{"id":26975,"date":"2023-12-13T11:06:52","date_gmt":"2023-12-13T09:06:52","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=26975"},"modified":"2023-12-13T11:06:53","modified_gmt":"2023-12-13T09:06:53","slug":"uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/","title":{"rendered":"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen"},"content":{"rendered":"\n

Suomalaisten kaupunkien infrastruktuuri on muuttumassa. Toiminnot keskittyv\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n kaupunkeihin, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvasti tehokkaampaa maan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tonttien arvon noustessa maanalainen rakentaminen on yleistynyt voimakkaasti. Keskusta-alueilla toimintoja, kuten pys\u00e4k\u00f6inti\u00e4, piilotetaan usein puistojen ja teiden alle. Pihakansirakenteet on yleens\u00e4 maisemoitu niin hyvin, etteiv\u00e4t ihmiset edes huomaa, ett\u00e4 k\u00e4velev\u00e4t tai ajavat autoaan rakennuksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nykyaikaiset pihakansirakenteet ovat raskaasti kuormitettuja (kuva 2). Niiden kuormat muodostuvat paksuista maakerroksista, pintarakenteista sek\u00e4 liikenne- ja lumikuormista \u2013 toisinaan kannen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi olla jopa toinen rakennus. Pihakansien alapuolinen tila on usein varattu pys\u00e4k\u00f6innille. Kantta tukevien pilareiden sijoittelua ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 joudutaan t\u00e4ll\u00f6in rajoittamaan, jotta pys\u00e4k\u00f6intihalli s\u00e4ilyy k\u00e4ytett\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia kansirakenteiden p\u00e4\u00e4kannattimilta vaaditaan usein my\u00f6s pitki\u00e4 j\u00e4nnev\u00e4lej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Raskaasti kuormitetut pitk\u00e4n j\u00e4nnev\u00e4lin rakenteet toteutetaan Suomessa tyypillisesti paikalla rakentaen elementtirakentamisen sijaan. Syy t\u00e4h\u00e4n on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se, ett\u00e4 nosturien ja kujetuskaluston rajoitteet tulevat vastaan, kun betonielementin paino ja mittasuhteet saavuttavat tietyn pisteen. Samalla menetet\u00e4\u00e4n kuitenkin yleisesti tunnistetut elementtirakentamisen hy\u00f6dyt: nopeus, laatu ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2: Erilaisten pihakansirakenteiden kuormia [1]. Kuva: Ulla Kyt\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tavoitteena kasvattaa esij\u00e4nnitettyjen betonielementtirakenteiden kapasiteettia<\/h3>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6stutkimuksen tavoite oli kehitt\u00e4\u00e4 keino, jonka avulla esij\u00e4nnitettyjen betoniliittopalkkien k\u00e4ytt\u00f6aluetta pihakansirakenteissa voitaisiin kasvattaa ja t\u00e4ten mahdollistaa elementtirakentamisen hy\u00f6dynt\u00e4minen useammin my\u00f6s pitk\u00e4n j\u00e4nnev\u00e4lin raskaasti kuormitetuissa pihakansirakenteissa.<\/p>\n\n\n\n

Yksiaukkoiset esij\u00e4nnitetyt betoniliittopalkit ovat erityisesti suomalaisessa pys\u00e4k\u00f6intirakentamisessa yleisesti k\u00e4ytetty tuote. Betoniliittopalkki muodostuu eri aikaan valettujen betonien v\u00e4lisest\u00e4 liittorakenteesta: esij\u00e4nnitetyst\u00e4 elementtipalkista ja siihen tukeutuvasta osittain tai kokonaan paikalla valetusta laatasta. Esij\u00e4nnitetyn elementtipalkin ja paikalla valetun laatan liitos toisiinsa varmistetaan elementtipalkin yl\u00e4pinnan karhennuksella sek\u00e4 ansasraudoituksella. Liittolaatta ja poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen elementtipalkki muodostavat liittovalunkovetuttua yhten\u00e4isen T-poikkileikkauksen. Liittovaikutuksen ansiosta esij\u00e4nnitetylle elementtipalkille saadaan siis lis\u00e4\u00e4 tehollista korkeutta ja lis\u00e4ksi liittolaatan laipat toimivat poikkileikkauksessa tehokkaana puristuspintana. Esij\u00e4nnitetyiss\u00e4 betonielementeiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n valmistusteknisist\u00e4 syist\u00e4 suoraa punoskulkua ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rakenne on yksiaukkoinen.<\/p>\n\n\n\n

