{"id":27682,"date":"2024-03-13T12:33:07","date_gmt":"2024-03-13T10:33:07","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=27682"},"modified":"2024-03-13T12:34:54","modified_gmt":"2024-03-13T10:34:54","slug":"rakennusalan-tiekartta-nayttaa-suuntaa-luontokadon-vahentamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/03\/13\/rakennusalan-tiekartta-nayttaa-suuntaa-luontokadon-vahentamiseen\/","title":{"rendered":"Rakennusalan tiekartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuntaa luontokadon v\u00e4hent\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"\n

\u2013 Jos emme puutu luonnon k\u00f6yhtymiseen, olemme tulevina vuosina suurissa ongelmissa, johtaja Juha Laurila<\/em> painottaa. Laurila koordinoi syksyll\u00e4 2023 valmistunutta Rakennusteollisuus RT:n biodiversiteettitiekarttaty\u00f6t\u00e4. Lokakuussa julkaistu tiekartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuntaa rakennusalan luontopositiiviselle siirtym\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Tiekarttojen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4 keinot luontovaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseen rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tavoitteena on luontopositiivisuus, joka tarkoittaa paitsi haittojen v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4, my\u00f6s luonnon tukemista ja elvytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkkin\u00e4 luontokadon ajureista voidaan tarkastella kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n osuus koko Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on noin kolmannes. Jotta Suomen hiilineutraalisuustavoitteet voitaisiin saavuttaa vuonna 2035 \u2013 ja hiilinegatiivisuus pian sen j\u00e4lkeen \u2013 rakennusalalla on pantava t\u00f6pin\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Tiekartta on valmisteltu toimialakohtaisesti, yhdess\u00e4, jotta alan yritykset kokevat ne omikseen ja voivat niihin aidosti sitoutua. Valmistelu lis\u00e4si samalla tietoisuutta luontovaikutuksista ja mahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

Rakennusalan tiekartan valmisteluty\u00f6 toi esiin tarpeen alan systeemiselle muutokselle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Alueidenk\u00e4ytt\u00f6 syyniin<\/h3>\n\n\n\n

Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 aiheuttaa osaltaan luontokatoa. Rakentamisen osalta korostuvat rakentamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu maa, luonnonvarat ja rakentamisesta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Tuntuvista luontovaikutuksista huolimatta rakennusalan yrityksill\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miss\u00e4 ja miten Suomessa rakennetaan. Alueiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 vastaavat valtio, maakunnat ja kunnat.<\/p>\n\n\n\n

Tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja ohjata rakentamista siten, ett\u00e4 luontokatoa aiheutuisi v\u00e4hemm\u00e4n ja ohjata maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 oikeille alueille. T\u00e4llaiset keinot voivat Laurilan mukaan liitty\u00e4 kaavoitukseen tai olla esimerkiksi hinnoitteluun perustuvia taloudellisia ohjauskeinoja.<\/p>\n\n\n\n

Rakennetussakin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voidaan lis\u00e4t\u00e4 luonnon monimuotoisuutta. \u2013 Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 olevat viheralueet ovat luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta todella suurella alik\u00e4yt\u00f6ll\u00e4, Laurila huomauttaa.<\/p>\n\n\n\n

Piha-alueet ja puistot on perinteisesti katettu nurmella ja tuontikasveilla, mutta ne voitaisiin toteuttaa l\u00e4hiluontoa tukien. N\u00e4in l\u00e4hiluonto voisi laajentua my\u00f6s kaupunkien sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kivirakenteiden pitk\u00e4 elinkaari on suuri etu, joka on opittava hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin paremmin. Betoni on maailman k\u00e4ytetyimp\u00e4n\u00e4 rakennusmateriaalina ymp\u00e4rist\u00f6keskustelun keski\u00f6ss\u00e4. Betonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maailmassa vuosittain noin kymmenen miljardia kuutiometri\u00e4. Siit\u00e4 voisi rakentaa joka vuosi kuuhun asti ulottuvan halkaisijaltaan kahdeksan metrisen betonipilarin. Yksist\u00e4\u00e4n Suomessa betonia valmistetaan noin yksi kuutio per henkil\u00f6 vuodessa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy \/ Martin Sommerschield<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Materiaalitehokkuus kunniaan<\/h3>\n\n\n\n

