![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/TYL-Kruunusillat-YIT-Oy_1441x811px.jpg\"){kind=spacer}
Fysikaalinen tausta<\/h3>\n\n\n\n
Fysiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta massiivibetonin vesiputkij\u00e4\u00e4hdytys on ajasta (t) riippuvan l\u00e4mp\u00f6yht\u00e4l\u00f6n (1) mukainen l\u00e4mm\u00f6njohtumisteht\u00e4v\u00e4, joka kuitenkin kovettuvan betonin tapauksessa on ep\u00e4lineaarinen, sill\u00e4 sementin hydrataatioreaktio (yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 f) sek\u00e4 betonin l\u00e4mm\u00f6njohtavuus (k) ja ominaisl\u00e4mp\u00f6kapasiteetti (Cc<\/sub>) ovat riippuvaisia valun l\u00e4mp\u00f6tilasta (T). T\u00e4ll\u00f6in betonin l\u00e4mp\u00f6tilajakaumaa on hyvin vaikeaa ratkaista analyyttisesti, ja ratkaisuun tarvitaankin numeerisia menetelmi\u00e4, esimerkiksi elementtimenetelm\u00e4\u00e4. Yht\u00e4l\u00f6 (2) on esimerkki menetelm\u00e4n tuottamasta yht\u00e4l\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4, jossa l\u00e4mp\u00f6tila-arvot muodostavat vektorin d (ks. [A]). Hydrataatioon, l\u00e4mm\u00f6njohtavuuteen ja ominaisl\u00e4mp\u00f6-kapasiteettiin vaikuttavat my\u00f6s muut seikat, kuten betonin kosteus, mutta ty\u00f6ss\u00e4 keskityttiin l\u00e4mp\u00f6tilariippuvuuteen. L\u00e4mm\u00f6njohtavuutta ja ominaisl\u00e4mp\u00f6kapasiteettia mallinnettiin hydrataatioasteesta riippuvina siten, ett\u00e4 ne olivat valun alussa hieman suuremmat ja laskivat hydrataation edetess\u00e4 kovettuneelle betonille mitattuihin arvoihin.<\/p>\n\n\n\n Betonin j\u00e4nnitysten ja halkeilun arvioimiseksi l\u00e4mp\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n t\u00e4ytyy kytke\u00e4 my\u00f6s mekaniikka. Kovettuvassa massiivibetonissa keskeisimm\u00e4t muodonmuutokset ovat l\u00e4mp\u00f6venym\u00e4 ja viruma, jota voidaan arvioida Norton-Bailey-virumamallilla. Venymien avulla voidaan puolestaan laskea j\u00e4nnitykset. Kun samalla mallinnetaan betonin vaurioitumista faasikentt\u00e4mallilla, voidaan vaurioituneen betonin nimellisj\u00e4nnityksi\u00e4 arvioida yhteydell\u00e4 \u03c3 = (1\u2013D)\u03c3, jossa parametri D kuvaa vaurioitumisastetta ja \u03c3 betonin tehollista j\u00e4nnityst\u00e4. Mekaniikan lis\u00e4ksi l\u00e4mp\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n voitaisiin kytke\u00e4 my\u00f6s kosteus.<\/p>\n\n\n\n Massiivibetonin l\u00e4mp\u00f6tilaan voidaan vaikuttaa s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesiputkij\u00e4\u00e4hdytysj\u00e4rjestelm\u00e4n parametrej\u00e4, joita ovat j\u00e4\u00e4hdytysputken materiaali, putkien pituus ja halkaisija, j\u00e4\u00e4hdytysveden l\u00e4mp\u00f6tila ja virtausnopeus sek\u00e4 putkien et\u00e4isyys toisistaan eli jakov\u00e4li. Osa parametreist\u00e4, kuten putkien halkaisija ja jakov\u00e4li, t\u00e4ytyy valita jo ennen putkien asennusta, kun taas virtausnopeutta ja veden l\u00e4mp\u00f6tilaa voidaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4 viel\u00e4 valun aikanakin. Yleisimm\u00e4t putkimateriaalit ovat ter\u00e4s ja muovi, joista muovia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisin yleisemmin sen joustavuuden, muotoiltavuuden ja suhteellisen edullisuuden vuoksi. Putkien pituuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohde, mutta pidemm\u00e4ss\u00e4 putkessa vesi ehtii l\u00e4mmet\u00e4 enemm\u00e4n kuin lyhyess\u00e4, jolloin j\u00e4\u00e4hdytys putken loppup\u00e4\u00e4ss\u00e4 heikkenee. Ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin taulukon 1 mukaisia j\u00e4\u00e4hdytysparametrien vaihteluv\u00e4lej\u00e4. Mallinnuksissa l\u00e4ht\u00f6tilanteessa k\u00e4ytettiin halkaisijaltaan 20 mm muovista j\u00e4\u00e4hdytysputkea, putkien jakov\u00e4li\u00e4 700 mm, j\u00e4\u00e4hdytysveden alkul\u00e4mp\u00f6tilaa 10 \u00b0C ja betonin alkul\u00e4mp\u00f6tilaa 20 \u00b0C. Betonina toimi C35\/45 P50, joka sis\u00e4lsi 450 kg\/m3<\/sup> CEM II \/ B-tyypin sementti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4mp\u00f6tilan ja j\u00e4nnitysten mallintamiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ohjelmistoksi valittiin Comsol Multiphysics, sill\u00e4 se soveltuu hyvin monifysikaalisten ilmi\u00f6iden mallintamiseen ja on kaupallisena ohjelmistona helposti saatavilla. Lis\u00e4ksi ohjelmisto on hyvin dokumentoitu [B]. Ohjelmisto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6teht\u00e4v\u00e4n ratkaisemiseen elementtimenetelm\u00e4\u00e4. Koska l\u00e4mp\u00f6teht\u00e4v\u00e4 on ep\u00e4lineaarinen, ohjelmisto hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ratkaisemisessa iteratiivista Newton-Raphson-menetelm\u00e4\u00e4. Jotta betonin l\u00e4mp\u00f6tilajakaumaa ja j\u00e4nnityksi\u00e4 voitiin mallintaa, valittiin sementille, betonille ja j\u00e4\u00e4hdytysj\u00e4rjestelm\u00e4lle taulukoiden 2 ja 3 mukaiset ominaisuudet. Betonin l\u00e4mp\u00f6tilajakaumien tarkastelemiseksi muodostettiin kaksi- ja kolmiulotteiset laskentamallit, jotka perustuvat yhden putken j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4n betonialueen eli j\u00e4\u00e4hdytyssolun tarkasteluun. Mallit validoitiin vertailemalla niiden antamia l\u00e4mp\u00f6tiloja kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin sek\u00e4 analyyttiseen ratkaisuun.<\/p>\n\n\n\n Vesiputkij\u00e4\u00e4hdytteisen massiivibetonin l\u00e4mp\u00f6tilamallinnusten avulla pystyttiin arvioimaan eri j\u00e4\u00e4hdytysparametrien vaikutusta betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tilaan ja l\u00e4mp\u00f6tilaeroihin. Putken materiaalin osalta havaittiin, ett\u00e4 ter\u00e4sputki j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 muoviputkea tehokkaammin, mutta samalla betonin sis\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tilaero kasvaa. J\u00e4\u00e4hdytysputken halkaisijan kasvattaminen puolestaan tehostaa j\u00e4\u00e4hdytyst\u00e4 lineaarisesti siten, ett\u00e4 vaikutus j\u00e4\u00e4hdytyssolun maksimil\u00e4mp\u00f6tilaan on noin 7 astetta, kun siirryt\u00e4\u00e4n 15 mm putkesta 50 mm putkeen. Putken halkaisijan kasvaessa kasvavat kuitenkin sek\u00e4 j\u00e4nnitykset putken ymp\u00e4rill\u00e4 ett\u00e4 j\u00e4\u00e4hdytysputkiston hinta. My\u00f6s j\u00e4\u00e4hdytysveden l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutus on varsin lineaarinen: kun veden l\u00e4mp\u00f6tilaa kasvatetaan 0 asteesta 25 asteeseen, kasvaa betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tila keskim\u00e4\u00e4rin 8 astetta. Vaikutus riippuu kuitenkin my\u00f6s muista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten betonin alkul\u00e4mp\u00f6tilasta. Veden l\u00e4mp\u00f6tilan laskiessa betonin sis\u00e4iset l\u00e4mp\u00f6tilaerot ja niiden my\u00f6t\u00e4 sis\u00e4inen halkeiluriski kuitenkin kasvavat. Betonissa mahdollisesti oleva raudoitus tasaa betonin l\u00e4mp\u00f6tilajakaumaa ja siten yleens\u00e4 laskee maksimil\u00e4mp\u00f6tilaa.