Eri puolilla maailmaa, erityisesti Pohjois-Amerikassa, on tyypillist\u00e4 kasvattaa esij\u00e4nnitettyjen yksiaukkoisten betoniliittopalkkisiltojen kapasiteettia jatkuvuuden avulla. V\u00e4it\u00f6stutkimuksen yhteydess\u00e4 toteutetussa kirjallisuuskatsauksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 elementtipalkkien v\u00e4list\u00e4 jatkuvuutta on tutkittu jo 1960-luvulta l\u00e4hitien ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 siltarakenteissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useita erilaisia menetelmi\u00e4 toteuttaa jatkuvuus esij\u00e4nnitettyjen betonielementtien v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjassa keskityt\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 menetelmist\u00e4 yhteen: kansainv\u00e4lisesti tutkituimpaan ja eniten k\u00e4ytettyyn. Menetelm\u00e4ss\u00e4 jatkuvuus elementtisiltapalkkien v\u00e4lille saadaan aikaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lituella sijaitsevan jatkoksen yl\u00e4pintaan pituus- ja poikittaisuuntaista harjater\u00e4sraudoitusta. Rakenteen ideologia on vastaava kuin Suomessa paljon k\u00e4ytetyll\u00e4 kuorilaatalla. Palkkien v\u00e4lille rakennettava jatkos on ter\u00e4sbetonien ja sen taivutuskapasiteetti muodostuu palkkien p\u00e4\u00e4lle valettavan liittolaatan pituussuuntaisen raudoituksen vetokapasiteetista sek\u00e4 elementtipalkkien v\u00e4liin valettavan poikittaispalkin puristuskapasiteetista. Rakenne toimii yksiaukkoisena rakenteena omalle painolleen sek\u00e4 laatan valun painosta aiheutuville kuormille. Liittolaatan ja jatkoksen kovetuttua rakenne toimii muille p\u00e4\u00e4lle tuleville kuormilleen jatkuvana betoni-betoni liittorakenteena.<\/p>\n\n\n\n

Jatkuvuus tarjoaa rakenteellisia hy\u00f6tyj\u00e4 verrattuna yksiaukkoiseen rakenteeseen. Jatkuva rakenne toimii keinulaudan tavoin. Kun toisessa kent\u00e4ss\u00e4 on kuormaa ja rakenne taipuu, niin samainen taipuma helpottaa viereisen kent\u00e4n taipumaa ja niin edelleen. Jatkuvan rakenteen taipumat ja taivutusmomentit ovat t\u00e4ten huomattavasti pienempi\u00e4 verrattuna yksiaukkoiseen. Jatkuvuudella voidaan saavuttaa taloudellisempia rakenteita ja materiaalis\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi jatkuvat rakenteet mahdollistavat momentin uudelleenjakaantumisen murtorajatilassa, mik\u00e4 tekee rakenteen murtotavasta sitke\u00e4mm\u00e4n ja kasvattaa my\u00f6s rakenteen murtokapasiteettia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kansainv\u00e4lisesti paljon tutkittu ja k\u00e4ytetty menetelm\u00e4 Esij\u00e4nnitettyjen elementtien kytkeminen jatkuvaksi rakenteeksi ty\u00f6maalla<\/em> on her\u00e4tt\u00e4nyt kiinnostusta my\u00f6s Suomessa, mutta menetelm\u00e4 ei ole yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisesti laajasti k\u00e4ytetyt ja tutkitut, jatkuvaksi kytketyt betonielementtisillat poikkeavat sek\u00e4 kuormiltaan ett\u00e4 dimensioiltaan suomalaisista pihakansirakenteista. Paikallisten rakennesuunnittelijoiden keskuudessa on ollut ep\u00e4varmuutta, soveltuuko t\u00e4m\u00e4 kansallisesti viel\u00e4 melko tuntematon rakenneratkaisu ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pihakansirakentamiseen. V\u00e4it\u00f6skirjan motiivi on selvitt\u00e4\u00e4 rakenteen k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia pihakansirakentamisessa. Tavoitteena on tutkia rakennetta (kuva 3), jossa saavutetaan esij\u00e4nnitt\u00e4misen, jatkuvuuden ja elementtirakentamisen hy\u00f6dyt samassa paketissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3: Rakennemalli pihakansirakenteesta, joka on toteutettu ty\u00f6maalla jatkuvaksi kytketyist\u00e4 elementtipalkeista [1]. Kuva: Ulla Kyt\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lupaavia tuloksia Hervannassa tehdyist\u00e4 kuormituskokeista<\/h3>\n\n\n\n

