\u201dHiilidioksidi p\u00e4\u00e4see betoniin vain ilmakontaktissa olevasta pinnasta ja koska karbonatisoituminen siirtyy rakennusten pinnasta syvemm\u00e4lle, ilmi\u00f6 hidastuu ajan my\u00f6t\u00e4, joten esimerkiksi betonikerrostalo sitoo noin 10\u201315 % k\u00e4ytetyn betonin kalsinoinnin p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 aikana. CO2<\/sub>ncrete Solution -projektissa n\u00e4kym\u00e4\u00e4 lavennettiin, sill\u00e4 kun betonirakenteen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 syyst\u00e4 tai toisesta loppuu, p\u00e4\u00e4tyy purettu betonimateriaali yleens\u00e4 murskeeksi. T\u00e4ll\u00f6in paljastuu jopa yli 1000-kertaisesti lis\u00e4\u00e4 betonipintaa, joka voi karbonatisoitua ja sitoa itseens\u00e4 hiilidioksidia. Eli huomattavasti suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiilidioksidia saadaan sidottua pois ilmakeh\u00e4st\u00e4\u201d, kertoo projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tommi Kekkonen<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Projekti alkoi vuonna 2018 kartoittamalla aiemmin tehtyj\u00e4 tutkimuksia betonin hiilensidonnasta ja niiden laskentamenetelmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201dBetonin kierr\u00e4tysvaihe on useassa tutkimuksessa tunnistettu oleelliseksi hiilensidonnan vaiheeksi, mutta laskenta on j\u00e4\u00e4nyt hyvin teoreettiseksi ja kevyeksi paremman tutkimustiedon puuttuessa\u201d, Kekkonen avaa.<\/p>\n\n\n\n Suomalaistutkimuksen yksi valttikortti oli tarkat tilastot Suomen rakennetusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, joten betonikantaa p\u00e4\u00e4stiin analysoimaan tarkasti. Suomen betonikanta vuonna 2018 oli noin 340 miljoonaa kuutiota betonia, josta 241 miljoonaa kuutiota oli rakennuskannassa ja 98 miljoonaa infrastruktuurissa. Mallinnuksen teki Forecon Oy Suomen rakennus- ja infrastruktuurikannan kullekin vuosikymmenelle tyypillisten rakenteellisten elementtien mukaan. T\u00e4t\u00e4 vertailtiin Suomen sementtimyyntitilastoihin. Mallinnuksen korrelaatio osoittautui erinomaiseksi, ja saadut tulokset voidaan katsoa eritt\u00e4in tarkoiksi.<\/p>\n\n\n\n \u201dTuloksena saimme, ett\u00e4 Suomen betonikanta sitoo pysyv\u00e4sti noin 3,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Luku kasvaa vuosittain, eli betonikannan hiilinielu on suunnilleen 56 000 tonnia hiilidioksidia, mik\u00e4 vastaa seitsem\u00e4\u00e4 prosenttia Suomen sementtiteollisuuden vuosip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u201d, Tommi Kekkonen toteaa.<\/p>\n\n\n\n Laskenta ei sis\u00e4lt\u00e4nyt viel\u00e4 purkubetonin osuutta, jonka vuotuinen hiilensidontapotentiaali on noin 76 000 tonnia.<\/p>\n\n\n\n Konkreettisen tekemisen \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4stiin syksyll\u00e4 2021 Turun Topinojalle rakennetussa tutkimusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa selvitettiin karbonatisoitumisen olosuhteita betonimurskekasassa. Tutkimusalue oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Lounais-Suomen J\u00e4tehuollon hallinnoimalta Topinpuiston Kierr\u00e4tyskeskukselta. Betonimurskeen toimitti alueella toimiva Ekopartnerit. Tutkimuslaitteisto oli VTT:n suunnittelema ja rakentama. Tutkimuksen mittausjakso kesti vuoden ja p\u00e4\u00e4ttyi syyskuun lopussa 2022.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4st\u00e4 erilaisesta kasasta mitattiin hiilidioksidipitoisuutta, l\u00e4mp\u00f6tilaa, kosteutta ja painetta, kustakin nelj\u00e4lt\u00e4 eri syvyydelt\u00e4. Koostumukseltaan kaksi kasaa olivat 0\u201390 mm raekoolla ja kahdesta hienompi aines oli seulottu pois, jolloin sen raekoko oli 20\u201390 mm. Kaksi kasoista suojattiin suoralta sateelta. Kaksi metri\u00e4 korkeissa kasoissa mittauspisteet olivat 0,25 m, 0,5 m, 1 m ja 2 m et\u00e4isyydell\u00e4 kasan pinnasta.<\/p>\n\n\n\n \u201dKatteella vaikutettiin betonin sis\u00e4iseen kosteuteen, mik\u00e4 vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti karbonatisoitumisen etenemiseen. Poistamalla murskeesta hienoaines pyrittiin puolestaan parantamaan ilmankiertoa kasassa, jotta suurempi osa betonipinnoista p\u00e4\u00e4sisi kosketuksiin ilman kanssa\u201d, Kekkonen huomioi.<\/p>\n\n\n\n Tavanomaisen 0\u201390 mm murskekasan sis\u00e4inen hiilidioksidipitoisuus oli mittaussyvyydest\u00e4 riippuen 20\u2013130 ppm, eli odotetun selke\u00e4sti ilmasta mitatun referenssipitoisuuden alapuolella. Syvyyksill\u00e4 0,25 m\u20131 m CO2<\/sub>-pitoisuus pysyi 100 ppm:n tuntumassa ja aivan kasan pohjallakin oli selke\u00e4sti hiilidioksidia.<\/p>\n\n\n\n \u201dKarbonatisaatiolle oleellista hiilidioksidia siis l\u00f6ytyi my\u00f6s syv\u00e4lt\u00e4 murskemassasta, vaikka alhainen pitoisuus hidastaakin reaktiota ja 20 ppm:n pitoisuus vastaa \u201dvain\u201d 20 prosentin karbonatisaationopeutta suoraan ilmakontaktiin verrattuna.<\/p>\n\n\n<\/div> Kuvagalleria<\/p>\n <\/div>\n ![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Betonimurske_kivikorissa_Tommi-Kekkonen_1920x1308px_.jpg\")
<\/a>
Kuva: Tommi Kekkonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<\/a>Tarkat tilastot Suomen betonikannasta auttoivat mallinnuksessa<\/h3>\n\n\n\n
Murskekasoista mittaa<\/h3>\n\n\n\n
\n <\/div>\n \n <\/div>\n \n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n