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 mainittuja parametrej\u00e4 voimakkaammin betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tilaan vaikuttavat kuitenkin betonin alkul\u00e4mp\u00f6tila, j\u00e4\u00e4hdytysveden virtaama ja etenkin j\u00e4\u00e4hdytysputkien jakov\u00e4li. Betonin alkul\u00e4mp\u00f6tilan vaikutus on lineaarinen siten, ett\u00e4 valun alkul\u00e4mp\u00f6tila kasvaessa 5 astetta nousee betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tila keskim\u00e4\u00e4rin 6,5 astetta. Virtaaman ja j\u00e4\u00e4hdytysputkien jakov\u00e4lin vaikutus betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tilaan on esitetty vastaavasti kuvissa 1 ja 2. Virtaaman osalta vaikutus on suurin v\u00e4lill\u00e4 2,4\u201318 l\/min, kun virtaus muuttuu laminaarista turbulentiksi. Putkien jakov\u00e4lin kasvaessa betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tila kohoaa.<\/p>\n\n\n\n Betonirakenteen poikkileikkauksen geometrian vaikutustarkasteluissa l\u00e4ht\u00f6tilanteena k\u00e4ytettiin suorakaidepoikkileikkausta (3 m \u00d7 2,5 m), jossa j\u00e4\u00e4hdytysputket olivat 500 mm v\u00e4lein. Kutakin poikkileikkausta tarkasteltiin kahdella eri reunaehtovaihtoehdolla. Eristetyll\u00e4 reunalla l\u00e4mp\u00f6vuo reunan yli oletetaan mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pieneksi (ns. Neumann-reunaehto). Konvektioreunalla l\u00e4mp\u00f6vuo reunan yli on verrannollinen alueen ulkopinnan l\u00e4heisyydess\u00e4 vaikuttavan konvektiovirtauksen aiheuttamaan, Newtonin j\u00e4\u00e4htymislain mukaiseen l\u00e4mp\u00f6tilaeroon (ns. Robin-reunaehto). Tyypillisesti betonirakenteen ulkopinnan l\u00e4heisyydess\u00e4 vaikuttaa j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 ilmavirta, vedenalaisessa rakenteessa rakennetta j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 vesi. Kuva 3 esitt\u00e4\u00e4 konvektiollisen ja kuva 4 eristetyn betonipoikkileikkauksen l\u00e4mp\u00f6tilajakauman. Kyseiset l\u00e4mp\u00f6tilajakaumat toimivat vertailukohtana, kun tarkasteltiin ulokkeellisten betonikappaleiden l\u00e4mp\u00f6tilajakaumia. Kun konvektiolliseen vertailupoikkileikkaukseen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n konsoli vasemmalle puolelle ja j\u00e4\u00e4hdytetty konsoli oikealle, havaitaan, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n konsoli kasvattaa konsolin ja j\u00e4\u00e4hdytetyn betonin rajapinnan l\u00e4mp\u00f6tilaa, sill\u00e4 verrattuna konsolittomaan tilanteeseen rajapinta muuttuu konvektiopinnasta l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hteeksi. T\u00e4m\u00e4 ilmenee kuvasta 5. J\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n konsolin vaikutus ulottuu maksimissaan noin 500 mm syvyydelle j\u00e4\u00e4hdytettyyn betoniin. J\u00e4\u00e4hdytetyn konsolin vaikutus on viel\u00e4kin v\u00e4h\u00e4isempi. J\u00e4\u00e4hdytyksen vaikutus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n juuri yll\u00e4 j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n ulokkeeseen. Samansuuntaisia havaintoja tehtiin my\u00f6s muiden tarkasteltujen ulokkeiden, kuten laattojen, seinien ja tukimuurin, osalta. Eristetyss\u00e4 tilanteessa ulokkeiden vaikutus on hyvin samankaltainen kuin konvektiollisessakin, suuruus vain hieman eroaa. Ulokkeiden vaikutus riippuu my\u00f6s j\u00e4\u00e4hdytysputkien jakov\u00e4list\u00e4 ja sementin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4: mit\u00e4 suurempia jakov\u00e4lej\u00e4 ja mit\u00e4 enemm\u00e4n sementti\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n ulokkeet vaikuttavat j\u00e4\u00e4hdytetyn betonin l\u00e4mp\u00f6tilajakaumaan.