![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/06\/Laitaatsalmi-silta_kuva_Rudus_1379x779px.jpg\")
Julkisia kohteita<\/h3>\n\n\n\n
Paikallavalurakentaminen on yleinen ratkaisu useissa julkisissa ja muissa merkitt\u00e4viss\u00e4 rakennuksissa. Helsingin Olympiastadionin saneerauksessa paikallavalulla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Kohteessa on k\u00e4ytetty huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 my\u00f6s itsetiivistyv\u00e4\u00e4 betonia, jonka avulla on voitu ratkaista muuten hankalia valut\u00f6it\u00e4. Kohde valittiinkin Vuoden Betonirakenteeksi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kokonaisuuden vuoksi. Viime aikoina arkkitehdit ovat suunnitelleet useisiin kohteisiin n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 puhdasvalupintoja. Kiinnostus puhdasvalupitoja kohtaan on lis\u00e4\u00e4ntynyt my\u00f6s urakoitsijoiden keskuudessa ja t\u00e4m\u00e4n tekniikan osaaminen on selv\u00e4sti kehittynyt viime vuosina. Yksi esimerkki paikallavalun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 runkorakenteen ja n\u00e4ytt\u00e4vien sis\u00e4betonipintojen yhdistelm\u00e4st\u00e4 on vastavalmistunut Tikkurilan uusi kirkko.<\/p>\n\n\n\n Paikallavalettu betoni sopii hyvin rakennusten kantavaan runkoon, jossa s\u00e4\u00e4lt\u00e4 suojassa olevan betonin kestoik\u00e4 on satoja vuosia. Paikallavalettu betonirunko sallii laajan arkkitehtonisen muotoilun sek\u00e4 muunneltavuuden rakennuksen k\u00e4yt\u00f6n aikana. Massiivisen betonin hyv\u00e4 \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys ja paloturvallisuus ovat rakennuksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle t\u00e4rkeit\u00e4 peruskysymyksi\u00e4. Betonin kosteuden kest\u00e4vyys ja mahdollisten kosteusvaurioiden j\u00e4rkev\u00e4 korjattavuus ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4tekij\u00f6it\u00e4 rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n aikana. Paikallavalettu betoni antaa arkkitehdille mahdollisuudet tarvittaessa hyvinkin monimuotoisten sek\u00e4 my\u00f6s ulokkeellisten ratkaisujen suunnitteluun.<\/p>\n\n\n\n Rakennesuunnittelussa paikallavalurakenteiden kest\u00e4vyys, j\u00e4ykkyys ja rakenteiden vesitiiveys sek\u00e4 \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys on useimmiten helppo toteuttaa. Nykyisin teht\u00e4viss\u00e4 korkeissa rakennuksissa paikallavalurunko on turvallinen valinta rakennuksen rungon tarvittavaa j\u00e4ykkyytt\u00e4 ajatellen. J\u00e4lkij\u00e4nnitystekniikka antaa suunnittelijalle lis\u00e4mahdollisuuksia n\u00e4ytt\u00e4vien rakenneosien tekoon.<\/p>\n\n\n\n Urakoitsijalle betonin helppo saatavuus laajasta betonitehdasverkostosta on t\u00e4rke\u00e4 etu.<\/p>\n\n\n\n Paikallavalaessa, kun betoni siirret\u00e4\u00e4n pumppaamalla, on pieni nosturikapasiteetin tarve ja kohteessa voidaan toteuttaa nopeasti laajoja rakennekokonaisuuksia. Muottiteollisuus pystyy nykyisin tarjoamaan erilaisia muottij\u00e4rjestelmi\u00e4 kattavasti monimuotoiseenkin rakentamiseen. Niiss\u00e4 on huomioitu hyvin my\u00f6s oleellinen ty\u00f6naikainen turvallisuus. Betonilaadut ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkitt\u00e4v\u00e4sti ja se helpottaa betonin valintaa ja valua niin kes\u00e4 kuin talviolosuhteissakin.<\/p>\n\n\n\n Betonin tiivistyksess\u00e4, joka on oleellinen tekij\u00e4 betonin tiiviyden ja loppulujuuden kannalta, on tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Tiivistysty\u00f6suoritukseen on my\u00f6s laadittu uusi ohjeistus, by73 Betonin tiivistys 2020.<\/p>\n\n\n\n Tiivistysv\u00e4lineist\u00f6ss\u00e4 on tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehittymist\u00e4. Samoin betonin pintojen viimeistelyss\u00e4 tarvittavat hiertokoneet ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.