Tampereen yliopistossa toteutettiin vuosina 2018\u20132021 kokeellinen kolmivaiheinen tutkimus, joka keskittyi jatkuvaksi kytkettyjen elementtipalkkien jatkosalueen toimintaan (kuva 4). Koestuksessa valitut dimensiot ja materiaalit vastasivat suomalaiseen pihakansirakentamiseen soveltuvia rakenteita. Tampereen Hervannassa sijaitsevassa koekuormituslaboratoriossa toteutetut kokeet sis\u00e4lsiv\u00e4t mittavien, jopa 20 metri\u00e4 pitkien, jatkuvaksi kytkettyjen betonielementtipalkkien koekuormituksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4: Tampereen Yliopiston rakennustekniikan laboratoriossa toteutetun kokeellisen tutkimuksen vaiheet (muokattu l\u00e4hteest\u00e4 [1]).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kokeellisen tutkimuksen tulokset olivat positiivisempia kuin etuk\u00e4teen osasimme odottaa. Koetulosten perusteella yksiaukkoisen esij\u00e4nnitetyn elementtipalkin kapasiteettia ja vaurionsietokyky\u00e4 voidaan kasvattaa jatkoksen avulla merkitt\u00e4v\u00e4sti. Koestuksissa, jatkosalueen korkealla raudoitusasteella, saavutettiin jatkuvalle rakenteelle jopa 55% lis\u00e4\u00e4 murtokapasiteettia verrattuna yksiaukkoiseen vaihtoehtoon.<\/p>\n\n\n\n

Sitke\u00e4 murtotapa ja lis\u00e4\u00e4 kapasiteettia<\/h3>\n\n\n\n

Jo v\u00e4it\u00f6skirjan aloitusvaiheessa oli tiedossa, ett\u00e4 suomalaisten rakennesuunnittelijoiden keskuudessa tutkittu rakenne on her\u00e4tt\u00e4nyt kiinnostusta. Jatkoksen toiminta murtorajatilassa on kuitenkin ollut osa-alue, joka on her\u00e4tt\u00e4nyt ep\u00e4ily\u00e4. Esij\u00e4nnitetyll\u00e4 rakenteella punokset sijaitsevat palkin alareunassa ja aiheuttavat rakenteen alapintaan korkean puristusj\u00e4nnityksen. Kun t\u00e4llainen rakenne kytket\u00e4\u00e4n jatkuvaksi, muodostuu v\u00e4lituen 5 Confinement-raudoituksen (= laajenemista est\u00e4v\u00e4 raudoitus) vaikutus betonin materiaaliominaisuuksiin koepalkin tihe\u00e4n haoituksen sis\u00e4ll\u00e4 (muokattu l\u00e4hteest\u00e4 [2]). Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen l\u00e4heisyyteen rakenteen alapintaan suuria puristusj\u00e4nnityksi\u00e4. Tutkimuksen yksi tavoitteista oli selvitt\u00e4\u00e4, Miten korkea puristusj\u00e4nnitys palkin alareunassa vaikuttaa rakenteen murtotapaan ja taivutuskapasiteettiin.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta koestuksissa huomattiin, ett\u00e4 esij\u00e4nnitetyn elementtipalkin p\u00e4\u00e4dyn tihe\u00e4 haoitus jatkosalueella mahdollistaa rakenteelle hyvinkin sitke\u00e4n toiminnan. Hakaraudoitus toimii ns. confinemet raudoituksena ja parantaa haoituksen sis\u00e4ll\u00e4 olevan betonin lujuutta ja muodonmuutosominaisuuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti (kuva 5). Elementtipalkin korkea j\u00e4nnitysaste ei vaikuttanut jatkoksen murtokapasiteettiin heikent\u00e4v\u00e4sti, mutta sill\u00e4 oli vaikutusta rakenteen halkeiluk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Jatkoksen muodonmuutokset olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 ennen lopullista murtoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5: Confinement-raudoituksen (= laajenemista est\u00e4v\u00e4 raudoitus) vaikutus betonin materiaaliominaisuuksiin koepalkin tihe\u00e4n haoituksen sis\u00e4ll\u00e4 (muokattu l\u00e4hteest\u00e4 [2]). Kuva: Ulla Kyt\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pakkomomentit ja momentin uudelleen jakaantuminen tulee huomioida k\u00e4ytt\u00f6rajatilamitoituksessa<\/h3>\n\n\n\n

