{"id":29021,"date":"2025-03-10T10:31:58","date_gmt":"2025-03-10T08:31:58","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29021"},"modified":"2025-03-10T10:32:00","modified_gmt":"2025-03-10T08:32:00","slug":"testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/","title":{"rendered":"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024"},"content":{"rendered":"\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Taustaa<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 2024 tasokokeissa tutkittiin betonin puristuslujuutta sek\u00e4 pakkassuolakest\u00e4vyyden laattakoetta (CEN\/TS 12390-9). Tasokokeet organisoi Aalto-yliopisto yhteisty\u00f6ss\u00e4 Insin\u00f6\u00f6ritoimisto KJ Oy:n kanssa. Insin\u00f6\u00f6ritoimisto KJ Oy hoiti koekappaleiden valun ja niiden l\u00e4hetyksen osallistujille, ja Aalto-yliopisto suoritti tulosten analysoinnin ja raportoinnin. Tasokokeisiin osallistui yhteens\u00e4 12 eri tahoa (yrityksi\u00e4 ja korkeakouluja), joista osa osallistui sek\u00e4 puristuslujuus- ja laattakokeeseen ja osa osallistui vain joko puristuslujuus- tai laattakokeeseen. Puristuslujuuden osalta kokeisiin osallistui yrityksist\u00e4 eri toimipisteit\u00e4 tai useampia puristuskoneita. Puristuslujuuden osalta yksitt\u00e4isi\u00e4 testausyksik\u00f6it\u00e4 oli yhteens\u00e4 15 kpl. Laattakokeeseen osallistui yhteens\u00e4 8 testausyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Koej\u00e4rjestelyt<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Puristuslujuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puristuslujuuskoekappaleet valmistettiin Pielisen Betoni Oy:n toimittamasta valmisbetonista, jonka lujuusluokka oli C30\/37, rasitusluokka XC4, raekoko #18 mm, notkeusluokka S3 ja suunnitteluk\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 50 vuotta. Sideaineena betonissa k\u00e4ytettiin yhdistelm\u00e4\u00e4 CEM I 52,5 N ja CEM II\/B-M (S-LL) 52,5 N-tyypin sementeist\u00e4. Koekappaleet valettiin muovisiin lieri\u00f6muotteihin ja ne tiivistettiin t\u00e4ryp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Koekappaleet merkittiin valuj\u00e4rjestyksen mukaisesti tunnuksilla (1\u202696). Koekappaleet purettiin muoteista 1 vrk ik\u00e4isin\u00e4 ja laitettiin vesis\u00e4ilytykseen +20 \u00b1 2\u00b0C. Koekappaleet otettiin pois vesialtaista 14 vrk ik\u00e4isin\u00e4 ja l\u00e4hettiin osallistujille. Koekappaleet jaettiin testauslaitoksille niin, ett\u00e4 jokainen testauslaitos testasi j\u00e4rjestysnumeroiltaan vaihtelevia koekappaleita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koekappaleiden testaus ohjeistettiin tapahtuvan 28 vrk i\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi ohjeistettiin, ett\u00e4 koekappalepaketit s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n avaamattomana huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4, kunnes paketit avattiin 6 tuntia ennen puristuskoetta. Puristuskoe tehtiin standardin SFS-EN 12390-3 mukaisesti ja ennen puristuskoetta m\u00e4\u00e4ritettiin koekappaleiden tiheys. Standardista poiketen tiheys pyydettiin ilmoittamaan 1 kg\/m<sup>3<\/sup> tarkkuudella. Puristuspinnat voitiin hioa tai rikitt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 raportoitiin tulosten ilmoittamisen yhteydess\u00e4. Puristuslujuustulokset on analysoitu lieri\u00f6lujuuksina, koska koekappaleet olivat lieri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puristuslujuuskokeissa testattiin kaikkiaan 90 koekappaletta. Puristuslujuuden tasokokeeseen osallistuivat seuraavat testauslaitokset:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Eurofins Expert Services Oy, 2 puristinta<\/li>\n\n\n\n<li>Insin\u00f6\u00f6ritoimisto KJ Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy \/ KymiLabs, 2 puristinta<\/li>\n\n\n\n<li>Labroc Oy, 5 puristinta<\/li>\n\n\n\n<li>PBM Asiantuntijat Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulu Oy<\/li>\n\n\n\n<li>AFRY Finland Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos (ei-akkreditoitu testauslaboratorio)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksitt\u00e4isi\u00e4 testauspisteit\u00e4 oli siten kaikkiaan 15 kpl. Koetulosten osalta testauspisteet on esitetty anonyymisti kirjaimilla A\u2026O, jotka ovat eri j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin yll\u00e4esitetyss\u00e4 listauksessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Laattakoe<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laattakokeen koekappaleet valmistettiin Pielisen Betoni Oy:n toimittamasta valmisbetonista, jonka lujuusluokka oli C35\/45, raekoko #18 mm ja notkeusluokka S2. Sideaineena betonissa k\u00e4ytettiin CEM I 52,5 N-tyypin sementti\u00e4. Toteutunut v\/steh oli 0,468 ja mitattu ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 4,6 %. Betonin laskennallinen P-luku mitatulla ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 olisi P38. P30-betonin sallittu rapa-arvo kyseisell\u00e4 sementtilaadulla olisi 500 g\/m<sup>2<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koekappaleet