<\/p>\n\n\n\n Vesiputkij\u00e4\u00e4hdytetyn betonin j\u00e4nnityksi\u00e4 ja halkeiluriski\u00e4 tarkasteltiin rullatuilla olevan neli\u00f6poikkileikkauksen (700 mm \u00d7 700 mm) avulla. Kappaleen alareuna oletettiin eristetyksi ja muut reunat konvektiollisiksi. Reunojen konvektio oli aluksi pieni ja kasvoi 52 tunnin kuluttua muottien poistamisen seurauksena. J\u00e4\u00e4hdytyksen kesto oli 48 tuntia. L\u00e4mp\u00f6tilamallinnuksen perusteella j\u00e4\u00e4hdytysputkisto alentaa kyseisen betonikappaleen maksimil\u00e4mp\u00f6tilaa noin 10 asteella.<\/p>\n\n\n\n Kuvat 6 ja 7 esitt\u00e4v\u00e4t betonin j\u00e4nnityksi\u00e4 vastaavasti ajanhetkill\u00e4 t = 25 h ja t = 55 h. Kuvissa vasemmanpuoleinen betonikappale on j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja oikeanpuoleinen j\u00e4\u00e4hdytetty. Kuvien perusteella j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 betonissa vetoj\u00e4nnityksi\u00e4 alkaa muodostua kappaleen ulkoreunoille, kun taas j\u00e4\u00e4hdytetyss\u00e4 kappaleessa suurimmat vetoj\u00e4nnitykset keskittyv\u00e4t j\u00e4\u00e4hdytysputken ymp\u00e4rille. J\u00e4\u00e4hdytyksen loputtua kummankin kappaleen pinnalla on vetoj\u00e4nnityst\u00e4, mutta j\u00e4\u00e4hdytetyss\u00e4 kappaleessa vetoj\u00e4nnitykset ovat pienempi\u00e4. J\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n betonin keskiosat ovat koko ajan puristuksessa, kun taas j\u00e4\u00e4hdytetyn betonin keskiosiin puristus muodostuu vasta j\u00e4\u00e4hdytyksen loputtua.<\/p>\n\n\n\n Kuva 8 puolestaan esitt\u00e4\u00e4 vetoj\u00e4nnitykset betonikappaleen ulkopinnalla ja j\u00e4\u00e4hdytysputken pinnalla sek\u00e4 betonin vetolujuuden kehittymisen, kun j\u00e4\u00e4hdytys kest\u00e4\u00e4 58 tuntia. T\u00e4ll\u00f6in vetoj\u00e4nnitys j\u00e4\u00e4hdytetyn betonin ulkopinnalla pysyy koko ajan p\u00e4\u00e4osin pienemp\u00e4n\u00e4 kuin betonin vetolujuus. J\u00e4\u00e4hdytysputken pinnalla vetoj\u00e4nnitykset kuitenkin kohoavat selke\u00e4sti betonin vetolujuutta suuremmiksi, jolloin siis j\u00e4\u00e4hdytetyll\u00e4 betonilla halkeilua esiintyy todenn\u00e4k\u00f6isimmin j\u00e4\u00e4hdytysputken ymp\u00e4rill\u00e4, kun taas j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 betonilla halkeiluriski on suurin ulkopinnoilla.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6n perusteella vesij\u00e4\u00e4hdytysputkistolla voidaan varsin tehokkaasti alentaa massiivi-betonin valunaikaista maksimil\u00e4mp\u00f6tilaa ja hallita muodostuvia l\u00e4mp\u00f6tilaeroja. Toisekseen j\u00e4\u00e4hdytysputket pienent\u00e4v\u00e4t huomattavasti j\u00e4nnityksi\u00e4 betonikappaleen ulkopinnoilla, jolloin ulkopintojen halkeiluriski pienenee oleellisesti. T\u00e4m\u00e4 parantaa betonin s\u00e4ilyvyytt\u00e4. J\u00e4\u00e4hdytysputket aiheuttavat kuitenkin betoniin mahdollista sis\u00e4ist\u00e4 halkeilua putkien ymp\u00e4rille, mutta t\u00e4llaiset betonirakenteen keskiosassa olevat halkeamat eiv\u00e4t aiheuta s\u00e4ilyvyysriskej\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n