Korkean kuormituskapasiteetin ja sitkeyden lis\u00e4ksi tutkimuksessa nousivat esiin tutkitun rakenteen erityispiirteet k\u00e4ytt\u00f6rajatilan kuormatasoilla. Esij\u00e4nnitysvoima sijaitsee elementtipalkin alareunassa ja aiheuttaa rakenteeseen taipumaa yl\u00f6sp\u00e4in. Betonin viruman vaikutuksesta taipumat kasvavat ajan kuluessa kuormituksen pysyess\u00e4 vakiona. Esij\u00e4nnitysvoimasta aiheutuvat taipuma yl\u00f6sp\u00e4in siis lis\u00e4\u00e4ntyy ajan kuluessa. Yksiaukkoisella rakenteella t\u00e4ll\u00e4 on vaikutusta ainoastaan rakenteen taipumiin, mutta tilanne on toinen, kun rakenne on kytketty j\u00e4lkik\u00e4teen jatkuvaksi. Jatkos est\u00e4\u00e4 muodonmuutokset ja kiertym\u00e4t v\u00e4lituella. T\u00e4st\u00e4 syntyy rakenteeseen pakkovoimia, jotka vaikuttavat rakenteen taivutusrasituksiin k\u00e4ytt\u00f6rajatilassa.<\/p>\n\n\n\n

Viruman lis\u00e4ksi betonille on tyypillist\u00e4 kutistuminen. Kovettuessaan betoni kutistuu ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteista, dimensioista ja betonista riippuen 0\u20131 promillea. Betonin kutistumalle on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 suurin osa tapahtuu ensimm\u00e4isten kuukausien aikana ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kutistuminen hidastuu. Kun liittolaatta ja betonielementti liitet\u00e4\u00e4n yhteen, rakenne muodostuu sek\u00e4 \u201dvanhasta\u201d betonielementist\u00e4 ett\u00e4 \u201dnuoresta\u201d liittovalusta. T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 eri aikaan valettujen betonien v\u00e4lill\u00e4 on kutistuma ero, jota kutsutaan differentiaaliseksi kutistumaksi. T\u00e4st\u00e4 aiheutuu rakenteeseen pakkovoimaa, joka pyrkii puolestaan taivuttamaan rakennetta yleisen olettamuksen mukaan alasp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Viruman ja differentiaalisen kutituman aiheuttamat pakkomomentit vaikuttavat oleellisesti tutkitun rakenteen taivutusrasituksiin k\u00e4ytt\u00f6rajatilassa. Pakkovoimat ovat tutkimusten perusteella pihakansirakenteiden mittasuhteilla todellisia, mutta yht\u00e4 aikaa vaikeasti ennustettavia (kuva 6). Pakkovoimien suuruuteen vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti betonin materiaaliominaisuudet, kytkett\u00e4vien elementtien ik\u00e4 kytkemishetkell\u00e4, j\u00e4nnevoiman p\u00e4\u00e4st\u00f6hetki sek\u00e4 rakenteen mittasuhteet. Olemassa olevilla, uudessa eurokoodissakin esitellyill\u00e4, menetelmill\u00e4 pakkovoimien vaihteluv\u00e4li rakenteen k\u00e4ytt\u00f6aikana on laskennallisesti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4. Vaikka pakkovoiman m\u00e4\u00e4ritykseen liittyy ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, on oleellista, ett\u00e4 suunnittelija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten eri valinnat suunnittelussa ja rakentamisessa vaikuttavat pakkovoimien suuntaan ja suuruuteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6: Laskennalliset pakkomomentit Eurokoodin materiaalimalleilla (EN) ja testatuilla materiaaliominaisuuksilla (DATA) esimerkki pihakansirakenteelle [3]. Kuva: Ulla Kyt\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuva 7: Suuren mittakaavan koestuksen tuloksia momentin uudelleen jakaantumisesta.
Koepalkkien nimet B-HEAVY ja B-LIGHT kuvaavat jatkoksen raudoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 [4]. Kuva: Ulla Kyt\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pakkovoimien lis\u00e4ksi rakenteen k\u00e4ytt\u00f6rajatila mitoituksessa tulee huomioida my\u00f6s toinen erityispiirre. Jatkuvaksi kytketty elementtipalkki ei ole tasaj\u00e4ykk\u00e4rakenne. Rakenne on kent\u00e4st\u00e4\u00e4n esij\u00e4nnitetty, mutta jatkosalue on ter\u00e4sbetoninen. T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 rakenne halkeilee kuormituksessa v\u00e4lituelta huomattavasti aikaisemmin kuin kent\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in v\u00e4lituen j\u00e4ykkyys tippuu muuhun rakenteeseen verrattuna verrattain aikaisin. Halkeilun j\u00e4lkeen rakenne ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin jatkuva. T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 tutkitulla rakenteella momentti uudelleen jakaantuu poikkeuksellisen voimakkaasti jo k\u00e4ytt\u00f6rajatilan kuormatasoilla. V\u00e4it\u00f6skirjassa on kehitetty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suunnitteluun soveltuva yksinkertaistettu malli (kuva 8), jonka avulla tutkitun rakenteen k\u00e4ytt\u00f6rajatilan momentin uudelleen jakaantumista voidaan arvioida, ilman ep\u00e4lineaarista analyysia.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen vaikuttavuutta kuvaa se, ett\u00e4 tutkitun rakenteen k\u00e4ytt\u00f6rajatilan momentin uudelleen jakaantumiseen liittyvist\u00e4 havainnoista syntyneet p\u00e4\u00e4telm\u00e4t on jo nyt sis\u00e4llytetty uuteen t\u00e4ll\u00e4 tietoa vuonna 2025 julkaistavaan Euroopan yhteiseen suunnittelunormiin eurokoodiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 8: Yksinkertaistettu rakennemalli jatkuvaksi kytketyst\u00e4 rakenteesta KRT rasitusten laskentaan, kun v\u00e4lituen taivutusrasitus ylitt\u00e4\u00e4 jatkoksen halkeilukapasiteetin [4]. Kuva: Ulla Kyt\u00f6l\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansallinen suunnitteluohje valmisteilla<\/h3>\n\n\n\n