valettiin kuutiomuotteihin ja ne tiivistettiin t\u00e4ryp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Koekappaleet on merkitty valuj\u00e4rjestyksen mukaisesti tunnuksilla 1\u202632. Koekappaleet purettiin muoteista 1 vrk ik\u00e4isin\u00e4 ja laitettiin vesis\u00e4ilytykseen +20 \u00b1 2\u00b0C. Koekappaleet jaettiin testauslaitoksille niin, ett\u00e4 jokainen testauslaitos testasi j\u00e4rjestysnumeroiltaan vaihtelevia koekappaleita (4 koekpl \/ testauslaitos). Ennen pakettien avaamista koekappaleet ohjeistettiin s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4n huoneilmassa. Koekappaleiden testaus tehtiin CEN\/TS 12390-9:2016 mukaisesti. Tasokokeen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyist\u00e4 johtuen testausaikataulut poikkesivat joiltakin osin hieman teknisen spesifikaation asettamista rajoista. Tasokokeiden ohjeistuksessa ly\u00f6tiin lukkoon ajankohdat solukumin liimaukselle (26 vrk) sek\u00e4 j\u00e4\u00e4dytys-sulatuskokeen aloitukselle (30 vrk). N\u00e4in ollen joko vesiupotusvaiheen pituus tai j\u00e4\u00e4dytys-sulatusvaiheen aloituksen ajankohta poikkesi hieman teknisen spesifikaation vaatimuksista. Koetuloksia k\u00e4sitettiin yksik\u00f6ss\u00e4 g\/m<sup>2<\/sup> eik\u00e4 teknisen spesifikaation mukaisia py\u00f6ristyksi\u00e4 tehty.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laattakokeen tasokokeeseen osallistuivat seuraavat kahdeksan testauslaitosta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos<\/li>\n\n\n\n<li>(ei-akkreditoitu testauslaboratorio)<\/li>\n\n\n\n<li>Betonialan ohuthiekeskus FCM Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Eurofins Expert Services Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy \/ KymiLabs<\/li>\n\n\n\n<li>Mitta Oy<\/li>\n\n\n\n<li>Mitta Engineering Oy<\/li>\n\n\n\n<li>PBM Asiantuntijat Oy<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Testausyksik\u00f6t on eritelty kirjaimilla a\u2026h, kyseiset koodit ovat eri j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin yll\u00e4 olevassa taulukossa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Puristuslujuus<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koska koekappaleita on varsin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4, potentiaalisena riskin\u00e4 on, ett\u00e4 koekappaleiden valmistuksesta aiheutuu hajontaa esimerkiksi niin, ett\u00e4 viimeisen\u00e4 valmistetut koekappaleet poikkeavat alkuvaiheen koekappaleista. Kuvassa 1 on esitetty puristuslujuus koekappaleen j\u00e4rjestysnumeron funktiona. Lujuuksissa vaikuttaisi olevan jonkinasteista aikariippuvuutta. Ihan ensimm\u00e4isten koekappaleiden lujuudet vaikuttaisivat olevan hieman korkeammalla tasolla (noin 2 MPa). Tuloksiin t\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan uskota olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta, koska koekappaleet jakautuivat satunnaisesti testauslaitosten kesken. Kuvasta 1 havaitaan my\u00f6s muutama poikkeava koetulos. Jatkoanalyyseja varten koeaineistosta on poistettu kolme tulosta (&lt; 30 MPa). Voidaan olettaa, ett\u00e4 n\u00e4iden koekappaleiden alhaisempi lujuus johtui koekappaleiden laadusta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1491\" height=\"1056\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29023\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva1.jpg 1491w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva1-800x567.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva1-300x212.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva1-768x544.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1491px) 100vw, 1491px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 1 Yksitt\u00e4isten koekappaleinen lieri\u00f6puristuslujuus j\u00e4rjestysnumeron funktiona.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolme poikkeavaa koetulosten poistettiin aineistosta ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen koekappaleiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen puristuslujuus (lieri\u00f6lujuus) oli 34,6 MPa ja vastaava keskihajonta 1,28 MPa. Variaatiokertoimena t\u00e4m\u00e4 on 3,7 %. Variaatiokerroin oli jonkin verran suurempi kuin vuonna -23 (2,6 %), mutta my\u00f6s lujuustaso oli alhaisempi. Kaikkiaan hajontaa voidaan pit\u00e4\u00e4 alhaisena. Eri testausyksik\u00f6iden koetulokset on koottu taulukkoon 2.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1304\" height=\"1572\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29024\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko2.jpg 1304w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko2-664x800.jpg 664w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko2-249x300.jpg 249w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko2-768x926.