Rakentamisessa tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paremmin olemassa olevia resursseja ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luonnonvaroja v\u00e4hemm\u00e4n. Laurila per\u00e4\u00e4nkuuluttaa materiaalitehokkuuden parantamista kaikilla mahdollisilla tavoilla. Jos rakennusta ei voida muuntaa uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, sen rakenteet tulisi kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja jos sek\u00e4\u00e4n ei ole mahdollista, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ne korvaamaan neitseellist\u00e4 kivimateriaalia.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kivirakenteiden pitk\u00e4 elinkaari on suuri etu, joka meid\u00e4n on opittava hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin paremmin. Rakennusten ja rakenteiden k\u00e4ytt\u00f6tavan muutokset, vanhojen rakenteiden ja rakennusosien hy\u00f6dynt\u00e4minen uusissa hankkeissa ovat ehdottomasti yksi kivirakentamisen vahvuus, Laurila painottaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rudus Oy:ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n omien tehtaiden betonihukkaa ja sekundatuotantoa kierr\u00e4tysmurskeena uusien pihakivien valmistukseen. Kuva: Rudus Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6t kuriin<\/h3>\n\n\n\n

Kivirakentamisen tuotteiden valmistamisesta syntyvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty hyv\u00e4\u00e4n vauhtiin, mutta ty\u00f6t\u00e4 on toki edess\u00e4. Sementti- ja betoniteollisuuden aiheuttamiin CO2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin on jo voimakkaasti tartuttu ja hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 voimakkaasti leikattu. Markkinoille tulee yh\u00e4 uusia v\u00e4h\u00e4hiilisi\u00e4 tuotteita.<\/p>\n\n\n\n

Tuotteet on kuitenkin saatava my\u00f6s kohteisiin. Laurila sanoo, ett\u00e4 nyt tarvitaan rohkeita suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, merkitt\u00e4vi\u00e4 tilaajia, kuten vaikkapa infrarakentamisen puolella V\u00e4yl\u00e4virasto. Sellaiset voisivat l\u00e4hte\u00e4 rohkeasti miettim\u00e4\u00e4n omia hankintojaan ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n luontokuormitusta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Kun merkitt\u00e4v\u00e4t tilaajat l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle, teollisuus pystyy kyll\u00e4 vastaamaan huutoon ja syntyy positiivinen kierre ja kysynt\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s valtionhallinnolla on h\u00e4nen mukaansa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa. Muutokselle voidaan luoda kannusteita tai kehitt\u00e4\u00e4 j\u00e4teverotusta siihen suuntaan, ett\u00e4 yh\u00e4 suurempi osa purkuj\u00e4tteist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyisi kiertoon, minne se kuuluu.<\/p>\n\n\n\n

Laurila uskoo, ett\u00e4 n\u00e4emme muutoksen piankin. \u2013Tuoteteollisuudesta se ei ole ainakaan kiinni. Meill\u00e4 on muutamia alan edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yrityksi\u00e4. Luontoty\u00f6t\u00e4 on kiviaineteollisuudessa tehty jo pitk\u00e4\u00e4n. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yrityskent\u00e4ss\u00e4 on tapahtunut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 her\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja aktivoitumista. Nyt on vain ryhdytt\u00e4v\u00e4 aktiivisesti toimimaan ja konkreettisesti tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 sen eteen, suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t etunen\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Toimintamalleja uudistamaan tarvitaankin kaikki sidosryhm\u00e4t: kaavoittajat, rahoittajat, tilaajat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4 RT:n tiekartasta:<\/strong>
www.rt.fi\/2023\/10\/tiekartta-rohkaisee-kohti-rakennusalan-luontopositiivista-siirtymaa\/<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomiehen luontopolku sijaitsee Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4, Ruduksen entisell\u00e4 soranottoalueella. Soranotto alkoi jo ennen 1960-lukua, ja p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 2014. Nyt alue kuuluu Ruduksen LUMO-ohjelmaan, jossa tehd\u00e4\u00e4n ennallistamistoimia luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. Suomiehen vanhan soramontun luonnon monimuotoisuutta on kohennettu paikallisesti kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvien ja el\u00e4inten elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 muotoilemalla paahderinteit\u00e4 ja sommittelemalla rinteisiin lahopuuta. Rinteille sommitellut lahopuut ja hy\u00f6nteishotellit tarjoavat hy\u00f6nteisille pesint\u00e4- ja talvehtimispaikkoja. Kuva: Rudus Oy<\/p>\n\n\n\n

Luontokato aiheena Betonip\u00e4ivien paneelikeskustelussa<\/h2>\n\n\n\n

Luontokatoa k\u00e4siteltiin my\u00f6s Betonip\u00e4ivill\u00e4 \u201dCarbon-free Concrete in new future\u201d -seminaarissa 25. tammikuussa 2024 Dipolissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 paneelikeskustelussa.<\/p>\n\n\n\n

Ruduksen vastuullisuusjohtaja Terhi Rauham\u00e4ki<\/em>, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6neuvos Tuomo Kalliokoski<\/em>, Luonnonsuojeluyhdistys Villi vy\u00f6hyke ry:n puheenjohtaja Jere Nieminen<\/em> ja kansanedustaja (vihr) Jenni Pitkonen<\/em> pohtivat, miten rakennamme niin, ettei luonto katoa.<\/p>\n\n\n\n