Lopulta voidaan todeta, ett\u00e4 esij\u00e4nnitettyjen elementtien kytkeminen jatkuvaksi rakenteeksi on tehokas menetelm\u00e4 kasvattaa yksiaukkoisen esij\u00e4nnitetyn betonielementtipalkin kapasiteettia ja vaurionsietokyky\u00e4. Tutkimustulosten perusteella luottamus rakenteen sitke\u00e4\u00e4n toimintaan on kasvanut, mutta samalla tietoisuus rakenteen erityispiirteist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6rajatilassa on tullut tietoon. Rakenteessa on potentiaalia ja se tuo kansallisille markkinoille uudenlaisen tehokkaan tavan toteuttaa pihakansirakenteita. Laajamittaisemman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton mahdollistamiseksi, rakenteelle ollaan laatimassa erillinen kansallinen suunnitteluohje.<\/p>\n\n\n\n

Tutustu v\u00e4it\u00f6skirjaan verkossa:
https:\/\/trepo.tuni.fi\/handle\/10024\/152195<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n<\/div>\n\n

\n
\n
\n
\n
\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n
\n\n\n
  1. Kyt\u00f6l\u00e4, U. 2023. Precast Prestressed Concrete Beams Made Continuous as a Deck Structure. Tampereen Yliopisto. V\u00e4it\u00f6skirja. TUT Publ. 900. 182p.<\/li>
  2. Kyt\u00f6l\u00e4, U., Asp, O. ja Laaksonen, A. 2021. Negative bending tests on precast prestressed concrete beams made continuous. Structural Concrete (2021) 22, 4 : 2223\u20132242p. https:\/\/doi.org\/10.1002\/suco.202100043<\/a><\/li>
  3. Kyt\u00f6l\u00e4, U. ja Laaksonen, A. 2018. Prediction of Restraint Moments in Precast Prestresed Structures Made Continuous. Nordic Concrete Research 2: 73\u201393p.<\/li>
  4. Kyt\u00f6l\u00e4, U., Tulonen, J., Asp, O., Nakari, T. ja Laaksonen, A. 2023. Experimental study of moment redistribution before yielding in precast prestressed concrete beams made continuous. Structural Concrete (2023): 1\u201320p. https:\/\/doi.org\/10.1002\/suco.202201212<\/a><\/li><\/ol>\n\n\n<\/div>\n\n
    \n
    \n
    \n
    \n
    \n

