{"id":28503,"date":"2024-10-01T14:34:52","date_gmt":"2024-10-01T11:34:52","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=28503"},"modified":"2024-10-01T14:34:52","modified_gmt":"2024-10-01T11:34:52","slug":"suuri-suomalainen-pakkasprojekti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/","title":{"rendered":"Suuri suomalainen pakkasprojekti"},"content":{"rendered":"\n

Betonin pakkasenkest\u00e4vyys<\/h3>\n\n\n\n

Suomen ilmasto-olosuhteissa betonin pakkasenkest\u00e4vyys on eritt\u00e4in kriittinen tekij\u00e4 rakenteiden pitk\u00e4aikaiskest\u00e4vyyden kannalta. Pakkasenkest\u00e4vyys jaetaan olosuhteiden mukaan pakkasenkest\u00e4vyyteen ilman kloridirasitusta (rasitusluokat XF1 ja XF3) ja pakkas-suolakest\u00e4vyyteen (rasitusluokat XF2 ja XF4). N\u00e4ist\u00e4 pakkas-suolakest\u00e4vyys on selv\u00e4sti haastavampi, sill\u00e4 pakkasenkest\u00e4vyys ilman kloridirasitusta voidaan varmistaa varsin yksinkertaisesti. Esimerkiksi Suomessa ongelmia esiintyi 1970- ja 80-luvuilla valmistetuissa julkisivuissa, mutta nykyiset betonijulkisivut kest\u00e4v\u00e4t hyvin pakkasrasitusta. Tyypillisi\u00e4 pakkas-suolarasitettuja rakenteita ovat erilaiset infrarakenteet kuten sillat, joissa kloridit tulevat p\u00e4\u00e4osin j\u00e4\u00e4nsulatusaineista.<\/p>\n\n\n\n

Pakkasvauriot voidaan jakaa pinnan rapautumiseen sek\u00e4 betonin sis\u00e4iseen vaurioon. Pakkas-suolarasituksessa p\u00e4\u00e4asiallinen vauriomekanismi on pintarapautuminen, ja my\u00f6s pakkas-suolakest\u00e4vyyden testimenetelm\u00e4t keskittyv\u00e4t sen arviointiin. Ilman klorideita tapahtuvassa pakkasrasituksessa p\u00e4\u00e4asiallinen vauriomekanismi on puolestaan sis\u00e4inen vaurio, jonka vaikutuksesta betonirakenne voi halkeilla. Betonin ominaisuuksista pakkasenkest\u00e4vyyteen vaikuttavat ensisijaisesta betonin vesi-sideainesuhde ja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 (suojahuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4). Lis\u00e4ksi sideaineen laadulla on vaikutusta erityisesti betonin pakkas-suolakest\u00e4vyyteen. Vaatimustasot ovat selv\u00e4sti tiukemmat pakkas-suolarasituksella verrattuna pakkasrasitukseen ilman klorideita.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Suomessa ei ole ilmennyt merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita betonirakenteiden pakkasenkest\u00e4vyyden kanssa, ongelmalliseksi koetaan pakkasenkest\u00e4vyyden testausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja lis\u00e4ksi nykyiset vaatimukset, jotka perustuvat p\u00e4\u00e4osin 1980- ja 90-luvuilla tehtyihin testauksiin. Siten betonialalla on yleisesti n\u00e4hty tarpeelliseksi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vaatimustasot sek\u00e4 testausmenetelm\u00e4t vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Meill\u00e4 on k\u00e4ynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti, joka jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (\u201dPikku pakkanen\u201d) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (\u201dHirmu pakkanen\u201d). Esiselvitysvaihe k\u00e4ynnistyi marraskuussa 2023 ja varsinainen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa potentiaalisia testimenetelmi\u00e4 ja tutkia eri maiden vaatimustasoja. Sit\u00e4 rahoittivat Betoniteollisuus ry, V\u00e4yl\u00e4virasto, Finnsementti Oy ja Betoniyhdistys ry.<\/p>\n\n\n\n

