{"id":28033,"date":"2024-06-10T11:11:52","date_gmt":"2024-06-10T08:11:52","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=28033"},"modified":"2024-06-10T11:11:53","modified_gmt":"2024-06-10T08:11:53","slug":"loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/","title":{"rendered":"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Helmikuun 2024 lopussa p\u00e4\u00e4ttyi betonialan yhteinen LOIKKA-hanke, jonka tavoitteena oli betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen puolittaminen. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen n\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4hent\u00e4minen tulee viem\u00e4\u00e4n aikaa ja siten tavoitteena on saavuttaa t\u00e4m\u00e4 50% v\u00e4hennys vuoteen 2028 menness\u00e4. Tavoitteen saavuttaminen t\u00e4ll\u00e4kin aikataululla on haasteellista, tarkoittaahan se noin 600 000 tn vuosittaista p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koska LOIKKA-hankkeen tavoitteena oli saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 varsin nopeasti, tarvitaan toimenpiteit\u00e4, jotka voidaan ottaa nopealla aikataululla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja lis\u00e4ksi toimenpiteit\u00e4 on voitava hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hyvin laajalti betonialalla. Siten katsottiin, ett\u00e4 selv\u00e4sti potentiaalisin vaihtoehto merkitt\u00e4viin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin on masuunikuonan laajamittainen hy\u00f6dynt\u00e4minen. Muilla vaihtoehdoilla ei saavutettaisi riitt\u00e4v\u00e4n suurta p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyst\u00e4 ja esimerkiksi uusien sideaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa menisi vuosia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Perinteisen portlandklinkkerin valmistus aiheuttaa valtaosan betonin aiheuttamista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Masuunikuonalla voidaan korvata portlandklikkeri\u00e4 ja n\u00e4in v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Masuunikuonaa on verrattain hyvin saatavilla, sill\u00e4 voidaan saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ja lis\u00e4ksi masuunikuonan k\u00e4ytt\u00f6 on nykyisten betoni- ja sementtistandardien mukaista. Eurooppalaiset standardit sallivat korvata jopa 95% portlandklinkkerist\u00e4 masuunikuonalla. Masuunikuonaa on k\u00e4ytetty betonissa jo kymmeni\u00e4 vuosia, Keski-Euroopassa 100 vuotta. Toisaalta masuunikuo k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja -tavat eiv\u00e4t ole olleet vastaavat kuin mit\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilinen betoni edellytt\u00e4\u00e4. Siten masuunikuonan k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4h\u00e4hiilisess\u00e4 betonissa vaikuttaa betonin ominaisuuksiin, erityisesti betonin alkulujuuden kehitykseen. Lis\u00e4ksi masuunikuonalla on vaikutuksia betonin s\u00e4ilyvyysominaisuuksiin, erityisesti betonin pakkassuolakest\u00e4vyyteen. LOIKKA-hankkeen keskeisen\u00e4 tavoitteena olikin ratkaista edell\u00e4 mainittuja masuunikuonan tuomia haasteita ja siten helpottaa kuonabetonien laajamittaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rakentamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">LOIKKA-hanke koostui Aalto-yliopiston julkisesta tutkimushankkeesta sek\u00e4 viidest\u00e4 yrityshankkeesta. Osallistuneet yritykset olivat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Betolar Oyj<\/li>\n\n\n\n<li>Elematic Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Finnsementti Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Lammin Betoni Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Joutsenon Elementti Oy<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aalto-yliopiston tutkimushanke ja yrityshankkeet muodostivat yhteisen Business Finland Co-innovation hankkeen, yrityshankkeiden tarkempi sis\u00e4lt\u00f6 on yritysten sis\u00e4ist\u00e4, luottamuksellista tietoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hankkeen p\u00e4\u00e4rahoittaja oli Business Finland RRF ja hanketta rahoitettiin V\u00e4h\u00e4hiilinen rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6-ohjelman kautta. RRF-rahoitus tulee EU:n elpymisv\u00e4lineest\u00e4. Hanketta rahoittivat my\u00f6s osallistuivat yritykset ja Aalto-yliopiston tutkimushanketta rahoittivat my\u00f6s Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry sek\u00e4 V\u00e4yl\u00e4virasto. