![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/10\/BET_2303_s64_taulukko_1_1920x1080px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nKoekappaleina k\u00e4ytettiin yhden litran peltipurkkeja, jotka simuloivat geometrialtaan ja mittaussyvyyksilt\u00e4\u00e4n 125 mm paksua yhteen suuntaan kuivuvaa laattaa. Mittaukset toteutettiin RT 103333 -kortin mukaisesti n\u00e4ytepalamittauksilla, jossa betonin huokosten ilmatilan suhteellista kosteutta mitataan betonista irrotetuista n\u00e4ytepaloista. Suhteellisen kosteuden mittauksia tehtiin yhteen suuntaan vakio-olosuhteissa kuivuvista kappaleista 5 mm, 20 mm sek\u00e4 50 mm syvyyksilt\u00e4. Samoilta syvyyksilt\u00e4 mitattiin 60\u201390 p\u00e4iv\u00e4n i\u00e4ss\u00e4 kastumisjaksolle altistettujen kappaleiden kosteutta. Lis\u00e4ksi suhteellista kosteutta mitattiin tiiviisti s\u00e4ilytetyist\u00e4 ainoastaan kemiallisesti kuivuvista koekappaleista. Suhteellisen kosteuden mittausten lis\u00e4ksi betoneista arvioitiin kosteudensiirto-ominaisuuksia Nilssonin ja Bergstr\u00f6min esittelem\u00e4\u00e4 \u201dthe tin can method\u201d -menetelm\u00e4\u00e4 [2] soveltaen. Menetelm\u00e4 perustuu haihtuvan massan mittaamiseen, mink\u00e4 perusteella voidaan arvioida laskennallisesti materiaalin kosteudensiirto-ominaisuuksia. Koekappaleita s\u00e4ilytettiin Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen vakio-olosuhdehuoneessa, jossa l\u00e4mp\u00f6tila oli noin 20 \u00b0C ja ilman suhteellinen kosteus noin 45 %.<\/p>\n\n\n\n 20 mm syvyydess\u00e4 erot betoneiden kuivumisessa olivat varsin pieni\u00e4 (kuva 1.). Vesi-sideainesuhteeltaan vastaavien CEM II\/B-M ja CEM III\/A betoneiden kuivuminen oli hyvin samankaltaista. CEM III\/B betoneiden kuivuminen oli kuitenkin selke\u00e4sti hitaampaa 20 mm syvyydess\u00e4. 50 mm syvyydess\u00e4 korostuu ero vesi-sideainesuhteiden v\u00e4lill\u00e4 (kuva 2.). V\/s-suhteen 0,60 betoneiden v\u00e4lill\u00e4 erot ovat varsin pieni\u00e4, kun taas v\/s-suhteen 0,45 betoneiden osalta CEM III-tyypin betonit ovat mittausaikav\u00e4lill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin noin 2 %-yksikk\u00f6\u00e4 kuivempia kuin CEM II\/B-M betoni.<\/p>\n\n\n\n Mittaustulosten perusteella ainoastaan kemiallisesti kuivuvien koekappaleiden suhteellinen kosteus vaihteli sek\u00e4 sideaineen, ett\u00e4 vesi-sideainesuhteen mukaan (kuva 3.). Tuloksista voidaan havaita, ett\u00e4 molemmilla tutkituilla CEM III -tyypin sideaineilla kuivuminen on nopeampaa kuin vastaavan v\/s-suhteen CEM II\/B-M sideaineella. Mittausv\u00e4lill\u00e4 30\u201390 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kuivuminen on nopeinta CEM III\/B betoneilla, ja mittausv\u00e4lill\u00e4 90\u2013180 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vastaavasti CEM III\/A betoneilla. Tulosten perusteella CEM III\/A sideaineella on tutkituista sideaineista korkein kuivumispotentiaali, kun kuivuminen tapahtuu ainoastaan kemiallisen sitoutumisen kautta.<\/p>\n\n\n\n Betonin kuivumista tarkasteltaessa kiinnostusta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 erityisesti p\u00e4\u00e4llyst\u00e4misen kannalta riitt\u00e4v\u00e4n matalan kosteuden saavuttamiseen kuluva aika. Taulukossa 2 on esitetty ty\u00f6ss\u00e4 mitattuja arvioita kuivumisajoista p\u00e4\u00e4llystett\u00e4vyydelle esitettyihin raja-arvoihin. Tulokset eiv\u00e4t ole yleisp\u00e4tevi\u00e4, vaan soveltuvat ainoastaan keskin\u00e4iseen vertailuun. Tulosten perusteella CEM III betoneilla saavutettiin raja-arvot p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti nopeammin kuin saman v\/s-suhteen CEM II\/B-M betoneilla. Poikkeuksen tekee v\/s 0,60 CEM III\/B, jolla pintaosan raja-arvon saavuttamisessa kuluu huomattavasti muita betonilaatuja enemm\u00e4n aikaa. Ty\u00f6ss\u00e4 arvioidut kuivumisajat olivat CEM III betoneilla jopa viikkoja nopeampia kuin vastaavan v\/s-suhteen CEM II\/B-M betonilla. Tavanomaisesta poikkeavasti CEM III betoneiden kuivumisaikojen havaittiin olevan suuremmat pintaosassa kuin syvemm\u00e4ll\u00e4 betonissa.<\/p>\n\n\n\n Kastumisjaksolle altistettujen kappaleiden suhteellista kosteutta mitattiin kastumisjakson loputtua 90 p\u00e4iv\u00e4n i\u00e4ss\u00e4. Kuvassa 4 on esitetty kastumisjaksolle altistettujen betonien suhteellinen kosteus 50 mm syvyydess\u00e4. Tuloksien perusteella kastumisjakso hidasti CEM III betoneiden kuivumista enemm\u00e4n kuin vastaavan vesi-sideainesuhteen CEM II\/B-M betonin. Erityisen haitallista kastuminen vaikuttaa tulosten perusteella olevan matalan v\/s-suhteen kuonabetoneille.