Nykyiset haasteet<\/h3>\n\n\n\n

Side- ja lis\u00e4aineiden kehitys viime vuosikymmenin\u00e4 on muuttanut betonin ominaisuuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti. Esimerkiksi seosaineiden, kuten masuunikuonan k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt, mik\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s betonin pakkasenkest\u00e4vyyteen. V\u00e4h\u00e4hiilisen betonin kehitys tulee edelleenkin muuttamaan sideaineiden koostumuksia ja t\u00e4h\u00e4n muutokseen pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 varautumaan jo etuk\u00e4teen. Lis\u00e4ksi tuoreen betonimassan ty\u00f6stett\u00e4vyys on muuttunut notkeampaan suuntaan pumppauksen yleistymisen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on johtanut erityisesti tehonotkistimien k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymiseen, ja lis\u00e4ksi tehonotkistimien osalta on tapahtunut merkitt\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 viimeisten kymmenien vuosien aikana.<\/p>\n\n\n\n

Testimenetelmien osalta p\u00e4\u00e4asialliset haasteet liittyv\u00e4t menetelmien hajontaan sek\u00e4 my\u00f6s testausten pitk\u00e4kestoisuuteen. Esimerkiksi laattatestin tuloksissa on havaittu suurta hajontaa, erityisesti seosaineita sis\u00e4lt\u00e4vien betonien kohdalla. Lis\u00e4ksi nykyiset testausmenetelm\u00e4t ovat usein aikaa vievi\u00e4, mik\u00e4 hidastaa laadunvalvontaa ja kasvattaa kustannuksia.<\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina on tullut esille my\u00f6s karbonatisoitumisen voimakas vaikutus erityisesti kuonabetonien pakkas-suolakest\u00e4vyyteen. T\u00e4m\u00e4 ei ole varsinaisesti uusi asia, mutta merkitys on kasvanut masuunikuonan k\u00e4yt\u00f6n kasvamisen my\u00f6t\u00e4. Laattakokeessa karbonatisoituneen kuonabetonin rapauma-arvo on moninkertainen verrattuna standarditestin, karbonatisoitumattoman betonin rapauma-arvoon. Toisaalta mik\u00e4li testauksen aloittamista siirret\u00e4\u00e4n standardin mukaisesti 28 vuorokaudesta 91 vuorokauteen, alenee kuonabetonien rapauma-arvo laattakokeessa olennaisesti. Ei kuitenkaan ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin karbonatisoitumisen vaikutus liittyy itse laattakokeeseen ja toisaalta miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin karbonatisoituminen vaikuttaa betonirakenteiden todelliseen pakkas-suolakest\u00e4vyyteen. Infrabetonien osalta 50 %:n kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 juuri pakkas-suolakest\u00e4vyyden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Esiselvitys<\/h3>\n\n\n\n

Esiselvitysvaiheessa keskityttiin kartoittamaan potentiaalisia testimenetelmi\u00e4 betonin pakkasenkest\u00e4vyyden arvioimiseksi sek\u00e4 vertailemaan eri maiden vaatimustasoja. Valinnassa korostuivat testimenetelmien kansainv\u00e4linen tunnettavuus sek\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuus Suomessa ilman mittavia investointeja. Valittavien testimenetelmien luotettavuutta arvioidaan viel\u00e4 tarkemmin varsinaisen pakkasprojektin
koeohjelmassa.<\/p>\n\n\n\n

