{"id":25332,"date":"2023-05-29T15:31:51","date_gmt":"2023-05-29T12:31:51","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=25332"},"modified":"2023-05-29T15:31:52","modified_gmt":"2023-05-29T12:31:52","slug":"biodiversiteetti-on-seuraava-iso-haaste-rakennusalalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/05\/29\/biodiversiteetti-on-seuraava-iso-haaste-rakennusalalle\/","title":{"rendered":"Biodiversiteetti on seuraava iso haaste rakennusalalle"},"content":{"rendered":"\n

Kun rakennusalan yritykset ovat saaneet ilmastotoimensa eteenp\u00e4in, keskityt\u00e4\u00e4n seuraavaksi biodiversiteettiin. Hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 luonnon monimuotoisuus on k\u00f6yhtym\u00e4ss\u00e4, ja sill\u00e4 on vakavia vaikutuksia niin luontoon kuin ihmisten hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n

Biodiversiteetin heikkenemisen ja luontokadon suurimpia syit\u00e4 ovat luontotyyppien pysyv\u00e4tkin muutokset. Niit\u00e4 aiheutuu muun muassa maatalouden tehotuotantoj\u00e4rjestelmist\u00e4, rakentamisesta, louhinnasta sek\u00e4 metsien, vesist\u00f6jen ja maaper\u00e4n liiallisesta hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Suomalainen rakentaminen on isossa kuvassa viel\u00e4 varsin l\u00e4ht\u00f6kuopissa sen suhteen, miten hyvin toiminnassa otetaan huomioon luonnon ekosysteemit ja biodiversiteetin s\u00e4ilyminen. EU-tason ja kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on yksi vaikuttamisen keino siihen, millaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja toimia Suomessa tehd\u00e4\u00e4n luonnon hyv\u00e4ksi tai haitaksi. Rakennusalan n\u00e4k\u00f6kulmasta merkitt\u00e4vi\u00e4 instrumentteja ovat muun muassa rakentamislaki, luonnonsuojelulaki, ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaki sek\u00e4 laki ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyst\u00e4 (YVA). My\u00f6s EU:n ylikansallinen s\u00e4\u00e4ntely vaikuttaa, erityisesti voimaanastuneen taksonomialuokittelun ja valmistelussa olevan ennallistamisasetuksen kautta. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kautta tapahtuva luonnon monimuotoisuuden suojelu on kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti toimintaa rajaavaa, eik\u00e4 kilpailukyky\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4, huomauttaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen <\/em>Rakennustuoteteollisuus RTT ry:st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen oma biodiversiteettipolitiikka pohjaa kansalliseen biodiversiteettistrategiaan ja toimintaohjelmaan. Strategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lis\u00e4ksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sek\u00e4 EU:n biodiversiteettistrategia. Parhaillaan valmistellaan uutta kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4\u00e4 toimintaohjelmaa vuoteen 2035. Lis\u00e4ksi Rakennusteollisuus RT ry ty\u00f6st\u00e4\u00e4 parhaillaan alan omaa rakennusalan biodiversiteettitiekarttaa, joka valmistuu syksyll\u00e4 2023.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tavoitteena on saada tavoitteellisten toimenpiteiden laaja-alainen tiekartta, joka auttaa rakennusteollisuuden j\u00e4senyrityksi\u00e4 ja eri toimialoja tunnistamaan niit\u00e4 keskeisi\u00e4 biodiversiteetti\u00e4 tukevia tekij\u00f6it\u00e4, joita he voivat toiminnassaan huomioida, Vuorinen sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 luontokadon ehk\u00e4isij\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kun katsotaan biodiversiteetti\u00e4 betonirakentamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, tarttuu haaviin yht\u00e4 ja toista. Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattilan<\/em> mukaan vaikutuksia luontokatoon tulee tarkastella koko arvoketjun osalta, aina sementtiin tarvittavan kalkkikiven louhinnasta rakennusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja purkamiseen saakka.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ilmastonmuutos itsess\u00e4\u00e4n on kaikkien j\u00e4rein luontokatoa aikaansaava ajuri. Siksi betonin ilmastovaikutusten v\u00e4hent\u00e4minen eli hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4minen on ylivoimaisesti t\u00e4rkein luontokatoa ehk\u00e4isev\u00e4 toimi. Seuraavaksi eniten vaikutusta on maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4, koska kiviainespohjainen rakennustuoteteollisuus perustuu kiviainesvarojen jalostamiseen. Kiviaineksen ottoalueilla luonto l\u00e4hes katoaa ottotoiminnan ajaksi, mutta alan yritykset ovat my\u00f6s onnistuneet osoittamaan, miten alue voidaan palauttaa ottotoiminnan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 parempaan lajikirjoon kuin se oli ennen toiminnan aloittamista, Mattila miettii.<\/p>\n\n\n\n

