{"id":28804,"date":"2024-12-23T11:08:09","date_gmt":"2024-12-23T09:08:09","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=28804"},"modified":"2025-01-15T10:11:53","modified_gmt":"2025-01-15T08:11:53","slug":"betonielementtien-irrottaminen-ehjana-uudelleenkayttoa-varten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2024\/12\/23\/betonielementtien-irrottaminen-ehjana-uudelleenkayttoa-varten\/","title":{"rendered":"Betonielementtien irrottaminen ehj\u00e4n\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten"},"content":{"rendered":"\n

Uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien elementtien luovuttajarakennukseksi valikoitui Tampereen keskustassa, osoitteessa Aleksanterinkatu 21 sijainnut toimistokerrostalo vuodelta 1982. ReCreate-projektipartneri Skanska oli hankkinut rakennuksen omistukseensa rakentaakseen sen tilalle asuntoja, mink\u00e4 Tampereen kaupungin toteuttama kaavamuutos mahdollisti. Rakennuksessa oli betonielementtien irrotusta ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ajatellen otollinen pilari-palkkirunko ja ontelolaatoista tehdyt v\u00e4lipohjat. Julkisivut olivat sandwich-elementtej\u00e4. Elementtien liitoksia ei luonnollisestikaan ollut alun perin suunniteltu irrotusta ja my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ajatellen. Irrotusty\u00f6 suunniteltiin Tampereen yliopiston fasilitoimana tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ReCreate-hankepartnerien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Irrotuskartoituksessa inventoidaan elementit ja tutkitaan uudelleenk\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus<\/h3>\n\n\n\n

Ty\u00f6 alkoi irrotuskartoituksella (vrt. purkukartoitus), johon sis\u00e4ltyi elementtien tyyppien ja m\u00e4\u00e4rien inventointi sek\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6kelpoisuuden arviointi rakenteellisen kuntotutkimuksen ja asbesti- ja haitta-ainekartoituksen avulla. ReCreate-hankkeen suosituksia irrotuskartoituksesta on annettu avoimesti saatavilla olevassa englanninkielisess\u00e4 julkaisussa Vullings ja muut (2022).<\/p>\n\n\n\n

Liike Oy Arkkitehtistudio tietomallinsi luovuttajarakennuksen elementtirungon saatavilla olleiden arkistopiirustusten perusteella. Piirustuksista puuttuneet tiedot t\u00e4ydennettiin kohdek\u00e4ynneill\u00e4 havainnoinnin avulla. Rungon mittamaailman paikkaansa pit\u00e4vyys piirustuksissa ja niiden perusteella laaditussa mallissa tarkistettiin laserkeilaamalla rakennuksen kerros ja vertaamalla mallia pistepilveen. Ramboll Finland Oy viimeisteli rakennemallin t\u00e4ydeksi purkumalliksi purkuluvan rakennusj\u00e4teselvityst\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n

Ramboll suoritti Tampereen yliopiston avustamana rakennuksessa rakenteellisen kuntotutkimuksen ja asbesti- ja haitta-ainetutkimuksen. Julkisivuista oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 aikaisempi kuntotutkimusraportti. Osana rakenteellista kuntotutkimusta kokeiltiin perinteisten tekniikoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s erilaisia ep\u00e4suoria, ainetta rikkomattomia ja rinnakkaisia tutkimusmenetelmi\u00e4. Tavoitteena on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 jatkoa ajatellen mahdollisimman kustannustehokas tutkimusprosessi.<\/p>\n\n\n\n

