{"id":29195,"date":"2025-06-27T11:15:00","date_gmt":"2025-06-27T08:15:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29195"},"modified":"2025-06-27T11:17:18","modified_gmt":"2025-06-27T08:17:18","slug":"betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/","title":{"rendered":"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta"},"content":{"rendered":"\n<p>Uusiutuvaa s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa rakentava OX2 tiedotti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 maamme t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 suurimmasta, yhteens\u00e4 700 miljoonan euron tuulivoimainvestoinnista. Se koostuu kahdesta Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalle nousevasta tuulipuistosta, joiden yhteen laskettu nimellisteho on 472 megawattia. Ne tuottavat valmistuttuaan s\u00e4hk\u00f6\u00e4 1,6 terawattituntia vuodessa. Se on noin kaksi prosenttia Suomen nykyisest\u00e4 kokonaistuotannosta. Puistot valmistuvat vuosien 2027 ja 2028 aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Alan edunvalvojan Suomen uusiutuvat ry:n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n hankelistauksen mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 140 000 MW tuulivoimaa. Maalle t\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on suunnitteilla vajaa 73 000 MW ja merelle 70 000 MW. Kaikkiaan suunnitteilla olevien hankkeiden investointiarvo liikkuu kymmeniss\u00e4 miljardeissa euroissa.<\/p>\n\n\n\n<p>OX2 on rakentanut Suomessa valmiiksi jo 16 hanketta ja parhaillaan rakenteilla on 91 tuulivoimalaa Lestij\u00e4rven (69 voimalaa) ja Niinim\u00e4en (22 voimalaa) tuulipuistoissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Rajam\u00e4enkyl\u00e4n ja Honkakankaan tuulipuistojen rakentaminen on jo k\u00e4ynnistynyt kiviainesten louhinnalla. Ty\u00f6t jatkuvat puuston poistolla ja maanrakennust\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1404\" height=\"878\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima_ja_vihrea_siirtyma_1404x878px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29259\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima_ja_vihrea_siirtyma_1404x878px.jpg 1404w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima_ja_vihrea_siirtyma_1404x878px-800x500.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima_ja_vihrea_siirtyma_1404x878px-300x188.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima_ja_vihrea_siirtyma_1404x878px-768x480.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1404px) 100vw, 1404px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Yksi suurimmista<\/h3>\n\n\n\n<p>Rajam\u00e4enkyl\u00e4n tuulivoimahanke sijaitsee Isojoen ja Karijoen kuntien alueella Etel\u00e4-Pohjanmaalla. Se lukeutuu Suomen toistaiseksi suurimpiin tuulivoimahankkeisiin. Yksitt\u00e4isten voimaloiden teho on 6,8 MW, tornien napakorkeus 162 ja kokonaiskorkeus 250 metri\u00e4. Voimaloita on yhteens\u00e4 54, ja niiden yhteenlaskettu teho on noin 367 MW. Voimalat toimittaa Nordex.<\/p>\n\n\n\n<p>Rajam\u00e4enkyl\u00e4n tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto: 1,25 TWh, mik\u00e4 vastaa 250 000 kotitalouden vuosittaista s\u00e4hk\u00f6nkulutusta (5000 kWh\/v). Puiston arvioitu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoajankohta on 2028.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">T\u00e4rke\u00e4t perustukset<\/h3>\n\n\n\n<p>Rajam\u00e4enkyl\u00e4n tuulipuiston voimaloiden perustukset suunnittelee ja toteuttaa energiarakentamiseen erikoistunut rakennusliike Suvic Oy. Suvicilla on kehitetty tuulivoimaloiden kallioankkuriperustusmenetelm\u00e4 ja korotettu perustus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kallioankkuriperustusmenetelm\u00e4 minimoi CO<sub>2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 muun muassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 raskaan kaluston ajoja ty\u00f6maalle ja pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaadittua betonimassan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Korotetuissa perustuksissa tornin alaosa on raudoitettu paikallavalukorotus. Korotuksella saadaan optimoitua voimalan s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa nostamalla napakorkeutta useita metrej\u00e4 rakennusluvan sallimissa puitteissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustukset ovat tuulipuiston yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 rakenteista. Voimaloihin voidaan tehd\u00e4 joko kallioankkuriperustukset tai maanvarainen eli gravitaatioperustus. Oikein huonosti kantavalla maalla joudutaan paaluttamaan.