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 3,4 milj. \u20ac ja hanke kesti 2 vuotta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1304\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Lammin-Betoni-harkot_980x1304px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-28040\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Lammin-Betoni-harkot_980x1304px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Lammin-Betoni-harkot_980x1304px-601x800.jpg 601w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Lammin-Betoni-harkot_980x1304px-225x300.jpg 225w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Lammin-Betoni-harkot_980x1304px-768x1022.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">LOIKKA-hankkeessa tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 eri betonialan valmistajilla. Kuvassa Lammin Betoni Oy:n harkkojen valmistusta, jossa on tehty toimia v\u00e4h\u00e4hiilisyyden edist\u00e4miseksi. Kuva: Lammin Betoni Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Viisi osaprojektia<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aalto-yliopiston tutkimushanke jakautui viiteen osaprojektiin:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien lujuudenkehitys<\/li>\n\n\n\n<li>V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet<\/li>\n\n\n\n<li>Betonien optimointi CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kannalta<\/li>\n\n\n\n<li>V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien tuotantotekniikka<\/li>\n\n\n\n<li>Tulevaisuuden ratkaisut betonin CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kahdessa ensimm\u00e4isess\u00e4 osaprojektissa keskityttiin masuunikuonan k\u00e4yt\u00f6n aiheuttamiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteisiin. Miten kuonabetonin lujuudenkehitys saataisiin vastaamaan nykyisten rakentamistapojen vaatimuksia. Mik\u00e4li v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin k\u00e4ytt\u00f6 olennaisesti hidastaa rakentamisprosesseja, v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 betonin voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain joissakin k\u00e4ytt\u00f6kohteissa ja siten v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin k\u00e4ytt\u00f6 ei tule saavuttamaan tavoitetasoa. My\u00f6s kuonabetonien s\u00e4ilyvyysominaisuuksien tuntemisen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. On tiedossa, ett\u00e4 masuunikuonalla on positiivisia vaikutuksia tiettyihin s\u00e4ilyvyysominaisuuksiin, mutta masuunikuona tunnetusti heikent\u00e4\u00e4 betonin pakkassuolakest\u00e4vyytt\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus erityisesti infra-rakenteissa. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 esimerkiksi maksimikuonam\u00e4\u00e4r\u00e4, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 infra-rakenteissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muissa osaprojekteissa keskityttiin enemm\u00e4nkin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misesti. Osaprojektissa 5 kartoitettiin kattavasti eri vaihtoehtoja pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien lujuudenkehitys<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Masuunikuonan osuuden noustessa korkeammaksi lujuudenkehitys muodostuu helposti haasteelliseksi. Normaalitilanteessa masuunikuona ei juurikaan anna lujuutta ensimm\u00e4isten vuorokausien aikana, lujuudenkehitys on l\u00e4hes yksinomaan portlandklinkkerin varassa. Ja esimerkiksi CEM III\/B-tyypin sementiss\u00e4 on klinkkeri\u00e4 vain noin 30% sideaineen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. My\u00f6hemmin masuunikuonalla on positiivinen vaikutus betonin lujuuteen, loppulujuudessa kuonasementti ylitt\u00e4\u00e4 usein portlandsementin lujuuden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">LOIKKA-hankkeessa tavoitetasoksi asetettiin Finnsementin Oiva-sementin (CEM II\/B) lujuudenkehitys. Kyseinen sementti ei ole lujuudenkehitykselt\u00e4\u00e4n nopein sementti, mutta n\u00e4htiin ep\u00e4realistiselta tavoitella nopeasti kovettuvien sementtien tasoa. Tavoitteena oli ett\u00e4 CEM III\/A- (kuonaa noin 40%) ja CEM III\/B-tyypin (kuonaa noin 70%) sementeill\u00e4 voitaisiin saavuttaa vastaava lujuudenkehitys kahden ensimm\u00e4isen vuorokauden aikana kuin valitulla vertailusementill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1054\" height=\"817\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1054x817px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-28042\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1054x817px.jpg 1054w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1054x817px-800x620.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1054x817px-300x233.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1054x817px-768x595.