Prosessia ja tehtyj\u00e4 tutkimuksia on kuvattu tarkemmin Betoni 3-2024 lehden artikkelissa (ks. Lahdensivu & R\u00e4s\u00e4nen, 2024) sek\u00e4 englanninkielisiss\u00e4 julkaisuissa R\u00e4s\u00e4nen ja muut (2024 a & b). Lis\u00e4\u00e4 julkaisuja laadunhallinnasta on viel\u00e4 my\u00f6s tulossa; mmuun muun muassa opas parhaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, joka julkaistaan ensi vuoden 2025 loppupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Asbestin ja haitta-aineiden esiintyminen tutkittiin rakennuksesta korjausrakentamisen parhaita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaen ja hieman laajemminkin, sill\u00e4 ontelolaattoja peitt\u00e4neest\u00e4 tasoitteesta ja itse ontelolaattojen pinnasta mitattiin varmuuden vuoksi my\u00f6s haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCit). Koska muutamista tasoitteen VOC-n\u00e4ytteist\u00e4 saadut tulokset ylittiv\u00e4t ohjearvot, poistettiin ontelolaattojen pinnassa ollut tasoite kokonaisuudessaan sis\u00e4purkuvaiheessa, samoin kuin muutkin haitta-aineita sis\u00e4lt\u00e4neet materiaalit. Tasoitteen VOCit olivat per\u00e4isin sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olleiden vinyylilaattojen liimasta. Itse betonielementit todettiin puhtaiksi. Rakennusj\u00e4teselvityst\u00e4 varten tutkittiin lis\u00e4ksi betonin hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus.<\/p>\n\n\n\n

Suomen pilotissa p\u00e4\u00e4tettiin ottaa talteen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten vain sis\u00e4tilojen ter\u00e4sbetoniset pilarit, palkit ja ontelolaatat. Muidenkin rakennuksen sis\u00e4lt\u00e4mien elementtityyppien, kuten sandwich-elementtien, v\u00e4lisein\u00e4elementtien ja massiivisten laattaelementtien irrotusta kuitenkin kokeiltiin ja niit\u00e4 otettiin talteen muutamia kappaleita. Sandwich-julkisivuelementtej\u00e4 on otettu laajasti talteen ReCreaten Saksan ja Alankomaiden piloteissa, joissa niit\u00e4 aiotaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Palkin ja pilarin v\u00e4list\u00e4 liitosta avataan poraamalla liitostangon ymp\u00e4rilt\u00e4. Kuva: Tampereen yliopisto \/ Eetu Lehmusvaara<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Irrotuksen suunnittelu koostuu rakenneteknisest\u00e4 suunnittelusta ja ty\u00f6suunnittelusta<\/h3>\n\n\n\n

Irrotuksen rakenneteknisest\u00e4 suunnittelusta vastasi Ramboll. Rambollin rakennesuunnittelijat m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t rakennuksen stabiliteetin s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n irrotusj\u00e4rjestyksen, tarvittavat ty\u00f6n aikaiset tuennat ja elementtien v\u00e4listen liitosten leikkauskohdat. My\u00f6hemm\u00e4n j\u00e4ljitett\u00e4vyyden takaamiseksi Ramboll laati kohteen elementeille tunnusj\u00e4rjestelm\u00e4n, jossa jokaiselle elementille annettiin yksil\u00f6llinen tunnus. Lis\u00e4ksi Ramboll suunnitteli irrotettujen elementtien nostamista varten uudenlaisia nostoelimi\u00e4, joista ontelolaattojen nostamiseen tarkoitettu my\u00f6s teetettiin ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tutkimusty\u00f6maalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ontelolaatan nosto. Alemman kerroksen palkeissa n\u00e4kyv\u00e4t yksil\u00f6iv\u00e4t tunnukset. Tampereen yliopisto \/ Eetu Lehmusvaara<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muutkin projektikumppanit antoivat t\u00e4rke\u00e4n panoksensa suunnitteluun. Betonielementtien valmistaja Consolis Parma, joka tarkastaa, testaa, kunnostaa ja varastoi irrotetut elementit uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten Kangasalan tehtaallaan, toi yhteiseen suunnittelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n arvokasta kokemusta elementtien liitoksista, nostamisesta ja muusta k\u00e4sittelyst\u00e4 sek\u00e4 logistiikasta.<\/p>\n\n\n\n

Purkuliike Umacon informoi suunnittelijoita irrotuksen toteutukseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tekniikoista ja kalustosta ja k\u00e4vi Rambollin rakennesuunnittelijoiden kanssa dialogia t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ajatusten vaihdon perusteella m\u00e4\u00e4ritettiin ja t\u00e4smennettiin purkutapaa ja tarkempaa purkuj\u00e4rjestyst\u00e4 kerroksissa, jotta ty\u00f6n suorittamisesta saatiin mahdollisimman sujuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Itse irrotusty\u00f6n ja ty\u00f6maan aikataulun suunnittelivat rakenneteknisten suunnitelmien pohjalta Skanska ja Umacon, jotka my\u00f6s toteuttivat ty\u00f6n yhteisty\u00f6ss\u00e4. Skanska toimi kohteen omistajana tutkimusty\u00f6maan p\u00e4\u00e4urakoitsijana, Umaconin toimiessa sen aliurakoitsijana.<\/p>\n\n\n\n