<\/p>\n\n\n<\/div>\n<div class=\"container rand-1458490219\">\n    <div class=\"row\">\n        <div class=\"col-12\">\n            <div class=\"block-content-with-background-colour\" style=\"background-color: #EAEAEA\">\n                <p class=\"subtitle\"><strong style=\"color: #333F46\"><\/strong><\/p>\n                <h3 class=\"title\" style=\"color: #333F46\"><\/h3>\n                <div class=\"content\">\n                    <p><strong>Maanvarainen perustus<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>\u201dPerinteinen\u201d ratkaisu<br \/>\nBetonia 800\u20131100 m<sup>3<\/sup><br \/>\nHarjater\u00e4st\u00e4 100\u2013140 t<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Kallioankkuriperustus<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Usein kustannustehokkain<br \/>\nBetonia keskim\u00e4\u00e4rin 250\u2013350 m<sup>3<\/sup><br \/>\nHarjater\u00e4st\u00e4 30\u201340 t<br \/>\n15\u201320 m kallioankkureita 15\u201320 kpl<\/li>\n<\/ul>\n                <\/div>\n                                <div class=\"content\">\n                                    <\/div>\n            <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n<\/div>\n<style>\n    .rand-1458490219 .block-content-with-background-colour .content p,\n    .rand-1458490219 .block-content-with-background-colour figcaption,\n    .rand-1458490219 .block-content-with-background-colour .content ul li,\n    .rand-1458490219 .block-content-with-background-colour .content strong {\n        color: #333F46 !important;\n    }\n<\/style><div class='container'>\n\n\n<p>Ideaalitilanteessa voimaloille voidaan toteuttaa kallioankkuriperustukset, mutta Rajam\u00e4enkyl\u00e4n tuulipuistossa n\u00e4in ei OX2 Finlandin head of construction Pasi, <em>Pata Tammivaaran<\/em> mukaan k\u00e4y.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksitt\u00e4iseen gravitaatioperustukseen betonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 700\u2013900 m<sup>3<\/sup>. Tammivaara kertoo, ett\u00e4 perustuksen massaan vaikuttaa <strong>voimalatyyppi<\/strong>, ts. roottori, tornin korkeus, tornin tyyppi ja jopa nimellisteho \u2013 se, kuinka paljon tornin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on painoa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Pohjatutkimukset <\/strong>antavat oikeat l\u00e4ht\u00f6tiedot perustussuunnittelulle. Ne paljastavat, l\u00f6ytyyk\u00f6 kantavia vai pehmeit\u00e4 pohjakerroksia vai ehk\u00e4 jopa kalliota kallioankkuriperustusten tekemist\u00e4 varten. Pohjaveden pinnan tasolla on suuri merkitys. Jos veden pinta on korkealla, tulee enemm\u00e4n nostetta, joten perustuksiin on saatava enemm\u00e4n massaa. On my\u00f6s selvitett\u00e4v\u00e4, onko paikalla sulfaattimaata tai happamia vesi\u00e4, jotta osataan valita rasitusluokaltaan oikeanlaista betonia.<\/p>\n\n\n\n<p>Suvicin design manager <em>Jaakko Norrkniivil\u00e4n<\/em> mukaan kallioankkuriperustus on aina edullisin ratkaisu. Tarve paalutukselle on huono uutinen, se tulee helposti 100 000 euroa kalliimmaksi perustusta kohden kuin muut ratkaisut.<\/p>\n\n\n\n<p>Rajam\u00e4enkyl\u00e4n tuulipuiston voimaloiden gravitaatioperustuksista tulee suuria, halkaisijaltaan 25\u201330 metrin \u201dkakkuja\u201d, keskialueeltaan kolme metri\u00e4 korkeita. \u2013 Betonia yhteen perustukseen menee kokonaisuudessaan noin 900 m<sup>3<\/sup>, Norrkniivil\u00e4, kertoo.<\/p>\n\n\n\n<p>Pohjaolosuhteet alueella ovat hyvin vaihtelevat. Monin paikoin joudutaan tekem\u00e4\u00e4n kohtuullisen suuria massanvaihtoja, jotta perustusten alle saadaan rakennettua kantava pohja. My\u00f6s pohjaveden taso vaihtelee paljon. Ensimm\u00e4isi\u00e4 perustuksia ryhdyt\u00e4\u00e4n rakentamaan syksyll\u00e4 2025. Osa niist\u00e4 valmistuu syksyn ja loppuvuoden kuluessa, loput kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n 2026 aikana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1000\" height=\"500\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/ilosjoki-1000x500px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29198\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/ilosjoki-1000x500px.jpg 1000w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/ilosjoki-1000x500px-800x400.