Testimenetelmien osalta esiin nousi kolme potentiaalista vaihtoehtoa:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Laattatesti (CEN\/TS 12390-91)<\/sup>): Pohjoismaissa laajalti k\u00e4ytetty testimenetelm\u00e4 (kuva 1a), mutta sen tuloksissa on havaittu hajontaa varsinkin v\u00e4h\u00e4hiilisill\u00e4 betonilaaduilla ja eri s\u00e4ilytysolosuhteiden v\u00e4lill\u00e4. Kokeen kesto on noin nelj\u00e4 kuukautta, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 raskaan menetelm\u00e4n laadunvalvonnan kannalta.<\/li>\n\n\n\n
  2. Sveitsil\u00e4inen Q-slab-testi eli nopea laattatesti (SIA 262\/1-C2)<\/sup>, Luonnos): Testimenetelm\u00e4 perustuu perinteiseen laattatestiin, mutta eroaa merkitt\u00e4v\u00e4sti koekappaleiden valmistelun ja koestuksen osalta (kuva 1b). Testi on nopeampi suorittaa kuin perinteinen laattatesti, mutta menetelm\u00e4 on kuitenkin viel\u00e4 uusi, eik\u00e4 sen korrelaatiosta perinteiseen laattatestiin tai todellisiin rasitusolosuhteisiin ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa.<\/li>\n\n\n\n
  3. Huokosanalyysi (By 72, Osa 13)<\/sup>): Sek\u00e4 ohuthie- ett\u00e4 pintahieanalyysi\u00e4 on k\u00e4ytetty runsaasti betonin pakkasenkest\u00e4vyyden arviointiin rasitusluokissa XF1 ja XF3, mutta se ei sovellu pakkas-suolarasitettujen betonien testaamiseen. Menetelmien ongelmana on tulosten suuri hajonta. Digitalisaation ja teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen huokosanalyysiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lupaavana kehityssuuntana. Digitaalinen kolmiulotteinen huokosanalyysi voisi tarjota tarkempaa tietoa betonin pakkasenkest\u00e4vyydest\u00e4. Menetelm\u00e4n etuna on nopeus, mutta menetelm\u00e4 on ep\u00e4suora ja siten se ei suoraan mittaa betonin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 j\u00e4\u00e4tymis-sulamissyklien aikana.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    1)<\/sup> CEN\/TS 12390-9:2016:fi. (2016). Kovettuneen betonin testaus. Osa 9: J\u00e4\u00e4dytys-sulatuskest\u00e4vyys j\u00e4\u00e4nsulatusaineilla. Pintarapautuminen. Standardisoimisliitto SFS.<\/em>
    2)<\/sup> SIA 262\/1 Appendix C (2019). Betonbau \u2013 Erg\u00e4nzende Festlegungen. SN 505262\/1. Schweizerischer Ingenieur- und Architektenverein SIA. Saksaksi.<\/em>
    3)<\/sup> by 72 Betonin laadunvarmistus \u2013 Osa 1 \u2013 Betonin ilmahuokosparametrien m\u00e4\u00e4ritys ohuthiest\u00e4. (2020). ISBN: 978-952-7314-06-7 (e-kirja). Suomen Betoniyhdistys ry.<\/em><\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Kuva 1 a) Laattatesti toimii referenssimenetelm\u00e4n\u00e4 teknisess\u00e4 spesifikaatiossa CEN\/TS 12390-9 suola-pakkaskest\u00e4vyyden arvioimisessa pintarapauman avulla. Testiss\u00e4 mitataan koekappaleen sahapinnasta rapautuvaa betonim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4dytys-sulatussyklien aikana.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"
    Kuva 1 b) Sveitsil\u00e4isess\u00e4 Q-slab-testiss\u00e4 mitataan poikkeavasti muottipinnasta rapautuvaa betonim\u00e4\u00e4r\u00e4 nopeutettujen j\u00e4\u00e4dytys-sulatussyklien aikana. Lis\u00e4ksi koekappaleen muottipintaan kiinnitet\u00e4\u00e4n vain muovikehys ilman l\u00e4mm\u00f6neristyst\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Eri maiden vaatimustasojen vertailutuloksen osoittavat, ett\u00e4 vaikka perusperiaatteet ovat samankaltaisia, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on selkeit\u00e4 eroja maiden v\u00e4lill\u00e4. Infrabetonien osalta Suomessa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 P-lukubetoni, eik\u00e4 vastaavaa menetelm\u00e4\u00e4 ei ole muissa maissa. Suomen ulkopuolella vaatimukset annetaan l\u00e4hinn\u00e4 vesi-sideainesuhteen ja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kautta. Kuitenkin verrattaessa muihin Pohjoismaihin suomalainen P-lukuj\u00e4rjestelm\u00e4 antaa varsin samankaltaisia vesi-sideainesuhdevaatimuksia infrabetoneille. Rasitusluokassa XF4 yleinen vaatimustaso muissa Pohjoismaissa vesi-sideainesuhteelle on 0,40, mik\u00e4 vastaa varsin hyvin suomalaisen P50 betonin vesi-sideainesuhdetta. Suomessa sideaineen laatu vaikuttaa muita maita enemm\u00e4n vaadittuun vesi-sideainesuhteeseen. Keski-Euroopassa infrabetonien vaatimustaso on hieman alhaisempi kuin Pohjoismaissa. Rasitusluokassa XF1 Suomen ulkopuolella ei yleens\u00e4 vaadita lis\u00e4huokostusta, mutta vaatimukset vesi-sideainesuhteen osalta ovat samalla tasolla (vesi-sideainesuhde v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 0,60). Rasitusluokissa XF1 ja XF3 vain Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laattatesti\u00e4 my\u00f6s puhtaalla vedell\u00e4. Pinnan rapautuminen puhtaalla, ionivaihdetulla vedell\u00e4 on laattatestiss\u00e4 minimaalista, mutta testill\u00e4 voidaan toki arvioida betonin sis\u00e4ist\u00e4 vauriota.<\/p>\n\n\n\n