<\/p>\n\n\n\n Globalisaation my\u00f6t\u00e4 rakentamisen kulttuuri ja osaaminen on monin tavoin muuttunut suomalaisella ty\u00f6maalla. Paikallavalurakentamista osaavia yrityksi\u00e4 on syntynyt useita, kotimaisin voimin. Ammattitaitoisia toteutuksen osaavia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on saatavissa ty\u00f6markkinoille niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<\/p>\n\n\n\n Asuinkerrostalorakentamisessa, useissa kohteissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paikallavalua rakennuksen v\u00e4lipohjissa. T\u00e4ll\u00e4 ratkaisulla taataan hyv\u00e4 \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys holvin osalta, kunhan LVI-tekniikassa huolehditaan riitt\u00e4vist\u00e4 \u00e4\u00e4nikatkoista kerrosten ja huoneistojen v\u00e4leill\u00e4. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 paikallavalun etu on vapaa asennusten installointi, jossa tekniikka voidaan asentaa holvin muotin p\u00e4\u00e4lle. Etenkin s\u00e4hk\u00f6urakoitsijat ovat mieltyneet t\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n etuihin. Viem\u00e4riputkien \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys on my\u00f6s helppo toteuttaa massiivisen betonin avulla.<\/p>\n\n\n\n Varsin mielenkiintoinen yksityiskohta kerrostalorakentamisessa on ulokeparvekkeiden kannatus holvista. Monenlaisten erikoister\u00e4sosien k\u00e4ytt\u00f6 on yleistynyt n\u00e4iss\u00e4 rakenteissa laajasti. L\u00e4nsinaapurissa Ruotsissa on perinteisesti k\u00e4ytetty kuvan 5 mukaista hyvin yksinkertaista toteutusta, jossa parvekkeen harjatangot kiinnittyv\u00e4t suoraan holvivaluun noin 300 mm leveiden betonikannasten kautta. N\u00e4it\u00e4 kannaksia on parvekkeissa yleens\u00e4 2\u20133 kappaletta. 12 mm paksuja raudoitustankoja on kussakin kannaksessa 3\u20134 kappaletta alapinnassa ja yl\u00e4pinnassa.<\/p>\n\n\n\n Kannakset muodostava periaatteessa pienen kylm\u00e4sillan liittyess\u00e4\u00e4n suoraan runkoon. T\u00e4m\u00e4 ei ole juurikaan ruotsalaisia h\u00e4irinnyt. Kest\u00e4v\u00e4 Kivitalo -yritysryhm\u00e4 teet\u00e4tti jo 1990-luvulla l\u00e4mm\u00f6nsiirtymislaskelmia t\u00e4llaisen detaljin kohdalla ja niiss\u00e4 todettiin, ett\u00e4 kyseisen kannaksen kohdalla holvin reunassa l\u00e4mp\u00f6tila laski talviolosuhteissa pienell\u00e4 alueella yhden asteen. T\u00e4m\u00e4n perusteella mit\u00e4\u00e4n oleellista energiahukkaa liittym\u00e4ss\u00e4 ei siis ole, joka selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen miksi detalji on Ruotsissa yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Raudoitus on t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4livaihe muottity\u00f6n ja valuty\u00f6n v\u00e4liss\u00e4 ja siihen limittyy viel\u00e4 holvin installointi ala-ja yl\u00e4pinnan raudoituskerrosten v\u00e4liin. Raudoitusty\u00f6n nopeus on t\u00e4rkein raudoitusty\u00f6n kustannuksiin vaikuttava tekij\u00e4. Parhaimmillaan sill\u00e4 voidaan kompensoida koko materiaalikustannus nopeuden ansiosta s\u00e4\u00e4stynein\u00e4 aikasidonnaisina kustannuksina. Raudoitteet, niiden komponentisointi ja niihin liittyv\u00e4 suunnittelu- ja valmistuslogistiikka ovat kehittyneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Niiden ansiosta raudoitus voidaan asentaa suurimmaksi osaksi valmiina komponentteina holvimuottiin.<\/p>\n\n\n\n Suurimpia muutoksia rakentamistavan osalta on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut perustusten ja kellarirakenteiden osalta, etenkin pieniss\u00e4 ja keskisuurissa rakentamiskohteissa.<\/p>\n\n\n\n Aiemmin perinteisen harkkorakentamiseen perustuvan rakentamistavan rinnalle on noussut paikallavalurakentaminen. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 toimialueelle on syntynyt urakoitsijoita, joiden osaamisalue on perustusten ja kellarirakenteiden osalta paikallavalurakentamisen tehokas hallinta ja osaava toteutus. Perustus- ja kellaritilojen ty\u00f6t on pystytty toteuttamaan kilpailukykyisesti muihin rakentamistapoihin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4lkij\u00e4nnitystekniikka, etenkin tartunnattomilla j\u00e4nteill\u00e4 toteutettava menetelm\u00e4, on hyvin yleinen pys\u00e4k\u00f6intilaitoksissa. Toimistorakentamisessa sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aika ajoin, mutta se voisi yleisty\u00e4 kohteissa enemm\u00e4nkin, rakentajien paneutuessa menetelm\u00e4n etuihin.<\/p>\n\n\n\n Kansainv\u00e4lisesti voidaan havaita, ett\u00e4 paikallavalurakentamisen osuus runkorakentamisessa on usein valtatekniikkaa, niin pieniss\u00e4 kuin suurissakin kohteissa. Useimmissa liike- ja julkisen rakentamisen kohteissa runkoratkaisuna on pilarilaattarakenne. Tavanomaisen pilarilaatan j\u00e4nnev\u00e4li on yleens\u00e4 maksimissaan 7\u20138 m v\u00e4lill\u00e4, laatan paksuudesta ja kuormituksista riippuen. J\u00e4lkij\u00e4nnitystekniikkaa k\u00e4ytt\u00e4en pilarilaatta voidaan tehd\u00e4 10 x 10 metrin ruutuihin, mik\u00e4 antaa arkkitehdille hyv\u00e4t mahdollisuudet vapaaseen tilasuunnitteluun.<\/p>\n\n\n\n Itsetiivistyv\u00e4n betonin k\u00e4ytt\u00f6 tuli Suomessa markkinoille noin 20 vuotta sitten. Alkuvaiheessa sen k\u00e4ytt\u00f6 oli melko rajoittunutta ja sit\u00e4 tilattiin erityisen vaativiin valukohteisiin, joita ei ilman t\u00e4t\u00e4 tuotetta olisi voinut helposti toteuttaa. Viimeisen viiden vuoden aikana ITbetonin k\u00e4ytt\u00f6 on yleistynyt ja betonin valmistajat ovat harjaantuneet t\u00e4m\u00e4n betonilaadun reseptin ja toimitusten hallintaan.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4rke\u00e4 IT-valuihin liittyv\u00e4 selvityskohde on ollut IT-betonin synnytt\u00e4m\u00e4 valupaine korkeissa sein\u00e4valuissa. Yleens\u00e4 valupaine on ohjeistettu laskemaan hydrostaattisena paineena, jolloin mm. standardi-sein\u00e4muottikaluston kest\u00e4vyys on tullut vastaan. Asian selvitt\u00e4miseksi Rudus Oy:n, Peri-Suomi Oy:n ja YIT:n kesken tehtiin laaja kokeellinen tutkimus, jossa korkean sein\u00e4n valussa mitattiin paineantureilla valupaineen kehittymist\u00e4 muottirakenteessa.<\/p>\n\n\n\n Kokeessa todettiin, ett\u00e4 hallitussa valussa ja j\u00e4rkevill\u00e4 valun nousunopeuksilla valupaine pysyy selv\u00e4sti pienemp\u00e4n\u00e4 kuin hydrostaattinen paine. My\u00f6hemmin tehdyiss\u00e4 vastaavissa mittauksissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sein\u00e4valuissa on todettu valupaineiden j\u00e4\u00e4v\u00e4n alle puoleen teoreettisesta arvosta. Valuty\u00f6n mahdollisia riskej\u00e4 ep\u00e4selviss\u00e4 tapauksissa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 viel\u00e4 huomattavasti paineantureiden k\u00e4ytt\u00f6 muoteissa valun aikana.<\/p>\n\n\n\n Betonilattiat ovat yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 paikallavaletun betonin k\u00e4ytt\u00f6kohteista. Betonia valetaan maanvaraisiin alapohjiin, kelluviin lattioihin, kantaviin alapohjiin ja holveihin sek\u00e4 pintalattioihin. Lattiat muodostavat joko alustan jatkorakentamiselle tai n\u00e4kyviin j\u00e4\u00e4v\u00e4n eri tavoin viimeistellyn k\u00e4ytt\u00f6pinnan.<\/p>\n\n\n\n Lattian t\u00e4rkeimpi\u00e4 ominaisuuksia on mahdollisimman rajallinen halkeilu. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 lattioita koskevassa ohjeessa, Betonilattiat 2018, by45\/BLY7, on annettu ohjeet betonilattian halkeilun minimoimiseksi, niin suunnittelijoille kuin lattian toteuttajille.