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1054px) 100vw, 1054px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Periaatteellinen kuva LOIKKA-hankkeessa tutkittujen sementtien alkulujuuden kehityksest\u00e4. CEM II\/B edustaa vertailutasoa ja CEM III\/A ja CEM III\/B tutkittavia v\u00e4h\u00e4hiilisi\u00e4 kuonasementtej\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koska masuunikuona hidastaa merkitt\u00e4v\u00e4sti betonin lujuudenkehityst\u00e4, tarvitaan muita toimenpiteit\u00e4, joilla masuunikuonan lujuudenkehityst\u00e4 voidaan nopeuttaa. T\u00e4llaisia toimenpiteit\u00e4 ovat erityisesti terminen ja kemiallinen aktivointi. My\u00f6s perinteisi\u00e4 kiihdyttimi\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Termisell\u00e4 aktivoinnilla tarkoitetaan betonin l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittely\u00e4. L\u00e4mp\u00f6 nopeuttaa sementin reaktioita ja masuunikuonan tiedet\u00e4\u00e4n reagoivat voimakkaasti l\u00e4mp\u00f6\u00f6n. Kemiallisessa aktivoinnissa betoniin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sellaisia kemikaaleja, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t masuunikuonan liukenemista alkuvaiheessa ja toisaalta edesauttavat masuunikuona partikkelien pinnalla tapahtuvaa kiteytymist\u00e4. Lujuuden kehityksen nopeuttaminen vaatii sek\u00e4 liukenemisen ett\u00e4 kiteytymisen nopeuttamista ja siten tarvitaan yleens\u00e4 useampia kemikaaleja halutun vaikutuksen aikaan saamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aalto-yliopiston kokeissa havaittiin, ett\u00e4 CEM III\/A-tyypin nopeuttaminen vertailusementin (CEM II\/B) tasolle onnistuu varsin helposti. Laboratoriokokeissa siihen riitti noin 15 kWh\/m3 suuruinen lis\u00e4l\u00e4mp\u00f6 ensimm\u00e4isen 10 tunnin aikana. My\u00f6s kemiallisella aktivoinnilla p\u00e4\u00e4stiin varsin helposti vertailusementin tasolla, esimerkiksi 1% Na2SO4:a riitti kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n CEM III\/A sementin vertailusementin tasolle. Toisaalta on huomattava, ett\u00e4 CEM III\/A-sementti on lujuuden kehitykselt\u00e4\u00e4n varsin l\u00e4hell\u00e4 vertailusementin tasoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sementin CEM III\/B osalta tilanne onkin sitten selv\u00e4sti haastavampi. Sementti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 noin 70% masuunikuonaa ja siten vain 30% portlandklinkkeri\u00e4. Laboratoriokokeissa tavoitteeseen ei p\u00e4\u00e4sty l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittelyn eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n termisen aktivoinnin avulla. Kuitenkin kun yhdistettiin terminen ja kemiallinen aktivointi, tavoitetaso saavutettiin. Erityisesti kemiallinen aktivointi kaipaa viel\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia ja my\u00f6s kaupallisia toimijoita, betonissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t lis\u00e4aineet pit\u00e4\u00e4 olla hyv\u00e4ksyttyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osaprojektin tutkimuksista ovat vastanneet post-doc tutkija Anna Antonova ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Ekaterina Illarionova, Osaprojektiin liittyen on lis\u00e4ksi tehty kolme diplomity\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1049\" height=\"808\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1049x808px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-28044\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1049x808px.jpg 1049w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1049x808px-800x616.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1049x808px-300x231.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-46-kuva_2_1049x808px-768x592.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1049px) 100vw, 1049px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tutkittujen sementtien hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t. L\u00e4hde: BY-V\u00e4h\u00e4hiilisyysluokitus <a href=\"http:\/\/www.vahahiilinenbetoni.fi\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">www.vahahiilinenbetoni.fi<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien s\u00e4ilyvyysominaisuudet<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">S\u00e4ilyvyysominaisuuksiin osalta LOIKKA-hanke keskittyi kuonabetonien pakkasenkest\u00e4vyyteen. Pakkasenkest\u00e4vyyden tiedet\u00e4\u00e4n olevan haasteellinen kuonabetoneilla, varsinkin kun kuonan osuus nousee korkeammaksi. Tutkimusten tuloksia on esitelty jo aikaisemmin Betoni-lehdess\u00e4 04\/2022, Ahsan Iqbal teki diplomity\u00f6ns\u00e4 aiheesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hankkeessa tutkittiin masuunikuonan vaikutuksia betonin pakkasenkest\u00e4vyyteen (XF1 ja XF3), pakkassuolakest\u00e4vyyteen (XF2 ja XF4) sek\u00e4 karbonatisoitumiseen. Lis\u00e4ksi tutkittiin testausajankohdan sek\u00e4 karbonatisoitumisen vaikutuksia laattakokeen tuloksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kriittisen kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta koetulokset tukevat vallitsevaa k\u00e4sityst\u00e4, yli 50% kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4t heikent\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti betonin pakkassuolakest\u00e4vyytt\u00e4. 