Betoni lehden numerossa 1\u20132014 oli artikkeli, miss\u00e4 k\u00e4siteltiin yhteiseurooppalaista Holcofire-projektia. Holcofire-projektissa tutkittiin vuosina 2010\u20132013 ontelolaatastojen palonkest\u00e4vyytt\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 uusia polttokokeita, analysoimalla yhteens\u00e4 162 vanhaa polttokoetta ja tekem\u00e4ll\u00e4 FEM- ja muita simulointeja sek\u00e4 kantokykylaskelmia.<\/p>\n\n\n\n
Projektin tulokset osoittivat, ett\u00e4 ontelolaatta on paloteknisesti turvallinen tuote, eik\u00e4 suomalaista suunnitteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarpeen muuttaa. Kuitenkin projektin yhten\u00e4 havaintona oli, ett\u00e4 rakenteellisen pintabetonin paksuuden huomioiminen palotilanteessa vaatii lis\u00e4ohjeistusta.<\/p>\n\n\n\n
Ontelolaatan pintabetonin vaikutus palotilanteessa<\/h3>\n\n\n\n
Rakenteellisen ja raudoitetun pintabetonin avulla ontelolaatan j\u00e4ykkyys kasvaa ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monesti my\u00f6s kasvattamaan ontelolaatan leikkauskest\u00e4vyytt\u00e4 laatan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 tukea. Paksulla pintabetonilla tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s olevan negatiivisia vaikutuksia ontelolaattaan palotilanteessa, kuten uumien vaakasuuntainen halkeilu.<\/p>\n\n\n\n
HolcoFire-projektissa R-sarjalla polttokokeita simuloitiin vaakasuuntaisia pakkovoimia, joita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 runko ja esim. paksu pintabetoni aiheuttavat. Kokeissa R1\u2013R3 oli 50\u2013100 mm paksu pintabetoni ja kokeessa R4 laatastoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t vahvemmat sidepalkit. Ontelolaattojen mahdollista nurjahdusta ja uumien vaakasuuntaista halkeilua tutkittiin laskentamallin ja koetulosten avulla.<\/p>\n\n\n\n
Pintabetonin paksuuden ei todettu olevan t\u00e4rkein muuttuja tarkasteltaessa pakkovoimien vaikutusta vaakasuuntaiseen halkeiluun. Holcofire-projektin mukaan t\u00e4rkein tekij\u00e4 on vaakasuuntaisten sek\u00e4 laatan poikkileikkauksesta ett\u00e4 sen ulkopuolisesta rakenteesta aiheutuvien ja laataston l\u00e4mp\u00f6laajenemista est\u00e4vien voimien suuruus ja sijainti. Kuitenkin, jos pintabetonin paksuus ylitt\u00e4\u00e4 25\u201330 % ontelolaatan paksuudesta, vaakasuuntaisen laatan halkeilun todetaan olevan todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4. 265 mm paksulla laatalla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa 70\u201380 mm:n ja 400 mm:n laatalla 100\u2013120 mm:n pintabetonin paksuutta.<\/p>\n\n\n\n
Yhteenvetona todetaan, ett\u00e4 paksu pintabetoni ja vahvat sidepalkit voivat lis\u00e4t\u00e4 laataston alapinnan nurjahdushalkeilua ja laatan uuman vaakahalkeilua. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole prim\u00e4\u00e4risi\u00e4 murtomekanismeja ja normaaleilla suunnittelukuormilla rakenne on toimiva.<\/p>\n\n\n\n
Standardin SFS 7016 p\u00e4ivitys<\/h3>\n\n\n\n
HolcoFire-projektissa saadut tulokset oli tarkoitus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 standardin EN 1168 p\u00e4ivitykseen. Standardiluonnoksen prEN 1168 informatiivisessa liitteess\u00e4 G on esitetty: \u201cTo prevent loss of integrity (due to horizontal cracks in the webs) the nominal thickness of the structural topping at midspan should be limited to 25 % of the depth of the hollow core slab. Due to camber of the slabs the topping near the supports can be thicker.\u201d Standardia prEN 1168 ei ole saatu julkaistua, vaikka p\u00e4ivitys on ollut valmis jo useamman vuoden, johtuen komission estoista haramonisoitujen standardien julkaisuun virallisessa lehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kansallinen soveltamisstandardi SFS 7016 p\u00e4ivitettiin ja julkaistiin vuonna 2021 vaikkei p\u00e4\u00e4standardin p\u00e4ivitetty\u00e4 revisiota ollutkaan viel\u00e4 virallisesti julkaistu. Standardin kohdassa 6.2 on esitetty kuvan 2 vaatimukset rakenteellisen pintabetonin paksuudelle.<\/p>\n\n\n\n