    <\/h2>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n
    \n\n\n

    Ulla Kyt\u00f6l\u00e4<\/strong><\/em> on valmistunut rakennustekniikan diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi Tampereen yliopistosta vuonna 2008. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Kyt\u00f6l\u00e4 ty\u00f6skentelee Tampereella A-Insin\u00f6\u00f6rit Suunnittelu Oy:ss\u00e4 laatup\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Diplomi-Insin\u00f6\u00f6ri Ulla Kyt\u00f6l\u00e4n rakennustekniikan alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Precast Prestressed Concrete Beams Made Continuous as a Deck Structure tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiedekunnassa perjantaina 24.11.2023. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Johan Silfwerbrand Kunliga Tekniska H\u00f6gskolanista Tukholmasta. Kustoksena toimi professori Anssi Laaksonen<\/em> Tampereen yliopiston rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiedekunnasta.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Ulla Kyt\u00f6l\u00e4. Kuva: Okko Sorma<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kaupunkien tiivistymisen my\u00f6t\u00e4, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. T\u00e4llaisten maanalaisten tilojen yl\u00e4pohjana toimivat pihakansirakenteet ovat yleens\u00e4 betonirakenteisia, vaativia suunnitella ja rakentaa sek\u00e4 kalliita toteuttaa. V\u00e4it\u00f6skirjassaan DI Ulla Kyt\u00f6l\u00e4 tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Ty\u00f6n idea on soveltaa kansainv\u00e4lisesti silloissa paljon k\u00e4ytetty\u00e4 elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":26976,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[47,40,92],"class_list":["post-26975","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betonirakentaminen","tag-suunnittelu","tag-tutkimukset"],"acf":[],"yoast_head":"\nUusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kaupunkien tiivistymisen my\u00f6t\u00e4, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. T\u00e4llaisten maanalaisten tilojen yl\u00e4pohjana toimivat pihakansirakenteet ovat yleens\u00e4 betonirakenteisia, vaativia suunnitella ja rakentaa sek\u00e4 kalliita toteuttaa. V\u00e4it\u00f6skirjassaan DI Ulla Kyt\u00f6l\u00e4 tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Ty\u00f6n idea on soveltaa kansainv\u00e4lisesti silloissa paljon k\u00e4ytetty\u00e4 elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-12-13T09:06:52+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-12-13T09:06:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05-768x432.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"768\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"432\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen\",\"datePublished\":\"2023-12-13T09:06:52+00:00\",\"dateModified\":\"2023-12-13T09:06:53+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/\"},\"wordCount\":1733,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg\",\"keywords\":[\"betonirakentaminen\",\"suunnittelu\",\"tutkimukset\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/\",\"name\":\"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg\",\"datePublished\":\"2023-12-13T09:06:52+00:00\",\"dateModified\":\"2023-12-13T09:06:53+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen - Betoni-lehti","og_description":"Kaupunkien tiivistymisen my\u00f6t\u00e4, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. T\u00e4llaisten maanalaisten tilojen yl\u00e4pohjana toimivat pihakansirakenteet ovat yleens\u00e4 betonirakenteisia, vaativia suunnitella ja rakentaa sek\u00e4 kalliita toteuttaa. V\u00e4it\u00f6skirjassaan DI Ulla Kyt\u00f6l\u00e4 tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Ty\u00f6n idea on soveltaa kansainv\u00e4lisesti silloissa paljon k\u00e4ytetty\u00e4 elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2023-12-13T09:06:52+00:00","article_modified_time":"2023-12-13T09:06:53+00:00","og_image":[{"width":768,"height":432,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05-768x432.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen","datePublished":"2023-12-13T09:06:52+00:00","dateModified":"2023-12-13T09:06:53+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/"},"wordCount":1733,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg","keywords":["betonirakentaminen","suunnittelu","tutkimukset"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/","name":"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg","datePublished":"2023-12-13T09:06:52+00:00","dateModified":"2023-12-13T09:06:53+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/12\/Olari_omenapiha_asuinkorttelipiha_kuva_Julia-Weckman_1920x1080px_05.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2023\/12\/13\/uusi-tehokas-rakenneratkaisu-pihakansirakentamiseen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26975","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26975"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26975\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26976"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26975"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26975"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26975"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}