Vaylavirasto_980x1477px.jpg\" alt=\"M\u00e4r\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ruutumainen ter\u00e4ksi\u00e4 seuraava verkkohalkeilu on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 siltapilarissa. Kuva: V\u00e4yl\u00e4virasto\" key=\"0\" \/>\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/AKR-julkisivussa-kuva_Ramboll-Finland-Oy_980x895px.jpg\" alt=\"Mahdollinen alkali-kiviainesreaktio julkisivussa. Kuva: Ramboll Finland Oy\" key=\"1\" \/>\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/AKR_seina_kuva_Vaylavirasto_1920x1308px.jpg\" alt=\"M\u00e4r\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ruutumainen ter\u00e4ksi\u00e4 seuraava verkkohalkeilu saderasitetuissa pinnoissa. Kuva: V\u00e4yl\u00e4virasto\" key=\"2\" \/>\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/Kuva-Wikipedia_-Concrete-pillar-National-Gallery-of-Canada_980x1633px.jpg\" alt=\"Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Reaktiossa sementtipastan alkalinen natrium- ja kaliumhydroksidipitoinen huokosvesi ja kiviaineksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 reaktiivinen piidioksidi reagoivat muodostaen voimakkaasti hygroskooppista (vett\u00e4 imev\u00e4\u00e4) geeli\u00e4. Reaktiossa syntyv\u00e4 geeli laajenee imiess\u00e4\u00e4n vett\u00e4, aiheuttaen kasvavaa sis\u00e4ist\u00e4 painetta, joka lopulta rikkoo kiviaineksen ja lopulta betonin huokosrakenteen. Huomioitavaa on, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti eniten betonirakenteiden korjaustarvetta aiheuttavat raudoitteiden korroosio ja betonin pakkasrapautuminen. Kuva Wikipedia: Concrete pillar, National Gallery of Canada\" key=\"3\" \/>\n                                            <\/div>\n                <\/div>\n            <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n<\/div>\n\n<script>\n    jQuery(document).ready(() => {\n        jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup').hide();\n        jQuery('.image-gallery.1297204 .image').click((e) => {\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .alt_text').html(jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .gallery-image').attr('alt', jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .gallery-image').attr('src', jQuery(e.target).attr('src'));\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup').show();\n            currentImage = jQuery(e.target).attr('key');\n        })\n        jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .sidebar-image').click((e) => {\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .alt_text').html(jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .gallery-image').attr('alt', jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .gallery-image').attr('src', jQuery(e.target).attr('src'));\n            currentImage = jQuery(e.target).attr('key');\n        })\n        jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .close-gallery').click(() => {\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup').hide();\n        })\n\n        var theImages = [{\"alt_text\":\"M\\u00e4r\\u00e4nn\\u00e4k\\u00f6inen ruutumainen ter\\u00e4ksi\\u00e4 seuraava verkkohalkeilu on n\\u00e4ht\\u00e4viss\\u00e4 siltapilarissa. Kuva: V\\u00e4yl\\u00e4virasto\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2023\\\/03\\\/Siltapilari_kuva_Vaylavirasto_980x1477px.jpg\"},{\"alt_text\":\"Mahdollinen alkali-kiviainesreaktio julkisivussa. Kuva: Ramboll Finland Oy\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2023\\\/03\\\/AKR-julkisivussa-kuva_Ramboll-Finland-Oy_980x895px.jpg\"},{\"alt_text\":\"M\\u00e4r\\u00e4nn\\u00e4k\\u00f6inen ruutumainen ter\\u00e4ksi\\u00e4 seuraava verkkohalkeilu saderasitetuissa pinnoissa. Kuva: V\\u00e4yl\\u00e4virasto\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2023\\\/03\\\/AKR_seina_kuva_Vaylavirasto_1920x1308px.jpg\"},{\"alt_text\":\"Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Reaktiossa sementtipastan alkalinen natrium- ja kaliumhydroksidipitoinen huokosvesi ja kiviaineksen sis\\u00e4lt\\u00e4m\\u00e4 reaktiivinen piidioksidi reagoivat muodostaen voimakkaasti hygroskooppista (vett\\u00e4 imev\\u00e4\\u00e4) geeli\\u00e4. Reaktiossa syntyv\\u00e4 geeli laajenee imiess\\u00e4\\u00e4n vett\\u00e4, aiheuttaen kasvavaa sis\\u00e4ist\\u00e4 painetta, joka lopulta rikkoo kiviaineksen ja lopulta betonin huokosrakenteen. Huomioitavaa on, ett\\u00e4 m\\u00e4\\u00e4r\\u00e4llisesti eniten betonirakenteiden korjaustarvetta aiheuttavat raudoitteiden korroosio ja betonin pakkasrapautuminen. Kuva Wikipedia: Concrete pillar, National Gallery of Canada\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2023\\\/03\\\/Kuva-Wikipedia_-Concrete-pillar-National-Gallery-of-Canada_980x1633px.jpg\"}];\n        var currentImage = 0;\n\n        jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .button-image-next').click(() => {\n            if (currentImage < theImages.length - 1) {\n                currentImage++;\n            } else {\n                currentImage = 0;\n            }\n            changeImage();\n        })\n        jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .button-image-prev').click(() => {\n            if (currentImage > 0) {\n                currentImage--;\n            } else {\n                currentImage = theImages.length - 1;\n            }\n            changeImage();\n        })\n\n        function changeImage() {\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .alt_text').html(theImages[currentImage].alt_text);\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .gallery-image').attr('alt', theImages[currentImage].alt_text);\n            jQuery('.image-gallery.1297204 .gallery-popup .gallery-image').attr('src', theImages[currentImage].image);\n        }\n\n        document.onkeydown = function(event) {\n            switch (event.keyCode) {\n                case 27: \/\/ ESC closes popup\n                    jQuery('.image-gallery .gallery-popup').hide();\n                    break;\n                case 37:\n                    jQuery('.image-gallery .gallery-popup .button-image-prev').click();\n                    break;\n                case 39:\n                    jQuery('.image-gallery .gallery-popup .button-image-next').click();\n                    break;\n            }\n        };\n    })\n<\/script>\n<style>\n  .plus-other-images {position:relative;cursor:pointer;}\n.plus-other-images img {opacity: 0.5;filter:grayscale(100%);}\n.plus-other-images-overlay {display: block;position: absolute;top: 50%;left: 50%;transform: translate(-50%, -50%);color: #000;font-size: 4em;font-weight: 600;pointer-events: none;z-index: 2;text-shadow: 2px 2px 2px rgba(0,0,0,0.15);}\n.gallery-popup .button-image {z-index: 3;}\n<\/style>\n<div class='container'>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h3>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\"><li>Richardson, M. G. 2002. Fundamentals of durable reinforced concrete. London. Spon Press. 260 p.<\/li><li>Pyy, H., Holt, E., Ferreira, M. 2012. Esitutkimus alkalikiviainesreaktiosta ja sen esiintymisest\u00e4 Suomessa. VTT. Helsinki. Report VTT-CR-00554-12\/FI. 27 s.<\/li><li>Lahdensivu, J., Aromaa, J. 2015. Repair of alkali aggregate reaction damaged swimming pool. Case Studies in Construction Materials. vol. 3. pp. 1-8<\/li><li>Lahdensivu, J., Kek\u00e4l\u00e4inen, P., Lahdensivu, A. 2018. Alkali-silica Reaction in Finnish Concrete Structures. Nordic Concrete Research. Vol. 59. pp. 31-44<\/li><li>Lahdensivu, J., K\u00f6li\u00f6, A., Husaini, D. 2018. Alkali-silica reaction in Southern-Finland\u2019s bridges. Case Studies in Construction Materials. vol. 8. pp. 469-475<\/li><li>Lahdensivu, J., Kek\u00e4l\u00e4inen, P. 2019. Alkali-silica reaction in Finnish swimming pools. Book of abstracts for the 2019 fib International Symposium in Krakow. pp. 565-567 + 8 pages in memory stick.<\/li><li>by74 Ohje betonin alkali-kiviainesreaktion hallisemiseksi 2022. Helsinki. Suomen Betoniyhdistys. 49 s.<\/li><li>Thaulow, N., Andersen, K.T. 1988. Ny viden om alkali-kisel reaktioner. Dansk Beton 1. pp. 14-19.<\/li><li>Gilliot, J. E. 1975. Practical implications of the mechanisms of alkali-aggregate reactions. In Proceedings. Third international conference on alkali-aggregate reaction. Reykjavik<\/li><li>Jensen V. 2012. The controversy of alkali carbonate reaction: state of art on the reaction mechanism. Proceedings. 14th Int. Conference on AAR. Texas. USA<\/li><li>West, G.. 1996. Alkali-aggregate reaction in concrete roads and bridges. London. Thomas Telford Publications. 163 p.<\/li><li>Poole, A.M. 1991. Introduction to alkali-aggregate reaction in concrete. In Swamy, R.N. (editor) The alkali-silica reaction in concrete. Taylor &amp; Francis Group. pp. 1-29.<\/li><li>Lahdensivu, E. 2022. Betonielementtikerrostalojen julkisivujen ja parvekkeiden vaurioituminen 1990- luvun rakennustuotannossa. Diplomity\u00f6. Tampereen yliopisto. 91 s.<\/li><\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuudet ovat parantuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti 1990-luvun rakennustuotannosta l\u00e4htien. Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Artikkelissa tarkastellaan alkali-kiviainesreaktion mahdollisuutta suomalaisissa betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":24515,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[47,57],"class_list":["post-24514","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betonirakentaminen","tag-julkisivut"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuudet ovat parantuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti 1990-luvun rakennustuotannosta l\u00e4htien. Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Artikkelissa tarkastellaan alkali-kiviainesreaktion mahdollisuutta suomalaisissa betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-03-03T10:28:57+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-03-03T10:34:15+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa\",\"datePublished\":\"2023-03-03T10:28:57+00:00\",\"dateModified\":\"2023-03-03T10:34:15+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\"},\"wordCount\":1026,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"betonirakentaminen\",\"julkisivut\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\",\"name\":\"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2023-03-03T10:28:57+00:00\",\"dateModified\":\"2023-03-03T10:34:15+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti","og_description":"Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden s\u00e4ilyvyysominaisuudet ovat parantuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti 1990-luvun rakennustuotannosta l\u00e4htien. Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Artikkelissa tarkastellaan alkali-kiviainesreaktion mahdollisuutta suomalaisissa betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2023-03-03T10:28:57+00:00","article_modified_time":"2023-03-03T10:34:15+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa","datePublished":"2023-03-03T10:28:57+00:00","dateModified":"2023-03-03T10:34:15+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/"},"wordCount":1026,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","keywords":["betonirakentaminen","julkisivut"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/","name":"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","datePublished":"2023-03-03T10:28:57+00:00","dateModified":"2023-03-03T10:34:15+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/03\/kerrostalo_kuva-Elina-Lahdensivu_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/03\/03\/alkali-kiviainesreaktion-mahdollisuus-julkisivuissa-ja-parvekkeissa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24514"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24514\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/24515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}