<\/p>\n\n\n\n Kosteudensiirto-ominaisuuksilla kuvataan kuinka hyvin kosteus liikkuu materiaalissa nesteen\u00e4 tai h\u00f6yryn\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 saatujen tulosten perusteella CEM III betonien kosteudensiirto-ominaisuudet ovat heikommat kuin CEM II\/B-M betoneilla riippumatta vesi-sideaine -suhteesta. My\u00f6s v\/s-suhteen vaikutuksen kosteudensiirto-ominaisuuksiin havaittiin olevan pienempi CEM III-tyypin sideaineilla. CEM III\/A ja CEM III\/B sideaineiden v\u00e4liset kosteudensiirto-ominaisuuksien erot olivat hyvin pieni\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kuonabetoneilla syv\u00e4ll\u00e4 betonirakenteessa oleva vesi liikkuu hitaammin kohti pintaa, ja t\u00e4ten haihtuminen on hitaampaa.<\/p>\n\n\n\n Kuvassa 5 on verrattu kemiallisesti kuivuvien kappaleiden kuivumista yhteen suuntaan kuivuvien kappaleiden kuivumiseen vesi-sideaine-suhteen 0,45 betoneilla. Kuvasta havaitaan, ett\u00e4 kemiallisen kuivumisen ja yhteen suuntaan kuivuvan kappaleen 20 mm syvyyden v\u00e4linen ero on pienempi CEM III betoneilla kuin CEM II\/B-M betonilla. Havainnon perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 masuunikuonabetoneilla kemiallisen kuivumisen osuus kuivumisesta on suurempi, ja vastaavasti haihtumisen osuus pienempi kuin tavanomaisilla betoneilla. Havainto tukee esitetty\u00e4 tuloksia masuunikuonabetonien heikommasta kyvyst\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 kosteutta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia masuunikuonabetonien k\u00e4ytett\u00e4vyyden suhteen rakenteissa, joissa kuivumiselle on asetettu vaatimuksia. Matalan v\/s-suhteen kuonabetonien kuivuminen on ensimm\u00e4iset puoli vuotta valusta jopa nopeampaa kuin tavanomaisen betonin. Toisaalta korkean v\/s-suhteen ja korkean kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4n betonit voivat tulosten mukaan kuivua hitaammin kuin tavanomaiset betonit. Kuonabetoneita k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 kosteudenhallinnan merkitys kasvaa suuremman kuivumisen hidastumisen vuoksi. Lis\u00e4ksi erilaisten kuivumismekanismien osuuksien my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s olosuhteen muutosten vaikutuksen kuivumiseen voidaan olettaa eroavan tavanomaisista betoneista.<\/p>\n\n\n\n [1] A. Happonen, \u201dV\u00e4h\u00e4hiilisen betonin kuivuminen\u201d, Diplomity\u00f6. Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos, Espoo 2023. Kuonabetoneiden kuivumisesta on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti tutkimustietoa. Hitaampi lujuudenkehitys sek\u00e4 tiiviimpi huokosrakenne antavat perusteita olettaa, ett\u00e4 kuonabetonien kuivuminen eroaa tavanomaisista betoneista. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 kuonabetoneita k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 kosteudenhallinnan merkitys kasvaa suuremman kuivumisen hidastumisen vuoksi.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":26101,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[90,92,76],"class_list":["post-26093","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betoni","tag-tutkimukset","tag-vahahiilisyys"],"acf":[],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/10\/Vahahiilisen-betonin-kuivuminen-purkit_Aaro-Happonen_1920x1308px.jpg\")
Koetulokset<\/h3>\n\n\n\n
Kuivuminen vakio-olosuhteissa<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/10\/BET_2303_s65_kuva_1_1920x846px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/10\/BET_2303_s65_kuva_2_1920x846px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nKemiallinen kuivuminen<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/10\/BET_2303_s67_kuva_3_1920x846px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/10\/Vahahiilisen-betonin-kuivuminen-purkit_Afry_1920x1080px.jpg\")
<\/a><\/a>Kuivumisajat p\u00e4\u00e4llystett\u00e4vyyden raja-arvoihin<\/h3>\n\n\n\n
<\/figure>\n\n\n\nKuivuminen kastumisjakson j\u00e4lkeen<\/h3>\n\n\n\n
<\/figure>\n\n\n\nKosteuden haihtuminen ja kosteudensiirto-ominaisuudet<\/h3>\n\n\n\n
Tulosten vertailu<\/h3>\n\n\n\n
<\/figure>\n\n\n\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n
Kirjallisuus<\/h3>\n\n\n\n
[2] L.-O. Nilsson & K. Bergstr\u00f6m, The tin can method for determining moisture transport properties of concrete. 2020. E3S Web of Conferences, 172, 14005.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"