Standardin SFS 7016 kirjauksen sanamuoto on tiukempi, kuin mit\u00e4 se on standardiluonnoksessa prEN 1168. T\u00e4m\u00e4 oli yksi syy, miksi standardi SFS 7016 avattiin uudelleen p\u00e4ivityst\u00e4 varten. Tulevassa p\u00e4ivityksess\u00e4 ko. kohtaa tullaan muuttamaan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n
\n
Pintabetonin ohjeistus tullaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n opastaviin tietoihin standardin loppuun. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 lis\u00e4ohjeistus koskee lopullista rakennetta rakennuksessa eli tehtaassa valmistettua ontelolaattaa ja ty\u00f6maalla valettua pintalaattaa yhdess\u00e4. Tuotestandardi ja kansallinen soveltamisstandardi koskee vain ontelolaattaa ja silt\u00e4 vaadittuja ominaisuuksia.<\/li>\n\n\n\n
Sanamuotoa tullaan muuttamaan siten, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen paksuuden ei tulisi ylitt\u00e4\u00e4 seuraavia arvoja.<\/li>\n\n\n\n
Suosituksesta voidaan poiketa tekem\u00e4ll\u00e4 kohdekohtainen riskiarvio ontelolaatan toiminnasta palotilanteessa.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
Rakennesuunnittelu ja standardi SFS 7016<\/h3>\n\n\n\n
Ontelolaatat valmistetaan Suomessa menetelm\u00e4ll\u00e4 3b eli valmistajan suunnitelmilla. Rakenne- tai elementtisuunnittelija tekee ns. lappukuvat ontelolaatoista, joista ilmenee laatan mittatiedot ja mahdolliset varaukset. Rakenteellisen mitoituksen ontelolaatalle tekee valmistajan punossuunnittelija. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rakenne- tai elementtisuunnittelijoiden ei ole tarvinnut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuntea ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 standardeja SFS-EN 1168 ja SFS 7016 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Todenn\u00e4k\u00f6isesti suurimmalle osalle rakenne- ja elementtisuunnittelijoita n\u00e4iden standardien sis\u00e4lt\u00f6 ei olekaan tiedossa.<\/p>\n\n\n\n
Pintabetonin paksuuden vaatimusten lis\u00e4ys standardiin SFS 7016:2021 ei tavoittanut laajemmin rakennesuunnittelijoita, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t rakennusten rakennetyypit ja rakenteet. Punossuunnittelijalta tai ontelolaatan valmistajalta tullut ilmoitus pintabetonin maksimi paksuudesta yll\u00e4tti useammassa tapauksessa rakennesuunnittelijan, joka oli esimerkiksi yl\u00e4pohjan kaatovaluissa m\u00e4\u00e4ritellyt paksumpia pintabetonikerroksia ontelolaatan p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 on aiheuttanut ep\u00e4tietoisuutta ja lis\u00e4selvityksi\u00e4 monessa tapauksessa. J\u00e4lkik\u00e4teen on tietysti helppoa olla viisas ja todeta, ett\u00e4 tiedotusta olisi pit\u00e4nyt kohdentaa nimenomaan rakennesuunnittelijoille.<\/p>\n\n\n\n
Paksun rakenteellisen pintabetonin aiheuttama ongelma ontelolaatan kest\u00e4vyydess\u00e4 palotilanteessa voidaan ratkaista my\u00f6s irrottamalla pintalaatta esimerkiksi ontelolaatan p\u00e4\u00e4lle asennettavalla muovikalvolla. T\u00e4m\u00e4 vaihtoehto ei aina ole rakenteellisesti tai rakennusfysikaalisesti mahdollinen eik\u00e4 siten ensisijaisesti suositeltava ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/01\/Standardi-SFS7016-2021_pintabetoni_1920x754px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/01\/Holcofire_tutkimushanke_980x1396px.jpg\")
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"