    Ennakkokokeet ovat Suomessa selv\u00e4sti kattavampia kuin muissa maissa. Useimmissa maissa vaaditaan sementtilaadun ennakkotestausta, mutta ei edellytet\u00e4 vastaavaa ennakkokoek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 kuin mit\u00e4 Suomessa edellytet\u00e4\u00e4n infrabetoneilta. Vaikka infrabetonien vaatimustasot (vesi-sideainesuhde) ovat samalla tasolla eri Pohjoismaissa ja testimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti laattatesti\u00e4, Suomen vaatimukset rapauma-arvon osalta ovat selv\u00e4sti muita maita tiukemmat. Esimerkiksi Suomessa P50-betonille pintarapauman raja-arvo noin 200 g\/m2<\/sup> hieman sideainekoostumuksen mukaan, kun taas Norjassa ja Ruotsissa vastaava raja-arvo on 500 g\/m2<\/sup>. T\u00e4m\u00e4 ero her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 onko Suomen vaatimustasot kohdallaan. Ruotsissa on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s karbonatisoituneen betonin testaaminen, mik\u00e4li sideaineessa on seosaineita v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 %.<\/p>\n\n\n\n

    Jatkuvassa laadunvalvonnassa Suomessa painotetaan muita maita enemm\u00e4n ty\u00f6maakoekappaleiden testausta. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarkoituksena on varmistaa, ett\u00e4 betoni t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaatimukset my\u00f6s todellisissa ty\u00f6maaolosuhteissa, mutta se kasvattaa testausm\u00e4\u00e4ri\u00e4. Ty\u00f6maalla teht\u00e4vien ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaustaajuuksien osalta Suomi edustaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tasoa. Ruotsi poikkeaa muista tarkastelluista maista rakenteiden testaamisen osalta. Ruotsissa infrarakenteista (rasitusluokka XF4) edellytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 puristuslujuuden ett\u00e4 pakkas-suolakest\u00e4vyyden testaamista rakenteesta poratuista koekappaleita. Huomattava on my\u00f6s, ett\u00e4 arvioitaessa rakenteen pakkas-suolakest\u00e4vyytt\u00e4 laattatestin vaatimustaso poikkeaa normaalista, valettujen koekappaleiden vaatimustasosta. Suomessa rakenteita tutkitaan vain, mik\u00e4li aikaisemmissa testauksissa on havaittu puutteita.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Varsinainen pakkasprojekti<\/h3>\n\n\n\n

    Varsinainen pakkasprojekti on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 alussa. T\u00e4m\u00e4 vaihe tulee sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n laajan koeohjelman toteuttamisen, jossa huomioidaan useita erilaisia betonikoostumuksia ja testimenetelmi\u00e4. Projektin p\u00e4\u00e4tavoitteet ovat:<\/p>\n\n\n\n

      \n
    1. P\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n pakkasenkest\u00e4vyyden vaatimukset nykyisille raaka-aineille ja betonilaaduille. Lis\u00e4ksi pyrit\u00e4\u00e4n ennakoimaan sideaineiden tulevaa kehityst\u00e4. Vaatimusten p\u00e4ivitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vaatimusten raja-arvojen tarkistamisen niiden oikeellisuuden sek\u00e4 luotettavuuden kannalta.<\/li>\n\n\n\n
    2. Kehitet\u00e4\u00e4n pakkasenkest\u00e4vyyden testimenetelmi\u00e4 ja laadunvalvonnan kokonaisuutta. T\u00e4h\u00e4n kuuluu sek\u00e4 olemassa olevien menetelmien parantaminen ett\u00e4 mahdollisten uusien, nopeampien ja tarkempien menetelmien kehitt\u00e4minen\/k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto.<\/li>\n\n\n\n
    3. Selvitet\u00e4\u00e4n talo- ja infrarakentamisen vaatimusten yhten\u00e4ist\u00e4mismahdollisuuksia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4iden sektorien vaatimukset eroavat toisistaan, mik\u00e4 on johtanut kahden erilaisen systeemin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

      Projektin tulee sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6paketteja kuvan 2 mukaisesti. Ty\u00f6pakettien sis\u00e4lt\u00f6 tarkentuu viel\u00e4 syksyn -24 aikana.<\/p>\n\n\n\n