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko2-1274x1536.jpg 1274w\" sizes=\"auto, (max-width: 1304px) 100vw, 1304px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Taulukko 2 Testausyksik\u00f6iden puristuslujuustulosten keskiarvot, keskihajonnat sek\u00e4 variaatiokertoimet. Kolme poikkeavaa koetulosta on poistettu aineistosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suurin yksitt\u00e4inen testauslaitoksen keskihajonta oli 1,8 MPa. Mik\u00e4li poikkeavia koekappaleita ei olisi poistettu aineistosta, testauslaitoksen K keskihajonta olisi ollut 2,4 MPa ja testausyksik\u00f6n O vastaavasti 3,8 MPa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eri testausyksik\u00f6iden mittaustulosten keskiarvojen 95 % luottamusv\u00e4lit on esitetty kuvassa 2. Luottamusv\u00e4lien laskennassa huomioidaan testausyksik\u00f6n tulosten keskihajonta sek\u00e4 koekappaleiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4. Kuvasta havaitaan, ett\u00e4 joidenkin testausyksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 on tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa. Esimerkkin\u00e4 testausyksik\u00f6t C ja H. Erot ovat kuitenkin varsin pieni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1328\" height=\"662\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29025\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva2.jpg 1328w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva2-800x399.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva2-300x150.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva2-768x383.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1328px) 100vw, 1328px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 2 Testausyksik\u00f6iden keskiarvot sek\u00e4 keskiarvon luottamusv\u00e4lit 95%:n varmuustasolla. Punainen viiva esitt\u00e4\u00e4 aineiston keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 puristuslujuutta = 34,6 MPa. Kolme poikkeavaa koetulosta on poistettu aineistosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksitt\u00e4isten tulosten vaihteluv\u00e4lit on esitetty kuvassa 3. Yksitt\u00e4isi\u00e4 tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, ett\u00e4 vaihtelua aiheutuu my\u00f6s koekappaleiden hajonnasta. Siten yksitt\u00e4isien tulosten perusteella on vaikea arvioida testauslaitosten tarkkuutta. Yksitt\u00e4isist\u00e4 tuloksista voidaan havaita, ett\u00e4 useammassa tapauksessa toisen testausyksik\u00f6n korkein testaustulos oli alhaisempi kuin toisen testausyksik\u00f6n alhaisin testaustulos. Esimerkiksi testausyksik\u00f6iden C, M ja N korkein testaustulos oli 34,9 MPa tai alhaisempi ja vastaavasti testauslaitoksen H alin testaustulos oli 35,3 MPa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1368\" height=\"678\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29026\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva3.jpg 1368w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva3-800x396.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva3-300x149.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva3-768x381.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1368px) 100vw, 1368px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 3 Testausyksik\u00f6iden puristuslujuuksien keskiarvot sek\u00e4 yksitt\u00e4isten tulosten vaihteluv\u00e4lit. Punainen viiva esitt\u00e4\u00e4 aineiston keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 puristuslujuutta = 34,6 MPa. Kolme poikkeavaa koetulosta on poistettu aineistosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tasokokeessa oli mahdollisuus joko hioa tai rikitt\u00e4\u00e4 puristuspinnat. Nelj\u00e4 testausyksikk\u00f6\u00e4 ilmoitti k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 rikityst\u00e4 ja loput 11 hiontaa. Puristuslujuustulokset eriteltyn\u00e4 k\u00e4sittelytavan mukaan on esitetty taulukossa 3. Kuten taulukosta havaitaan, pintojen k\u00e4sittelytavalla ei ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta puristuslujuuden keskiarvoon tai hajontaan. T\u00e4t\u00e4 ei voi kuitenkaan yleist\u00e4\u00e4 koskemaan kaikkia puristuslujuustestauksia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1490\" height=\"529\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29027\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko3.jpg 1490w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko3-800x284.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko3-300x107.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko3-768x273.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1490px) 100vw, 1490px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Taulukko 3 Puristuspintojen k\u00e4sittely vaikutus puristuslujuustuloksiin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiheys<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaikkien koekappaleiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiheys oli 2355 kg\/m3 ja vastaava keskihajonta 7,9 kg\/m3. Variaatiokertoimeksi tulee n\u00e4in 0,3 % (vuonna -23: 0,3 %). Testausyksik\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tulokset on esitetty taulukossa 4 ja yksitt\u00e4isten tulosten vaihteluv\u00e4lit kuvassa 4. Kuvasta 4 havaitaan, ett\u00e4 tuloksissa on jonkin verran eroja, esimerkiksi testausyksik\u00f6n C korkein tulos oli alhaisempi kuin useamman testausyksik\u00f6n alhaisin tulos (D, E, F, H, K, O).