Yritykset pitiv\u00e4t yhdess\u00e4 erityist\u00e4 huolta ty\u00f6turvallisuusn\u00e4k\u00f6kohdista. Toisin kuin perinteisess\u00e4 pitk\u00e4puomikoneella ja purkukahmarilla tapahtuvassa rikkovassa purkamisessa, elementtej\u00e4 irrotettaessa ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat fyysisesti purettavan rakennuksen kerroksissa, ja tavanomaisen henkil\u00f6suojauksen lis\u00e4ksi on huolehdittava mm. putoamissuojauksesta. Lis\u00e4ksi l\u00e4sn\u00e4 ovat vastaavat painavien kappaleiden k\u00e4sittelyyn liittyv\u00e4t riskit henkil\u00f6turvallisuudelle kuin elementtej\u00e4 asennettaessakin.<\/p>\n\n\n\n

Elementtien irrotus on teknisesti mahdollista, vaikka liitoksia ei ole suunniteltu avattaviksi<\/h3>\n\n\n\n

Ty\u00f6 alkoi kes\u00e4-elokuussa 2023 sis\u00e4purkuvaiheella, jossa rakennuksesta poistettiin ensin asbesti ja muut haitta-aineet, kevyet rakenteet, talotekniikka sek\u00e4 muut materiaalit paitsi runko. Ty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyi my\u00f6s jo mainittu ontelolaattojen tasoitteiden purkaminen.<\/p>\n\n\n\n

Runkoelementtien irrotuksen alkamista elokuun lopulla edelsi elementtien merkitseminen niiden yksil\u00f6llisill\u00e4 tunnuksilla, tukien asentaminen, nostoreikien poraaminen ja muut vastaavat valmistelevat ty\u00f6t sek\u00e4 torninosturin asennus elementtien alas nostamiseksi. Consolis Parma sy\u00f6tti irrotettavien elementtien yksil\u00f6lliset tunnukset omaan toiminnanohjausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 ennakoivasti ja toimitti tutkimusty\u00f6maalle s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4t tunnuslaput elementteihin kiinnitett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Irrotusty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin p\u00e4\u00e4asiallisina ty\u00f6v\u00e4linein\u00e4 timanttisahoja ja -poria sek\u00e4 piikkausk\u00e4rjell\u00e4 varustettua purkurobottia. Ty\u00f6tekniikat vastasivat saneerauspurussa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4, ja Umacon muodostikin ty\u00f6porukkansa saneerauspurkamiseen vihkiytyneist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4urakoitsijan ty\u00f6njohto ja torninosturin kuljettaja tulivat kuitenkin Skanskalta, joka osoitti ty\u00f6maan tueksi my\u00f6s kokeneen elementtiasentajan, joka ty\u00f6skenteli Umaconin ty\u00f6porukan osana.<\/p>\n\n\n\n

Elementit kytkettiin kiinni nosturiin ja otettiin nosturin \u201dpidolle\u201d ennen tuentojen irrotusta ja liitosten avaamisen viimeistely\u00e4. Kun elementit olivat joka puolelta irti, voitiin ne nostaa alas. Torninosturilla vet\u00e4minen ei tullut kysymykseen ty\u00f6turvallisuusriskien vuoksi, joita elementin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 irtoaminen ja hallitsematon yl\u00f6sp\u00e4in sinkoutuminen olisi voinut aiheuttaa sek\u00e4 torninosturin kuljettajalle ett\u00e4 kerroksessa irrotusta viimeisteleville ty\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n

Maan tasolla jokainen elementti puhdistettiin turvallisen kuljetuksen takaamiseksi irtoavasta materiaalista, kuten saumavalujen ja -ter\u00e4sten j\u00e4\u00e4nteist\u00e4. Elementteihin kiinnitettiin samoin tein my\u00f6s yksil\u00f6lliset tunnukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tunnuslaput, joiden avulla paitsi varmistettiin j\u00e4ljitett\u00e4vyys niiden l\u00e4htiess\u00e4 ty\u00f6maalta eteenp\u00e4in, my\u00f6s huolehditaan varastokirjanpidosta uudelleenk\u00e4yt\u00f6n suunnittelun aikana. Elementit kuljetettiin uusien elementtien kuljetusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaen varastoon Consolis Parman tehtaalle.<\/p>\n\n\n\n