rakenteen toiminnan kannalta ne eiv\u00e4t normaalisti ole kriittisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4\u00e4hdytykseen tarvittavaa putkien jakov\u00e4li\u00e4 voidaan arvioida CEM II \/ B-tyypin sementist\u00e4 valmistetulle betonille luonteeltaan suuntaa antavan taulukon 4 avulla, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 100 m j\u00e4\u00e4hdytysputkea ja aiemmin esitetty\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilannetta. Taulukko soveltuu parhaiten putkien mitoitukseen betonin keskiosissa, jos massiivibetonin poikkileikkaus on suorakulmainen ja pysyy rakenteen l\u00e4pi kutakuinkin samana. Vastaavat taulukot on esitetty diplomity\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s sementeille CEM I ja CEM III. Muiden j\u00e4\u00e4hdytysparametrien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vaikutusta CEM II \/ B-tyypin sementist\u00e4 valmistetun C35\/45 P50-betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tilaan voidaan arvioida taulukon 5 avulla. Vaikutuksen etumerkki m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen mukaan, suureneeko (+) vai pieneneek\u00f6 (-) betonin maksimil\u00e4mp\u00f6tila kasvatettaessa tietyn j\u00e4\u00e4hdytysparametrin arvoa. Jos betonirakenne on niin kapea, ett\u00e4 betonin ulkoreunojen konvektio korostuu, tai jos rakenteen poikkileikkaus ei pysy vakiona, tarvitaan j\u00e4\u00e4hdytysputkien mitoitukseen kuitenkin tasomallia tai kolmiulotteista laskentamallia.<\/p>\n\n\n\n Geometrian vaikutuksen tarkastelu osoitti, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4hdytettyj\u00e4 ja niihin liitettyj\u00e4 j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 betonikappaleita voidaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti k\u00e4sitell\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilojen n\u00e4k\u00f6kulmasta erillisin\u00e4, eli kummallekin voidaan mitoittaa oma j\u00e4\u00e4hdytysputkistonsa. Vaikutukset liitynt\u00e4alueilla on kuitenkin tarkastettava, jotta l\u00e4mp\u00f6tila pysyy sallituissa rajoissa. Nesteputkij\u00e4\u00e4hdytyksell\u00e4 voidaan siis tehokkaasti s\u00e4\u00e4dell\u00e4 betonin l\u00e4mp\u00f6tilaa ja sit\u00e4 kautta rajoittaa muodostuvia vetoj\u00e4nnityksi\u00e4 ja halkeilua. Putkisto siirt\u00e4\u00e4 halkeiluriski\u00e4 betonin pinnalta sis\u00e4osiin parantaen betonin s\u00e4ilyvyytt\u00e4, ja putkisto voidaan mitoittaa joko taulukoilla tai tarkemmilla FEM-malleilla. J\u00e4\u00e4hdytysputkistoon liittyen voisi tarkastella edelleen tarkemmin eri j\u00e4\u00e4hdytysparametrien riippuvuuksia toisistaan, putkiston k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sijoittelua betonissa esimerkiksi raudoitukset huomioiden ja betonin sis\u00e4osien halkeilun vaikutusta betonin s\u00e4ilyvyyteen ja lujuuteen.<\/p>\n\n\n\n Henri T\u00e4hk\u00e4nen suoritti kandidaatti- ja maisteriopintonsa Aalto-yliopistossa, Rakennustekniikan laitoksella. Opinnoissaan h\u00e4n keskittyi rakennetekniikkaan. H\u00e4n valmistui diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi kes\u00e4ll\u00e4 2024. Nykyisin h\u00e4n ty\u00f6skentelee siltasuunnittelijana.<\/p>\n\n\n\n [A] T\u00e4hk\u00e4nen, Henri. 2024. Nesteputkij\u00e4\u00e4hdytteisen massiivivalubetonin fysikaalinen mallinnus. Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos. Diplomity\u00f6. https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:aalto-202408255719 Henri T\u00e4hk\u00e4nen, Aalto-yliopisto, diplomity\u00f6<\/strong><\/p>\n \u201dHenri T\u00e4hk\u00e4sen ty\u00f6 k\u00e4sittelee betonin j\u00e4\u00e4hdytyst\u00e4 kovettumisen aikana. Mik\u00e4li massiivibetonin l\u00e4mp\u00f6tila kovettumisen aikana nousee liian korkeaksi (> +60\u00b0C), voi betonin lujuus- sek\u00e4 my\u00f6s s\u00e4ilyvyysominaisuudet heikenty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Aihe on maailmalla tunnettu jo pitk\u00e4\u00e4n ja on noussut Suomessakin ajankohtaiseksi viime vuosien aikana. Esimerkiksi nykyisell\u00e4\u00e4n massiivisia siltarakenteita j\u00e4\u00e4hdytet\u00e4\u00e4n yleisesti vesiputkien avulla. Suomessa ei kuitenkaan ole mitoitusohjeita j\u00e4\u00e4hdytysputkistojen suunnitteluun. Henri T\u00e4hk\u00e4sen ty\u00f6ss\u00e4 simuloidaan nesteputkistolla j\u00e4\u00e4hdytetyn massiivibetonin l\u00e4mp\u00f6tilajakaumaa, l\u00e4mp\u00f6j\u00e4nnityksi\u00e4 sek\u00e4 halkeilua. Elementtimenetelm\u00e4\u00e4n perustuvan simuloinnin avulla tarkastellaan tilannetta erilaisissa massiivisissa betonirakenteissa kaksi- ja kolmeulotteisesti. Mallinnuksen avulla m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n parametrit, joilla betonin j\u00e4\u00e4hdytyst\u00e4 voidaan tehokkaimmin s\u00e4\u00e4dell\u00e4. Ty\u00f6 tulee olemaan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa kehitett\u00e4ess\u00e4 kansallisia ohjeita massiivisten betonirakenteiden j\u00e4\u00e4hdytyksen suunnitteluun.\u201d<\/p>\n \u2013 Jouni Punkki, professori, Aalto-yliopisto<\/p>\n Tutustu Henri T\u00e4hk\u00e4sen diplomity\u00f6h\u00f6n:![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-kaava.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nJ\u00e4\u00e4hdytysj\u00e4rjestelm\u00e4n parametrit ja mallinnusten l\u00e4ht\u00f6tiedot<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-taulukko_1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-taulukko_2.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-taulukko_3.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nJ\u00e4\u00e4hdytysparametrien ja geometrian vaikutus<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-kuva1-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-kuva2-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75_kuva3-4.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-kuva5-1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nBetonin j\u00e4nnitykset ja halkeilu<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-kuva6-7.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-kuva8.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-taulukko_4.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/BET_2404_68-75-taulukko_5.jpg\")
Viitteet<\/h3>\n\n\n\n
[B] COMSOL. 2019. Heat Transfer Module: User\u2019s Guide. COMSOL Documentation. https:\/\/doc.comsol.com\/6.2\/docserver\/#!\/com.comsol.help.heat\/html_HeatTransferModuleManual.html<\/a><\/p>\n\n\n<\/div>\nNesteputkij\u00e4\u00e4hdytteisen massiivivalubetonin fysikaalinen mallinnus<\/h3>\n
\nhttps:\/\/aaltodoc.aalto.fi\/items\/ecc08922-93b1-4b70-8290-3621c53b9a69<\/strong><\/a><\/p>\n <\/div>\n ![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2024\/12\/Henri-Tahkanen-980x1041px-282x300.jpg\"){kind=spacer}
<\/p>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n