50% raja on Suomessakin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, eik\u00e4 sen suhteen n\u00e4hd\u00e4 muutostarpeita. Pakkaskest\u00e4vyyteen ilman klorideja kuonalla ei ole juurikaan vaikutusta ja siten kuonabetoneita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rasitusluokissa XF1 ja XF3. Kuona kasvattaa betonin karbonatisoitumisnopeutta ja t\u00e4m\u00e4 on huomioitava ter\u00e4sten korroosion osalta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyvaatimusten (CEN\/TS 12390-9) mukaisesti, laattakoe aloitetaan 28 vuorokauden ik\u00e4isen\u00e4 riippumatta esimerkiksi betonin laadunvarmistusi\u00e4st\u00e4. Hankkeessa tutkittiin testausajankohdan sek\u00e4 my\u00f6s koekappaleiden olosuhteiden vaikutuksia laattakokeen rapauma-arvoon. CEM III-tyypin sementeill\u00e4 testausajakohdan siirt\u00e4minen 91 vuorokauden kohdalle vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti rapauma-arvoon. Mik\u00e4li koekappaleet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t karbonatisoitumaan 28 ja 91 vrk v\u00e4lill\u00e4, rapauma-arvo kaksinkertaistui. Vastaavasti mik\u00e4li koekappaleen s\u00e4ilytettiin vedess\u00e4 vastaava ajanjakso, rapauma-arvo puolittui. Vuoden j\u00e4lkeen karbonatisoituneiden koekappaleiden rapauma on noin 10-kertainen verrattuna vedess\u00e4 s\u00e4ilytettyihin koekappaleisiin. Voidaankin todeta, ett\u00e4 kuonabetonit ovat eritt\u00e4in herkki\u00e4 olosuhteille ennen varsinaista testausta ja asia vaatii lis\u00e4tutkimuksia. Pakkasenkest\u00e4vyystutkimukset jatkuvat uudessa kansallisessa Pakkas-projektissa ja lis\u00e4ksi Ahsan Iqbal on aloittanut v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksensa liittyen betonin pakkasenkest\u00e4vyyteen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1195\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-47_kuva980x1195px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-28046\" style=\"object-fit:cover\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-47_kuva980x1195px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-47_kuva980x1195px-656x800.jpg 656w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-47_kuva980x1195px-246x300.jpg 246w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu-47_kuva980x1195px-768x936.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Periaatekuva portlandklinkkerin ja masuunikuonan reaktioista. CEM I-tyypin sementti koostuu portlandklinkkerist\u00e4, CEM III\/A sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 noin 60% portlandklikkeri\u00e4 ja 40% kuonaa ja CEM III\/B-tyypin sementti 30% klinkkeri\u00e4 ja 70% kuonaa. 15 min kohdalla veden lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 klinkkeripartikkelit liukenevat nopeasti, mutta kuonapartikkelit hyvin hitaasti. Noin 3 tunnin kohdalla alkaa tapahtua kiteytymist\u00e4 klinkkeripartikkelien pinnalla, mutta kuonan pinnalle kertyy ioneita, jotka entisest\u00e4\u00e4n hidastavat kuonan liukenemista. 24 tunnin kohdalla klinkkeripartikkelien pinnalla tapahtuu voimakasta kiteytymist\u00e4, kun taas kuonapartikkelien pinnalla tapahtuu vain hidasta kiteytymist\u00e4. My\u00f6hemmin my\u00f6s kuonapartikkelien pinnalla tapahtuu voimakasta kiteytymist\u00e4. Malli: Dr. Anna Antonova, Aalto-yliopisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Betonien optimointi CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kannalta<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Masuunikuonan k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 voidaan saavuttaa, mik\u00e4li betonin sementtim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Betonin sementtim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa olennaisesti kiviainesten vedentarve, koska vesi-sideainesuhde m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 betonin ominaisuudet. Esimerkiksi jos kiviainesten vedentarvetta pystytt\u00e4isiin alentamaan 10 dm3\/m3, voitaisiin sementtim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 alentaa noin 20 kg\/m3 ja saavutettaisiin noin 15 kg-CO<sub>2<\/sub> eq\/m3 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennys.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hankkeessa tutkittiin 12 eri kiviaineslaatua. Erityisesti analysoitiin kiviainesten vedentarpeeseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 kuten partikkelikokojakaumaa, mineraalikoostumusta, kiillemineraalien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, hienoaineksen ominaispinta-alaa sek\u00e4 partikkelien muotoa. Vaikutuksia ty\u00f6stett\u00e4vyysominaisuuksiin arvioitiin NZ Flow Cone-testimenetelm\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 laastikokeella. T\u00e4rkeimmiksi ominaisuuksiksi veden tarpeen kannalta tunnistettiin hienoaineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sen ominaispinta-ala. Hienoainesten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja ominaispinta-alaan vaikuttaa erityisesti kiillemineraalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 kivien metamorfoosioaste.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kiviaineksen vedentarvetta pystyt\u00e4\u00e4n varsin tehokkaasti mittaamaan Uuden-Seelannin suppilokokeen avulla (NZ Flow Cone), mutta jo pelkk\u00e4 hienoaineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 (&lt; 63 mikronia) antaa kohtalaisen arvion.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kiviaineksia tulisi jatkojalostaa niin, ett\u00e4 vedentarvetta saataisiin alhaisemmaksi. Louhinnalla ja murskausprosessilla voidaan jonkin verran vaikuttaa hienoaineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 muutoksia saadaan aikaiseksi hienoaineksen mekaanisella poistolla. Lis\u00e4haasteita vedentarpeen osalta tuo murskattuihin kiviaineksiin siirtyminen my\u00f6s hienojen lajikkeiden osalta. Tutkimuksessa olleiden murskattujen kiviainesten vedentarpeen olivat selv\u00e4sti korkeampia kuin luonnonmuovaamien kiviainesten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osaprojektissa ei p\u00e4\u00e4sty varsinaiseen reseptioptimointiin, mutta reseptioptimoinnin uskotaan antavan merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4. Osaprojektin tutkijana toimi v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Ville Repo.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1428\" height=\"924\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu_48_1428x924px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-28048\" style=\"object-fit:cover\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu_48_1428x924px.jpg 1428w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu_48_1428x924px-800x518.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu_48_1428x924px-300x194.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/Betoni_2024-2_sivu_48_1428x924px-768x497.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1428px) 100vw, 1428px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Karbonatisoitumisen sek\u00e4 testausajan vaikutus kuonabetonin (v\/s = 0,45) rapauma-arvoon laattakokeessa (v\u00e4liaineena 3% NaCl-liuos). Normaaliin alkus\u00e4ilytyksen j\u00e4lkeen koekappaleita on s\u00e4ilytetty joko ilmassa (+20\u00b0C, 65% RH = Karbonatisoitunut) tai vedess\u00e4. Testauksia on tehty normaalin 28 vrk lis\u00e4ksi 91, 183 ja 365 vuorokauden ik\u00e4isin\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4h\u00e4hiilisten betonien tuotantotekniikka<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osaprojektin alkuper\u00e4isen\u00e4 tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 tuotantotekniikka v\u00e4h\u00e4hiiliselle betonille. Painopiste oli v\u00e4h\u00e4hiilisten betonien lujuudenkehityksess\u00e4 ty\u00f6maaolosuhteissa ja lis\u00e4ksi n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4ksi huomioida v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin aiheuttamat muutokset my\u00f6s elementti- ja betonituotteiden valmistuksessa. Aleksi Rantala teki diplomity\u00f6ns\u00e4 liittyen v\u00e4h\u00e4hiilisten betonien hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 haasteista ty\u00f6maaolosuhteissa. Ty\u00f6 korosti alkulujuudenkehityksen merkitykst\u00e4, hitaampi alkulujuudenkehitys vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6maan aikataulun hallintaan ja siten v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin lujuudenkehitykseen pit\u00e4\u00e4 panostaa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tulevaisuuden ratkaisut betonin CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">LOIKKA-hanke tukeutui voimakkaasti masuunikuonan hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, ett\u00e4 masuunikuona saatavuus tulee hiipumaan. Lis\u00e4ksi masuunikuonan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4, mik\u00e4li masuunikuonan k\u00e4ytt\u00f6 kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Globaalisti seosaineiden saatavuus on noin 20% sementin tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa masuunikuona on kuitenkin selv\u00e4sti kilpailukykyisin vaihtoehto v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin valmistamiseksi, mutta tulevaisuudessa tarvitaan muitakin vaihtoehtoja v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin valmistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Osaprojektissa tutkittiin tulevaisuuden mahdollisuuksia betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja sen teki post-doc tutkija Tuomas Alapieti. Tutkimuksessa k\u00e4ytiin kattavasti l\u00e4pi erilaisia vaihtoehtoja kuten erilaisten seosaineiden ja vaihtoehtoisia sideaineiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Seosaineiden ja vaihtoehtoisten sideaineiden osalta t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa on raaka-aineiden riitt\u00e4v\u00e4 saatavuus ja tasalaatuisuus, samoin uusilta seosaineilta vaaditaan riitt\u00e4v\u00e4n suurta reaktiivisuutta sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaisuus on t\u00e4rke\u00e4 asia. Mik\u00e4li uusi side- tai seosaine ei t\u00e4yt\u00e4 nykyisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, markkinoille tuleminen voi kest\u00e4\u00e4 vuosia tai jopa kymmeni\u00e4 vuosia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Selvityksen perusteella arvioitiin, ett\u00e4 tullaan tarvititsemaan useiden eri vaihtoehtojen yhdistelm\u00e4\u00e4, lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 sellaista vaihtoehtoa, joka yksin\u00e4\u00e4n ratkaisisi ongelman. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 hiilidioksidin talteenotto sementtitehtaalla nousee hyvin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rooliin. Suomessa ollaan t\u00e4m\u00e4n suhteen hieman takamatkalla naapurimaihin verrattuna, Norjassa ollaan jo l\u00e4hes valmiina ja Ruotsissakin suunnitelmat ovat jo pitk\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1080\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/paikallavalu_kuva_Jari-Harkonen_1920x1080px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-28050\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/paikallavalu_kuva_Jari-Harkonen_1920x1080px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/paikallavalu_kuva_Jari-Harkonen_1920x1080px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/paikallavalu_kuva_Jari-Harkonen_1920x1080px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/paikallavalu_kuva_Jari-Harkonen_1920x1080px-768x432.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/06\/paikallavalu_kuva_Jari-Harkonen_1920x1080px-1536x864.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Useilla paikallavaletuilla ty\u00f6mailla on jo k\u00e4ytetty v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 betonia. Kuva: Jari H\u00e4rk\u00f6nen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin tutkimustarpeet <\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">LOIKKA-hanke voidaan n\u00e4hd\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 pomppuna v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin kehityksess\u00e4, mutta edelleenkin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. T\u00e4rkeimmiksi tarpeiksi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Alkulujuuden kehitys<\/li>\n\n\n\n<li>S\u00e4ilyvyysominaisuudet<\/li>\n\n\n\n<li>Tulevaisuuden v\u00e4h\u00e4hiiliset betonit ilman masuunikuonaa<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alkulujuutta tutkittiin paljon LOIKKA-hankkeessa, mutta edelleenkin tarvitaan tutkimusty\u00f6t\u00e4. Alkulujuuden kehitys on my\u00f6s hyvin kriittinen ominaisuus v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin k\u00e4ytett\u00e4vyyden kannalta. Aalto-yliopistossa aiheen tutkiminen jatkuu mm. Ekaterina Illarionovan v\u00e4it\u00f6skirjaprojektissa ja my\u00f6s betoniteoliisuus tekee jatkuvaa kehitysty\u00f6t\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin alkulujuuden osalta. Lis\u00e4aineet, erityisesti aktivaattorit, tulevat olemaan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa alkulujuuden kehityksen osalta. Aktivaattorien markkinoille tulo vaatii kaupallisia toimijoita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s kuonabetonin pakkassuolakest\u00e4vyys edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia. Suomessa k\u00e4ynnistell\u00e4\u00e4n laajempaa kansallista pakkasprojektia, miss\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiiliset betonit ovat luonnostaan mukana. Lis\u00e4ksi Ahsan Iqbalin v\u00e4it\u00f6skirjaprojekti liittyen v\u00e4h\u00e4hiilisten betonien pakkasenkest\u00e4vyyteen on juuri k\u00e4ynnistynyt Aalto-yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on varautua my\u00f6s tilanteeseen, jossa masuunikuonan saatavuus v\u00e4henee tai loppuu kokonaan. T\u00e4m\u00e4n osalta viel\u00e4 on aikaa, mutta ei loputtomasti, LOIKKA-hankkeen j\u00e4lkeen onkin k\u00e4ynnistynyt pienempi hanke, jossa kartoitetaan eri vaihtoehdot betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi: V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin tiekartta. Projektissa on tunnistettu yhteens\u00e4 10 eri vaihtoehtoa betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Projektia rahoittavat SBK-S\u00e4\u00e4ti\u00f6 ry, BY-Koulutus Oy, Finnsementti Oy ja Aalto-yliopisto ja se valmistuu vuoden -24 aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Loikka on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tavoitteena hankkeessa on ollut puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Nopein ja tehokkain tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on sideaineen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":23432,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4,13],"tags":[89,77,92,76,75],"class_list":["post-28033","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kiertotalous","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-co2","tag-kiertotalous","tag-tutkimukset","tag-vahahiilisyys","tag-ymparistoseloste"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.3 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Loikka on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tavoitteena hankkeessa on ollut puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Nopein ja tehokkain tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on sideaineen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-06-10T08:11:52+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-06-10T08:11:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t\",\"datePublished\":\"2024-06-10T08:11:52+00:00\",\"dateModified\":\"2024-06-10T08:11:53+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/\"},\"wordCount\":2160,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"CO2\",\"kiertotalous\",\"tutkimukset\",\"v\u00e4h\u00e4hiilisyys\",\"ymp\u00e4rist\u00f6seloste\"],\"articleSection\":[\"Kiertotalous\",\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/\",\"name\":\"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2024-06-10T08:11:52+00:00\",\"dateModified\":\"2024-06-10T08:11:53+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2022\\\/12\\\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2024\\\/06\\\/10\\\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/author\\\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t - Betoni-lehti","og_description":"Loikka on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tavoitteena hankkeessa on ollut puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2 -p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Nopein ja tehokkain tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on sideaineen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2024-06-10T08:11:52+00:00","article_modified_time":"2024-06-10T08:11:53+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t","datePublished":"2024-06-10T08:11:52+00:00","dateModified":"2024-06-10T08:11:53+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/"},"wordCount":2160,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg","keywords":["CO2","kiertotalous","tutkimukset","v\u00e4h\u00e4hiilisyys","ymp\u00e4rist\u00f6seloste"],"articleSection":["Kiertotalous","Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/","name":"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg","datePublished":"2024-06-10T08:11:52+00:00","dateModified":"2024-06-10T08:11:53+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/Loikka-logo_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/06\/10\/loikka-tavoitteena-puolittaa-betonin-hiilidioksidipaastot\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"LOIKKA \u2013 Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28033"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28033\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23432"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}