Rakentamisen ja luontokadon yhteydest\u00e4 puhuttaessa on t\u00e4rke\u00e4 tarkastella koko rakentamisen ketjua ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri tekij\u00f6iden vaikutus kokonaisuudessa. Ylivoimaisesti t\u00e4rkein asia, johon rakennustuoteteollisuus voi vaikuttaa, on ilmastonmuutoksen torjunta. T\u00e4ss\u00e4 on viime vuosina tapahtunut huomattavaa edistyst\u00e4 yritysten kehitt\u00e4ess\u00e4 tuotteitaan ja prosessejaan v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isemmiksi. Merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa ovat my\u00f6s raaka-aineiden uusiok\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 se, ett\u00e4 kiviaineenottopaikat palautetaan ottovaiheen j\u00e4lkeen parempaan kuntoon ja lajikirjoon kuin miss\u00e4 ne l\u00e4ht\u00f6tilanteessa olivat.<\/p>\n\n\n\n

Terhi Rauham\u00e4ki sanoi, ett\u00e4 luontokatoa voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 bin\u00e4\u00e4rist\u00e4 luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kiertotaloutta edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4. \u2013 Joskus vain tuntuu, ett\u00e4 siit\u00e4 on tehty turhalla s\u00e4\u00e4telyll\u00e4 kovin vaikeaa. Yritykset ovat hyvinkin valmiita edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kiertotaloutta nopeamminkin, mutta yhteiskunnan tukea tarvitaan enemm\u00e4n. Erityisesti lupien saamisessa on edelleen ongelmia.<\/p>\n\n\n\n

Tuomo Kalliokoski my\u00f6nsi, ettei valtionhallinto ole kaikkein ketterin organisaatio, mutta kiertotalousajattelu on tulossa. \u2013 Kiertotalouden helpottaminen ei kuitenkaan viel\u00e4 ratkaise prim\u00e4\u00e4riongelmaa, k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n materiaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on niin suuri, h\u00e4n huomautti. \u2013 On hyv\u00e4, ett\u00e4 betonirakentamisessa keskustellaan vakavasti ja asiat etenev\u00e4t, h\u00e4n kiitti.<\/p>\n\n\n\n

Jenni Pitko nosti esiin betonin hyv\u00e4t puolet kest\u00e4v\u00e4n\u00e4, pitk\u00e4ik\u00e4isen\u00e4 ja kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4n\u00e4 rakennusmateriaalina. \u2013Ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin jalkoihin, jos rakennukset puretaan aivan liian nuorina. Rakennusmateriaalivirtaa saataisiin paljon v\u00e4hennetty\u00e4, jos rakennusten elinkaari olisi pidempi.<\/p>\n\n\n\n

Uusia alueita joudutaan ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rakentamiselle tulevaisuudessa paitsi kaupungistumisen my\u00f6s vihre\u00e4n siirtym\u00e4n vuoksi. Tuulivoima, aurinkopaneelit ja uudenlainen teollisuus aiheuttavat valitettavasti mets\u00e4katoa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6nkin voidaan kuitenkin tuoda luontoa ja siten jopa lis\u00e4t\u00e4 luonnon monimuotoisuutta. Kansirakenteista voidaan tehd\u00e4 vihreit\u00e4 ja samalla edistet\u00e4\u00e4n hulevesien hallintaa. Voidaan toteuttaa kattopaahdealueita, suojella olemassa olevia kaupunkimetsi\u00e4 ja yhdist\u00e4\u00e4 luontoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi tonteilla, Terhi Rauham\u00e4ki korosti.<\/p>\n\n\n\n

Pienill\u00e4kin teoilla voi olla luonnon monimuotoisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta. \u2013 Luontoa voi auttaa j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja tuomalla lahopuuta ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niittyj\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, mahdollisuuksia on paljon, Jere Nieminen lis\u00e4si. Suomessa osataan kehitt\u00e4\u00e4 luonnonmukaisempia rakennusratkaisuja.<\/p>\n\n\n<\/div>\n

\n
\n
\n
\n

<\/strong><\/p>\n

Jos mit\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4?<\/h3>\n
\n

Kolmasosa luonnosta tuhoutuu 2050 menness\u00e4?<\/p>\n

    \n
  • Kuudes massasukupuutto on meneill\u00e4\u00e4n<\/li>\n
  • Miljoona lajia on katoamisvaarassa<\/li>\n
  • Luontokato on systeeminen riski liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle<\/li>\n<\/ul>\n <\/div>\n
    \n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n