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"976\" height=\"1499\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko4.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29028\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko4.jpg 976w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko4-521x800.jpg 521w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko4-195x300.jpg 195w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko4-768x1180.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 976px) 100vw, 976px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Taulukko 4 Testausyksik\u00f6iden tiheystulosten keskiarvot sek\u00e4 keskihajonnat. 3 poikkeavaa koetulosta on poistettu aineistosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1382\" height=\"751\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva4.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29029\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva4.jpg 1382w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva4-800x435.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva4-300x163.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva4-768x417.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1382px) 100vw, 1382px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 4 Testausyksik\u00f6iden tiheyksien keskiarvot sek\u00e4 yksitt\u00e4isten tulosten vaihteluv\u00e4lit. Punainen viiva esitt\u00e4\u00e4 aineiston keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tiheytt\u00e4 = 2355 kg\/m<sup>3<\/sup>. Kolme puristuslujuudeltaan poikkeavaa koetulosta on poistettu aineistosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Laattakokeet<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaikki testausyksik\u00f6t testasivat samasta betoniannoksesta tehtyj\u00e4 koekappaleita CEN\/TS 12390-9:2016 mukaisesti. Taulukossa 5 on esitetty keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset rapauma-arvot 56 syklin j\u00e4lkeen ja lis\u00e4ksi nelj\u00e4n koekappaleen keskihajonnat ja variaatiokertoimet.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1413\" height=\"918\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko5.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29031\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko5.jpg 1413w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko5-800x520.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko5-300x195.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-taulukko5-768x499.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1413px) 100vw, 1413px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Taulukko 5 Lattakokeiden rapauma-arvot 56 syklin j\u00e4lkeen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvassa 5 on esitetty keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tulokset sek\u00e4 yksitt\u00e4isten koekappaleiden minimi- ja maksimiarvot. Kuvassa 6 on esitetty rapauman kehitys kokeen aikana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1435\" height=\"756\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva5.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29032\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva5.jpg 1435w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva5-800x421.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva5-300x158.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva5-768x405.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1435px) 100vw, 1435px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 5 Testausyksik\u00f6iden rapauma-arvot sek\u00e4 yksitt\u00e4isten koekappaleiden minimi- ja maksimiarvot.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1411\" height=\"943\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva6.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29033\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva6.jpg 1411w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva6-800x535.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva6-300x200.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/BET_2501_60-67-kuva6-768x513.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1411px) 100vw, 1411px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 6 Rapauman kehitys. Kuvassa on esitetty keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset rapauma-arvot.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edellisist\u00e4 kuvista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n koetulosten suuri hajonta tasokokeessa. Kuvasta 5 voidaan lis\u00e4ksi havaita, ett\u00e4 sis\u00e4inen hajonta yhden testauslaitoksen sis\u00e4ll\u00e4 on kohtuullisella tasolla, mutta ongelmana ovat vaihtelut testauslaitosten kesken.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tasokokeen perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 laattakokeella p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n noin \u00b1 200 g\/m<sup>2<\/sup> tarkkuuteen. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan voi yleist\u00e4\u00e4 koskemaan yleisesti laattakoetta, tarkkuus riippuu todenn\u00e4k\u00f6isemmin betonin rapaumatasosta, tasokokeessa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen rapauma oli 220 g\/m2. Voidaan my\u00f6s todeta, ett\u00e4 yht\u00e4 lukuun ottamatta tulokset t\u00e4yttiv\u00e4t P30-betonin vaatimustason (= 500 g\/m<sup>2<\/sup>). Ja yhden ylitt\u00e4v\u00e4n osalta ylitys oli varsin pieni.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jotta menetelm\u00e4\u00e4 voitaisiin luotettavasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laadunvarmistuksessa, tulisi menetelm\u00e4n hajonta olla selv\u00e4sti nykyist\u00e4 tasoa alhaisempi. Koska yksitt\u00e4isten testausyksik\u00f6iden sis\u00e4iset hajonnat ovat kohtuullisella tasolla, voidaan perustellusti olettaa, ett\u00e4 suuri hajonta johtuu p\u00e4\u00e4osin erilaisista testausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1009\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/Laattakokeen-koekappaleita_Ahsan-Iqbal_980x1009px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29034\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/Laattakokeen-koekappaleita_Ahsan-Iqbal_980x1009px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/Laattakokeen-koekappaleita_Ahsan-Iqbal_980x1009px-777x800.jpg 777w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/Laattakokeen-koekappaleita_Ahsan-Iqbal_980x1009px-291x300.jpg 291w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/Laattakokeen-koekappaleita_Ahsan-Iqbal_980x1009px-768x791.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Laattakokeen koekappaleita Aalto-yliopistossa. Kuva: Ahsan Iqbal<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tasokokeessa 2024 testattiin betonin puristuslujuutta sek\u00e4 pakkas-suolakest\u00e4vyytt\u00e4 laattakokeella. Tasokokeisiin on osallistunutyhteens\u00e4 12 eri tahoa (yrityksi\u00e4 tai korkeakouluja). Puristuslujuuden osalta kokeisiin osallistui eri toimipisteit\u00e4 tai useampi puristuskoneita. Puristuslujuuden osalta eri testausyksik\u00f6it\u00e4 oli yhteens\u00e4 15 kpl. Laattakokeeseen osallistui yhteens\u00e4 8 testausyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puristuslujuustulosten analysoinnin perusteella arvioitiin, ett\u00e4 testattavissa koekappaleissa oli jonkin verran hajontaa, mutta t\u00e4m\u00e4n ei uskota vaikuttavan merkitt\u00e4v\u00e4sti tasokokeiden tuloksiin. Analysoitavasta aineistossa poistettiin kolme poikkeavaa koetulosta. Muokatun aineiston (3 tulosta poistettu) keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lieri\u00f6puristuslujuus oli 34,6 MPa ja keskihajonta 1,28 MPa. Variaatiokerroin oli siten 3,7 %. Tulosten perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 puristuslujuustestausten virhemarginaali on lujuusluokalla C30\/37 luokkaa \u00b1 1,3 MPa. Tasokokeen tuloksia puristuslujuuden osalta voidaan pit\u00e4\u00e4 hyvin\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 tasokokeet aiheuta toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tiheyden osalta keskihajonta oli pieni 7,9 kg\/m<sup>3<\/sup> (0,3 %). Testausyksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 vaikuttaisi olevat kuitenkin joitakin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laattakokeeseen osallistui yhteens\u00e4 8 testausyksikk\u00f6\u00e4. Laattakokeiden osalta havaitaan huomattavan suurta hajontaa testausyksik\u00f6iden kesken. Koetulosten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen rapauma-arvo oli 220 g\/m<sup>2<\/sup> ja kaikkien yksitt\u00e4isten tulosten keskihajonta oli 178 g\/m<sup>2<\/sup> (variaatiokerroin = 81 %). Joukossa on kolme testausyksikk\u00f6\u00e4, jotka saivat huomattavan pienet rapauma-arvot. Kuitenkin my\u00f6s loppujen viiden testausyksik\u00f6n kesken oli huomattavan suurta hajontaa eli kolme poikkeavaa tulosta eiv\u00e4t selit\u00e4 kokeen hajontaa. Tasokokeen tarkkuudeksi tasokokeessa arvioitiin noin \u00b1 200 g\/m<sup>2<\/sup>. Arvoa ei voi kuitenkaan yleist\u00e4\u00e4, se riippuu todenn\u00e4k\u00f6isemmin tutkittavan betonin rapaumatasosta. T\u00e4m\u00e4n yhden kokeen perusteella keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen rapaumataso oli alhaisempi kuin kyseiselt\u00e4 betonilaadulta edellytetty rapaumataso, vain yksi tulos kahdeksasta ylitti niukasti vaatimustason.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 laattakokeen hajonta ja rapaumalle asetetut vaatimustasot eiv\u00e4t ole sopusoinnussa kesken\u00e4\u00e4n. Jotta menetelm\u00e4\u00e4 voitaisiin luotettavasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laadunvarmistuksessa, tulisi menetelm\u00e4n hajonta olla selv\u00e4sti pienempi. Laattakoe on luonteeltaan sellainen koe, ett\u00e4 hajontaa tulee koetuloksissa aina esiintym\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi nelj\u00e4n koekappaleen osalta yhdess\u00e4 testausyksik\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin tasokokeessa yleens\u00e4 15\u202620 % variaatiokertoimeen. Vertailuna voidaan esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puristuslujuuden osalta vastaava testausyksik\u00f6iden sis\u00e4inen variaationkerroin oli keskim\u00e4\u00e4rin noin 3 % ja tiheyden osalta noin 0,3 %. Variaatiokerroin kasvaa, mik\u00e4li testauksia tehd\u00e4\u00e4n useammassa testauslaitoksessa, mutta<br>toimivan testimenetelm\u00e4n osalta kuitenkin rajallisesti. Tasokokeessa kaikkien yksitt\u00e4istentulosten variaatiokerroin oli 81 %, mik\u00e4 on selv\u00e4sti liian korkea taso.