Osa elementeist\u00e4 ohjattiin tutkimuksellisista syist\u00e4 t\u00e4yden mittakaavan kuormituskokeisiin Tampereen yliopiston rakennuslaboratorioon ja Consolis Parman tutkimustiloihin, kuten t\u00e4m\u00e4n lehden edellisess\u00e4 numerossa on kuvattu (ks. Lahdensivu & R\u00e4s\u00e4nen, 2024). T\u00e4yden mittakaavan kokeet liittyv\u00e4t laadunhallintaprosessin kehitt\u00e4miseen, eik\u00e4 niit\u00e4 ole pidett\u00e4v\u00e4 jatkossa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 jokaisessa uudelleenk\u00e4ytt\u00f6hankkeessa. Tutkimustarve m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy tapauskohtaisesti kunkin kohteen ominaisuuksien perusteella.<\/p>\n\n\n\n

Elementtien irrotusty\u00f6t kohdistuivat rakennuksen kerroksiin 3\u20137 ja ne kestiv\u00e4t kolme kuukautta. Parhaat ty\u00f6tavat l\u00f6ytyiv\u00e4t ty\u00f6n kuluessa ja ty\u00f6porukka rutinoitui ty\u00f6h\u00f6n, mik\u00e4 n\u00e4kyi ty\u00f6n huomattavana nopeutumisena ensimm\u00e4isen\u00e4 ja viimeisen\u00e4 purettujen kerrosten v\u00e4lill\u00e4. Talteen saatiin kaikkiaan hieman alle 300 elementti\u00e4. Marraskuun loppupuolella talviseksi muuttunut s\u00e4\u00e4 alkoi vaikeuttaa irrotusty\u00f6t\u00e4, ja tutkimusty\u00f6maan tavoitteet koettiin jo saavutetuiksi. Viimeisess\u00e4 vaiheessa j\u00e4ljell\u00e4 olevat kaksi kerrosta purettiin tavanomaisena rikkovana purkamisena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ulkosein\u00e4elementin irrotus. Huomaa my\u00f6s elementtien tuet ja nostorei\u00e4t kuvan oikeassa laidassa. Kuva: Tampereen yliopisto \/ Eetu Lehmusvaara<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Irrotettua palkkia nostetaan alas torninosturilla. Kuva: Tampereen yliopisto \/ Eetu Lehmusvaara<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ontelolaatat l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 varastointia ja tehdaskunnostusta kohti. Kuva: Tampereen yliopisto \/ Eetu Lehmusvaara<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pilottien avulla syntyy ainutlaatuista tutkimustietoa<\/h3>\n\n\n\n