Mattila muistuttaa my\u00f6s, ett\u00e4 kivipohjaisilla rakennustuotteilla on mahdollista rakentaa tiiviimmin ja korkeammalle, mik\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 luonnonymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Samoin voidaan toteuttaa esimerkiksi pihakansirakenteita, jotka mahdollistavat monimuotoisten luonnonymp\u00e4rist\u00f6jen tuomisen tiiviin kaupunkirakenteen sis\u00e4\u00e4n. Kolmas merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus Mattilan mukaan on tuotteiden ominaisuuksilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Betonituotteilla on pitk\u00e4 elinkaari ja niill\u00e4 on erinomainen kierr\u00e4tett\u00e4vyys. Ne mahdollistavat my\u00f6s hyv\u00e4n tilatehokkuuden ja muuntojoustavuuden. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet tukevat luontokadon torjumista, sill\u00e4 n\u00e4in v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n kertak\u00e4ytt\u00f6rakentamista ja pidet\u00e4\u00e4n materiaalit kierrossa kest\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Rudus laajentaa LUMO-ohjelmaa koko arvoketjuun<\/h3>\n\n\n\n

Rakentamisen ja alan tuoteteollisuuden yritykset voivat toiminnallaan edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta monin keinoin.<\/p>\n\n\n\n

Rudus on malliesimerkki toiminnasta, jossa yhdistyv\u00e4t niin liiketoiminta kuin paikallisen luonnon monimuotoisuus. Kun Rudus k\u00e4ynnisti LUMO-ohjelman vuonna 2012, sit\u00e4 l\u00e4hdettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 luontoasiantuntijoiden kanssa. Sen my\u00f6t\u00e4 on selvinnyt, etteiv\u00e4t kiviainestoiminta ja luonnon etu ole vastakkain. Ohjelmassa on perustettu kivenoton p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kymmeni\u00e4 luontoalueita, joiden luonto- ja virkistysarvot ovat suuremmat kuin alkuper\u00e4isen mets\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tavoitteena on, ett\u00e4 luonto on toimipisteiss\u00e4mme monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 kuin sen alkaessa, Ruduksen laatu- ja ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Terhi Rauham\u00e4ki<\/em> summaa.<\/p>\n\n\n\n