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkossa laattakokeen hajontaa tulee v\u00e4hent\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Testausyksik\u00f6iden tulee tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 poikkeavien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen yksil\u00f6imiseksi<\/li>\n\n\n\n<li>Tulee tehd\u00e4 nykyist\u00e4 tarkempi ohjeistus laattakokeen suorituksesta<\/li>\n\n\n\n<li>Toimenpiteiden j\u00e4lkeen tulee tehd\u00e4 tasokokeet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdella betonilla<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tavoitetasona olisi, ett\u00e4 laattakokeella p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin korkeintaan \u00b1 50 g\/m<sup>2<\/sup> virhetasolle. Mik\u00e4li hajontatasoa ei pystyt\u00e4 selke\u00e4sti alentamaan, laattakokeen k\u00e4ytt\u00f6 osana betonin laadunvarmistusta ei ole suositeltavaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Betonilaboratorioiden tasokokeet j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuositttain. Vuoden 2024 tasokokeessa tutkittiin betonin puristuslujuutta sek\u00e4 pakkassuolakest\u00e4vyyden laattakoetta (CEN\/TS 12390-9).<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":29022,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":true,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[90,92],"class_list":["post-29021","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betoni","tag-tutkimukset"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.3 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024 - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024 - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Betonilaboratorioiden tasokokeet j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuositttain. Vuoden 2024 tasokokeessa tutkittiin betonin puristuslujuutta sek\u00e4 pakkassuolakest\u00e4vyyden laattakoetta (CEN\/TS 12390-9).\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-03-10T08:31:58+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-03-10T08:32:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024\",\"datePublished\":\"2025-03-10T08:31:58+00:00\",\"dateModified\":\"2025-03-10T08:32:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/\"},\"wordCount\":1708,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2025\\\/03\\\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"betoni\",\"tutkimukset\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/\",\"name\":\"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024 - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2025\\\/03\\\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2025-03-10T08:31:58+00:00\",\"dateModified\":\"2025-03-10T08:32:00+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2025\\\/03\\\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2025\\\/03\\\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2025\\\/03\\\/10\\\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/author\\\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024 - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024 - Betoni-lehti","og_description":"Betonilaboratorioiden tasokokeet j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuositttain. Vuoden 2024 tasokokeessa tutkittiin betonin puristuslujuutta sek\u00e4 pakkassuolakest\u00e4vyyden laattakoetta (CEN\/TS 12390-9).","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2025-03-10T08:31:58+00:00","article_modified_time":"2025-03-10T08:32:00+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024","datePublished":"2025-03-10T08:31:58+00:00","dateModified":"2025-03-10T08:32:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/"},"wordCount":1708,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg","keywords":["betoni","tutkimukset"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/","name":"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024 - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg","datePublished":"2025-03-10T08:31:58+00:00","dateModified":"2025-03-10T08:32:00+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/03\/tasokoe_2024_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/03\/10\/testauslaboratorioiden-tasokokeet-2024\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Testauslaboratorioiden tasokokeet 2024"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29021"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29021\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}