Betonielementtien irrottaminen Suomessa ehj\u00e4n\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten osoittautui pilotin avulla teknisesti t\u00e4ysin mahdolliseksi, vaikka elementtien v\u00e4lisi\u00e4 liitoksia ei ollutkaan alun perin suunniteltu t\u00e4t\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Inhimillisilt\u00e4 virheilt\u00e4 ei t\u00e4ysin v\u00e4ltytty, joten arvokasta oppia saatiin osin my\u00f6s kantap\u00e4\u00e4n kautta. Eri osapuolien v\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 ty\u00f6 saatiin kuitenkin suunniteltua turvalliseksi ja toteuttamiskelpoiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Onnistumisessa avainasemassa oli kaikkien osapuolten yhteinen tavoite ja korkea motivaatio sek\u00e4 luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri projektikumppanien v\u00e4lill\u00e4. Kehitt\u00e4miskohteitakin tunnistettiin: mm. nosturikalustoa ja nostoapuv\u00e4lineit\u00e4 olisi mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 irrottamista paremmin palveleviksi. Irrotuksen suunnittelun ja toteutuksen sis\u00e4llytt\u00e4minen rakennusalan koulutukseen eri koulutustasoilla yliopistoista ammattioppilaitoksiin auttaisi nyt kehitettyjen hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen skaalautumista.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen yliopiston tutkijat seurasivat irrotuksen suunnittelua ja toteutusta tarkasti koko ty\u00f6maa-ajan. Hiilijalanj\u00e4ljen laskemiseksi v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Emmi Salmio<\/em> vietti syksyn kentt\u00e4t\u00f6iss\u00e4 mittaroimassa k\u00e4ytetyn kaluston energiankulutusta yhteisty\u00f6ss\u00e4 urakoitsijoiden kanssa. Ty\u00f6tapojen muuttumista ja uusia koulutustarpeita tutkiva sosiologi Paul Jonker-Hoffr\u00e9n<\/em> tarkasteli irrottamisen ty\u00f6prosesseja mm. haastattelemalla ty\u00f6n suunnitelleita ja toteuttaneita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Tuotantotalouden v\u00e4it\u00f6skirjatutkijat Lauri Alkki<\/em>, Linnea Harala<\/em> ja Mikko Sairanen<\/em> puolestaan havainnoivat suunnittelukokouksia ja haastattelivat yritysten avainhenkil\u00f6it\u00e4 irrotukseen ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien liiketoimintan\u00e4k\u00f6kulmien ymm\u00e4rt\u00e4miseksi. Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa, kun koko prosessiin liittyv\u00e4 data on saatu ker\u00e4tty\u00e4 ja analysoitua.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset elementit uudelleenk\u00e4ytetty Tampereella<\/h3>\n\n\n\n

Irrotetuista elementeist\u00e4 ensimm\u00e4iset asennettiin uuteen rakennukseen syksyll\u00e4 2024. Kyseess\u00e4 on Skanskan A-Kruunulle rakentama asuinkerrostalo Tampereen H\u00e4rm\u00e4l\u00e4nrannassa, joka toimii ReCreaten ensimm\u00e4isen\u00e4 minipilottina. Yhteens\u00e4 25 tehdaskunnostettua ontelolaattaa k\u00e4ytettiin uudelleen v\u00e4est\u00f6nsuojan yl\u00e4puolisessa v\u00e4likerroksessa, joka soveltui t\u00e4ss\u00e4 kohteessa mittasuhteiltaan parhaiten uudelleenk\u00e4ytett\u00e4ville elementeille. Minipilotin avulla saatiin kokemusta kunnostuksen suunnittelusta, laadunvalvonnasta ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 lupamenettelyist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Consolis Parman Kangasalan elementtitehtaan olemassa olevaan ymp\u00e4rist\u00f6lupaan ei tarvittu muutoksia elementtien tehdaskunnostamiseksi, koska ymp\u00e4rist\u00f6viranomainen ei tulkinnut suunnitelmallisesti irrotettujen elementtien muuttuvan j\u00e4tteeksi vaan pysyv\u00e4n rakennustuotteina (tarkemmin ks. Huuhka, 2024). Consolis Parma ja Ramboll suunnittelivat kunnostuksen yhteisty\u00f6ss\u00e4. Tehdaskunnostettujen elementtien tuotehyv\u00e4ksynt\u00e4 tapahtui rakennuspaikkakohtaisena varmentamisena, kuten uudelleenk\u00e4ytettyjen rakennustuotteiden tapauksessa yleens\u00e4kin (ks. Huuhka, 2024). Ramboll vastasi kelpoisuuden osoittamiseen liittyvist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4, kuten viranomaisen kanssa neuvottelemisesta sek\u00e4 tarvittavien dokumenttien laatimisesta ja ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 rakennusvalvontaa varten. Skanskan ty\u00f6maa koki, ettei tehdaskunnostettujen elementtien asentaminen eronnut oleellisesti uusien elementtien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uudelleenk\u00e4ytettyj\u00e4 ontelolaattoja uuteen rakennukseen asennettuna. Kuva: Skanska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

ReCreate-hanke (Reusing precast concrete for a circular economy) on saanut rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta (rahoitussopimus nro 958200). ReCreaten j\u00e4seni\u00e4 Suomessa ovat Tampereen yliopisto, Skanska, Ramboll, Consolis Parma, Umacon, Liike Oy Arkkitehtistudio ja Tampereen kaupunki.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoa<\/h3>\n\n\n\n