Rauham\u00e4ki iloitsee siit\u00e4, ett\u00e4 LUMO kehittyy ajan vaatimusten mukaisesti ja on nyt laajenemassa koko arvoketjuun.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Olemme pitk\u00e4ll\u00e4 suoran toimintamme vaikutusten mittaamisessa ja toimenpiteiden toteutuksessa ja seurannassa. Seuraava askel vaatii tuotteidemme elinkaariarviointia luontovaikutusten n\u00e4k\u00f6kulmasta ja pohdintaa siit\u00e4, mik\u00e4 on oleellista hankintaketjujemme toiminnoissa, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Rudus osallistui FIBSin ja Sitran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n pilottiohjelmaan, jossa testattiin ensimm\u00e4isten joukossa maailmassa kansainv\u00e4lisen Science Based Target Network (SBTN) -verkoston kehitteill\u00e4 olevaa uutta tiedeperusteisten luontotavoitteiden ohjeistoa. Ty\u00f6n kohteeksi valittiin valmisbetonin tuotanto, jota l\u00e4hdettiin \u201dkulkemaan l\u00e4pi\u201d sen hankintaketjua raaka-ainehankinnoista aina merkitt\u00e4vien materiaalivirtojen toimittajiin ja heid\u00e4n tuotteiden materiaalivirtoihin saakka niin pitk\u00e4lle kuin se vain oli mahdollista Ruduksen hankinta-asiantuntijoiden tukemana sek\u00e4 julkisen tiedon ja t\u00e4h\u00e4n kehitettyjen ty\u00f6kalujen avulla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 N\u00e4in pystyttiin havaitsemaan alustavia globaaleja \u201dhot spotteja\u201d, joissa voidaan aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 haitallisia vaikutuksia paikalliseen luontoon, Rauham\u00e4ki sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Pilottiohjelman j\u00e4lkeen Rudus on liittynyt varsinaiseen SBTN-ohjelmaan vuoden 2022 syksyll\u00e4. Ruduksen oman hankintaan sek\u00e4 luontovaikutusten arviointiin liittyv\u00e4n osaamisen ja kokemuksen lis\u00e4ksi tarvitaan jatkossa todenn\u00e4k\u00f6isesti ulkopuolista asiantuntija-apua luontovaikutusten merkitt\u00e4vyyksien arviointiin sek\u00e4 oikeanlaisten ja tehokkaiden ty\u00f6tapojen tunnistamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ty\u00f6ss\u00e4 onnistumiseksi k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n hankintaketjujen merkitt\u00e4vien toimijoiden kanssa tietojenvaihtoa ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Yhteist\u00e4 pohdintaa eri osapuolten kanssa tarvittaisiin siihen, mit\u00e4 tietoa mitataan ja miten haitallisia luontovaikutuksia voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 koko arvoketjussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Porvoon Kr\u00e5k\u00f6n LUMO-pilotti on ollut monin tavoin uraauurtava. L\u00e4ht\u00f6kohtana on ollut, ett\u00e4 alueen luontoarvot eiv\u00e4t heikkene, vaan p\u00e4invastoin paranevat soranottotoiminnan ja sen j\u00e4lkeen teht\u00e4vien j\u00e4lkihoitotoimenpiteiden ansiosta. Kuva: Jarmo Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kr\u00e5k\u00f6ss\u00e4 viitasammakoille toteutettiin kutulammikoita. Kr\u00e5k\u00f6n kunnostus ei j\u00e4\u00e4nyt pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sammakkolampien kaivamiseen. Alueen rantak\u00e4\u00e4rmeille rakennettiin oma kivir\u00f6ykki\u00f6ns\u00e4 ja harvinaisia nuokkukohokkeja siirrettiin paremmille kasvupaikoille. Viitasammakot ovat tottuneet ja kotiutuneet niille kaivettuihin uusiin lampiin ajan kuluessa. My\u00f6s muita kasvi-, el\u00e4in- ja hy\u00f6nteislajeja on levinnyt alueelle. Kuva: Jarmo Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yrityksill\u00e4 on iso vastuu \u2013 mutta my\u00f6s tahtotila suojella ja tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kaikki luontokatoon vaikuttavat tekij\u00e4t eiv\u00e4t ole globaaleja, vaan monimuotoisuutta voidaan ja pit\u00e4\u00e4 vahvistaa paikallisesti. Esimerkiksi Leca Finlandin savenottoaltaat Kuusankoskella Kouvolassa ovat muuttuneet t\u00e4rke\u00e4ksi luontokohteeksi. Leca Finlandin kevytsoratehdas on nostanut savea Keltist\u00e4 yli 70 vuoden ajan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti yhteens\u00e4 noin 2,7 miljoonaa kuutiota. Sittemmin rikas savi loppui aivan tehtaan vierest\u00e4 Keltin alueelta ja Lecan kevytsoratehtaan entiset savenottoaltaat ovat t\u00e4yttyneet vedell\u00e4. Nyt lammet houkuttelevat harvinaisiakin lintuja lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n ja pesim\u00e4\u00e4n niiden rannoille. Nykyisin altaat omistaa Kouvolan kaupunki, joka haluaa tehd\u00e4 alueesta virallisen luontokohteen, sill\u00e4 alueen merkitys monipuolisena luontokohteena ja virkistysalueena on tunnistettu. Alueelle suunnitellaan opastuskylttej\u00e4 ja lintutorneja, joista voi bongata vaikkapa tukkasotkan tai mustakurkku-uikun.<\/p>\n\n\n\n