<\/p>\n\n\n\n Eri tavoin viimeisteltyjen arkkitehtonisten betonilattioiden k\u00e4ytt\u00f6 erilaisten rakennusten tiloissa on merkitt\u00e4v\u00e4sti yleistynyt. Betonin kutistuman ja siten my\u00f6s halkeilun minimoimiseksi useissa n\u00e4iss\u00e4 kohteissa on k\u00e4ytetty SR-sementist\u00e4 valmistettavaa lattiabetonia. T\u00e4m\u00e4n betonilaadun v\u00e4h\u00e4inen kutistuma ja hyv\u00e4 ty\u00f6stett\u00e4vyys omalta osaltaan varmistavat halutun laadukkaan lopputuloksen muun muassa hiotuissa ja kiillotetuissa lattiapinnoissa.<\/p>\n\n\n\n 12 henkinen suomalainen urakoitsijajoukko p\u00e4\u00e4si Kest\u00e4v\u00e4 Kivitalo -yritysryhm\u00e4n vieraana tutustumaan Saksassa Darmstadt:in l\u00e4hist\u00f6lle teht\u00e4v\u00e4\u00e4n hiukkaskiihdytinty\u00f6maahan FAIR (Facility for Antiproton and Ion Research). Hanke toteutetaan eurooppalaisena yhteisty\u00f6n\u00e4, vaikka suurimman osan kustannuksista maksavat saksalaiset. Ty\u00f6t on aloitettu 2017 ja kohde valmistuu 2025. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3 miljardia euroa, josta rakennuskustannusten osuus on noin puolet. Alueella on jo aiheeseen liittyv\u00e4 tutkimuskeskus, joka nyt laajentuu merkitt\u00e4v\u00e4sti uusien rakennusten ja tutkimuslaitteistojen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6maan koko on valtava. Siit\u00e4 kertovat tunnusluvut. Kaksi miljoonaa kuutiometri\u00e4 maankaivua, betonia 600 000 kuutiota ja betoniter\u00e4st\u00e4 65 000 tonnia. Varsinaisen kiihdytinrenkaan pituus on 1,1 kilometri\u00e4, kaivannon leveys 40 metri\u00e4 ja syvyys 20 metri\u00e4. Renkaaseen liittyy viel\u00e4 useita muita sivuhaaroja ja pienempi\u00e4 koekiihdyttimi\u00e4. Kaikki laitteistot sijoitetaan maan alle teht\u00e4viin kaivantoihin.<\/p>\n\n\n\n Betonista valettavan hiukkaskiihdyttimen putkirakenteen sein\u00e4t ovat s\u00e4teilyn vuoksi 4 metri\u00e4 paksut ja kattolaatta 6 metri\u00e4 paksu. Lis\u00e4ksi vaativimmissa kohdissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 1,5 metri\u00e4 paksua ter\u00e4slevyist\u00e4 tehty\u00e4 suojausta (kuva 14). Kaikki valuty\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6maalla erityisess\u00e4 laatuluokassa, ettei s\u00e4teily\u00e4 p\u00e4\u00e4se tulevien kokeiden aikana l\u00e4pi esim. valusaumoista. Kaikki rakenteiden saumat avataan vesipiikkaamalla kiviaineksen pintaan asti ja raudoitus jatketaan kierremuhveilla. Raudoitukset ovat eritt\u00e4in vankkaa tekoa, mist\u00e4 kertoo my\u00f6s suhdeluku, betoniter\u00e4st\u00e4 108 kg \/betoni m3 (kuva 13). Ty\u00f6maalla on oma betoniasema, jossa on 10 siiloa, jolloin kiviaineksen suhteutus onnistuu t\u00e4sm\u00e4llisemmin. Kaivannon perustusrakenteiden p\u00e4\u00e4lle asennetaan j\u00e4re\u00e4t vedenpaine-eristykset, (kuva 12).<\/p>\n\n\n<\/div> Kuvat 12 – 14<\/p>\n <\/div>\n ![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/06\/Tikkurilan-kirkko_Kuva_Kalle-Koponen_980x1447px.jpg\")
Paikallavalun etuja alan toimijoille<\/h3>\n\n\n\n
Kehityst\u00e4 tekniikassa ja ammattiryhmiss\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Asuinkerrostalot<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/06\/Ulokeparveke_kuva_Pekka-Vuorinen_980x1431px.jpg\"){kind=spacer}
<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\nMuutoksia perustus- ja kellarirakentamisessa<\/h3>\n\n\n\n
Pilarilaatta yleinen maailmalla<\/h3>\n\n\n\n
IT- betonin k\u00e4ytt\u00f6 kasvaa<\/h3>\n\n\n\n
<\/a><\/a><\/a>Betonilattiat<\/h3>\n\n\n\n
Betoni suojaa hiukkaskiihdyttimess\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\n <\/div>\n \n <\/div>\n \n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n