      Pakkasprojektin odotetaan tuovan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uutta tietoa betonin pakkasenkest\u00e4vyydest\u00e4 ja sen testausmenetelmist\u00e4. Projektin tulokset tulevat vaikuttamaan pakkasenkest\u00e4v\u00e4n betonin laadunvalvontaan ja niiden vaatimustasoihin Suomessa. Pakkasprojektin perusteella voidaan my\u00f6s tarkistaa sideainemuutosten vaikutukset betonin pakkasenkest\u00e4vyyteen. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa huomioidaan muiden maiden tutkimus- ja kehitysty\u00f6t\u00e4 pakkasenkest\u00e4vyyden osalta.<\/p>\n\n\n\n

      Varsinaisen pakkasprojektin tavoitteena on:<\/p>\n\n\n\n

        \n
      1. kehitt\u00e4\u00e4 pakkasenkest\u00e4vyyden laadunvalvonnan kokonaisuutta tehokkaampaan suuntaan ja selvitt\u00e4\u00e4 potentiaalisten testimenetelmien luotettavuus betonin pakkasenkest\u00e4vyyden arvioinnissa.<\/li>\n\n\n\n
      2. selvent\u00e4\u00e4 eri betonikoostumusten vaikutusta pakkasenkest\u00e4vyyteen ja testimenetelmien mittaustuloksiin, my\u00f6s tulevaisuuden v\u00e4h\u00e4hiilisten betonien osalta.<\/li>\n\n\n\n
      3. mahdollistaa vaatimustasojen p\u00e4ivitt\u00e4misen vastaamaan paremmin nykyaikaisten betonien ominaisuuksia.<\/li>\n\n\n\n
      4. yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 talo- ja infrapuolen vaatimuksia, mik\u00e4 voi yksinkertaistaa betonin valmistuksen ja laadunvalvonnan kokonaisuutta.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

        Pakkasprojektin valmistelut jatkuvat syksyll\u00e4 2024, jolloin selvitet\u00e4\u00e4n tarkemmin laboratorioiden testauskapasiteettia, mahdollisia koulutustarpeita sek\u00e4 kartoitetaan potentiaalisia osallistujia varsinaiseen pakkasprojektiin. Betoniteollisuuden ja tutkimusyhteis\u00f6n tiivis yhteisty\u00f6 on avainasemassa projektin onnistumisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

        \"\"
        Betonin pinnasta on rapautunut betonia laattatestin aikana. Kuva: Ahsan Iqbal<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        Viime marraskuussa 2023 k\u00e4ynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (\u201dPikku pakkanen\u201d) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (\u201dHirmu pakkanen\u201d). Varsinaisen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":28505,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[6,13],"tags":[91,52,100],"class_list":["post-28503","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-infra-ja-ymparistorakentaminen","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-infrabetoni","tag-infrarakentaminen","tag-tutkimus"],"acf":[],"yoast_head":"\nSuuri suomalainen pakkasprojekti - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Suuri suomalainen pakkasprojekti - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Viime marraskuussa 2023 k\u00e4ynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (\u201dPikku pakkanen\u201d) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (\u201dHirmu pakkanen\u201d). Varsinaisen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-10-01T11:34:52+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Suuri suomalainen pakkasprojekti\",\"datePublished\":\"2024-10-01T11:34:52+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/\"},\"wordCount\":1463,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"infrabetoni\",\"infrarakentaminen\",\"tutkimus\"],\"articleSection\":[\"Infra ja ymp\u00e4rist\u00f6rakentaminen\",\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/\",\"name\":\"Suuri suomalainen pakkasprojekti - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2024-10-01T11:34:52+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Suuri suomalainen pakkasprojekti\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Suuri suomalainen pakkasprojekti - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Suuri suomalainen pakkasprojekti - Betoni-lehti","og_description":"Viime marraskuussa 2023 k\u00e4ynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (\u201dPikku pakkanen\u201d) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (\u201dHirmu pakkanen\u201d). Varsinaisen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2024-10-01T11:34:52+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Suuri suomalainen pakkasprojekti","datePublished":"2024-10-01T11:34:52+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/"},"wordCount":1463,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg","keywords":["infrabetoni","infrarakentaminen","tutkimus"],"articleSection":["Infra ja ymp\u00e4rist\u00f6rakentaminen","Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/","name":"Suuri suomalainen pakkasprojekti - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg","datePublished":"2024-10-01T11:34:52+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/09\/Rraippaluodon-silta_Vaylavirasto_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/10\/01\/suuri-suomalainen-pakkasprojekti\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Suuri suomalainen pakkasprojekti"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28503","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28503"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28503\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28505"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28503"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28503"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28503"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}