Saint-Gobain Finland k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puolestaan muun muassa Weberin laastien, tasoitteiden ja Kahi-harkkojen raaka-aineena hiekkaa, joka on per\u00e4isin tehtaiden l\u00e4heisilt\u00e4 hiekanottoalueilta. Kiikalan H\u00e4rj\u00e4nvatsan harjun hiekanottoalueella on luonnon monimuotoisuutta tukeva hanke, jossa perinteisen maisemoinnin sijaan maisemoitavaan rinteeseen pyrit\u00e4\u00e4n luomaan Etel\u00e4-Suomessa uhanalaiseksi luokiteltu paahdeymp\u00e4rist\u00f6. Kiikalan paahderinteeseen istutettiin vuosien 2015\u20132019 aikana noin 1800 tainta hietaneilikkaa ja kangasraunikkia. Molemmat avointen hiekkakankaiden kasvilajit ovat eritt\u00e4in uhanalaisia ja rauhoitettuja koko Suomessa. Istutukset ovat viihtyneet paahderinteell\u00e4 hyvin ja levinneet rinteess\u00e4 my\u00f6s omista siemenist\u00e4. Hanke on toteutettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa ja paahderinnett\u00e4 on tarkoitus laajentaa sit\u00e4 mukaa, kuin uutta rintausta tulee maisemoitavaksi. Kukkivat kasvit houkuttelevat my\u00f6s harvinaisia perhosia puoleensa ja kes\u00e4n 2023 aikana perhoslajeja ja perhosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tullaan kartoittamaan perhostutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Soranottoalueiden j\u00e4lkihoito auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lajiston monimuotoisuutta ekosysteemiss\u00e4. Avoimilla alueilla el\u00e4v\u00e4t paahdekasvilajitkuljettavat syv\u00e4lle ulottuvilla juurillaan maaper\u00e4\u00e4n orgaanista ainesta ja sen mukana hiilt\u00e4. Oikein j\u00e4lkihoidetuilla paahdekeoilla viihtyv\u00e4t niin harvinaiset kasvit kuin niist\u00e4 riippuvaiset hy\u00f6nteisetkin. Kuva: Jarmo Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n ja luonnon v\u00e4lill\u00e4 on viel\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 mahdollisuuksia<\/h3>\n\n\n\n

Suurimmat paineet Suomen luonnolle aiheutuvat asutusta ja teollisuutta varten rakennettavan taajamarakenteen laajenemisesta, liikennev\u00e4ylien rakentamisesta ja yll\u00e4pidosta sek\u00e4 energiantuotannon infrastruktuurista. Samaan aikaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ja luonnon v\u00e4lill\u00e4 on hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 mahdollisuuksia. N\u00e4m\u00e4 mahdollisuudet liittyv\u00e4t sek\u00e4 negatiivisten luontovaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseen ett\u00e4 positiivisten luontovaikutusten lis\u00e4\u00e4miseen erilaisten rakentamisen ratkaisujen kautta. Lis\u00e4ksi voidaan vaikuttaa esimerkiksi ihmisten luontosuhteeseen ja -tietoisuuteen sek\u00e4 terveyteen.<\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston tekem\u00e4n arvioinnin mukaan rakentamisesta aiheutuvien haittojen pienent\u00e4miseksi on kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka voidaan ottaa entist\u00e4 tehokkaammin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4llaisia ovat muun muassa luontopohjaiset rakentamisratkaisut, viherkaistojen ja ekologisten k\u00e4yt\u00e4vien varmistaminen rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n yhteydess\u00e4 sek\u00e4 rakennusten viherkatot.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Samalla kun kaupunkirakentaminen tiivistyy, piha-alueet ovat yh\u00e4 pienempi\u00e4 ja ahtaampia. Yksi ratkaisu on siirt\u00e4\u00e4 autot ja parkkipaikat maan alle, jolloin viheralueet voidaan toteuttaa kansipihoina. On kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, millaisia rakenteita tarvitaan, jotta puut ja pensaat voidaan istuttaa betonikannen p\u00e4\u00e4lle, toteaa Betoniteollisuus ry:n Mattila.<\/p>\n\n\n<\/div>

\n
\n
\n
\n

Kuvagalleria<\/p>\n <\/div>\n

\n\n
\n \"Betoroc\u00ae-murske\n <\/div>\n
\n \"Hyvink\u00e4\u00e4n\n <\/div>\n
\n \"Rudus\n <\/div>\n
\n \"T\u00f6rm\u00e4p\u00e4\u00e4skyrinne\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n