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/ilosjoki-1000x500px-300x150.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/ilosjoki-1000x500px-768x384.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Perustuksen raudoitusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Vaativia valuja<\/h3>\n\n\n\n<p>Gravitaatioperustuksen valussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kahden tai kolmen eri lujuusluokan betonia. Kohdassa, jossa torni liittyy perustukseen ja perustuksen alapinnassa tarvitaan huomattavasti lujempaa betonia kuin muualla. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti perusbetoni on lujuusluokkaa C30\/37 tai C35\/45, kauluksessa ja alapinnassa C50\/60 tai C55\/67. Kaulusbetonin tulee olla s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsirannikolla on kohonnutta riski\u00e4 happamille maille ja vesille. Silloin on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sulfaatinkest\u00e4vi\u00e4 betoneita.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustusten pinta-alat ovat suuria ja valut ovat pitk\u00e4kestoisia. Valaminen vaatii erityisosaamista, jota kenell\u00e4 tahansa perusrakennusvaluihin tottuneella ei ole. Suomesta l\u00f6ytyy kuitenkin jo toimijoita, jotka ovat vahvasti erikoistuneet tuulivoimaloiden perustusten valamiseen. Suvicin kohteissa betonity\u00f6njohtajat ovat talon omaa v\u00e4ke\u00e4, mutta Norrkniivil\u00e4 painottaa, ett\u00e4 muillakin valut\u00f6ihin osallistuvilla tulee olla kokemusta massiivisten betonirakenteiden valamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhden gravitaatioperustuksen valuun kuluu aikaa 12\u201316 tuntia, riippuen siit\u00e4kin onko k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kiinte\u00e4 asema vai ty\u00f6maalle tuotu mobiiliasema. \u2013 Mobiiliasemien k\u00e4ytt\u00f6 on nykyisin yleist\u00e4 ja monellakin tapaa hyvin k\u00e4tev\u00e4\u00e4, Norrkniivil\u00e4 sanoo. \u2013 Ajomatkoja saadaan j\u00e4rkeistetty\u00e4 ja raskasta liikennett\u00e4 pois julkisilta teilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1080\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/gravitaatioperustuksen-valu_1920x1080px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29197\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/gravitaatioperustuksen-valu_1920x1080px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/gravitaatioperustuksen-valu_1920x1080px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/gravitaatioperustuksen-valu_1920x1080px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/gravitaatioperustuksen-valu_1920x1080px-768x432.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/gravitaatioperustuksen-valu_1920x1080px-1536x864.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Voimalan gravitaatioperustuksen valuun kuluu aikaa 12\u201316 tuntia. Kuva: Emma Kallio, Suvic Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tavallisesti koko ajan yksi tai kaksi pumppuautoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustuksen valu sy\u00f6 yhden tehtaan koko kapasiteetin ja tuulipuiston perustuksia voidaan valaa per\u00e4tt\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, jos projekti on resursoitu oikein.<\/p>\n\n\n\n<p>Betoniauton koosta riippuen 800\u2013900 m<sup>3<\/sup>:n perustusta varten tarvitaan 80\u2013100 autokuormaa. Lis\u00e4ksi on oltava riitt\u00e4v\u00e4sti varamiehityst\u00e4 sek\u00e4 -autoja ja betoniasemalle valmiuteen vara-asema. My\u00f6s varapumppukalustoa pit\u00e4\u00e4 olla saatavissa lyhyell\u00e4 varoitusajalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Tornin pystytys voidaan aloittaa, kun valusta on kulunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuukausi. Turbiinin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ei kuitenkaan saa tehd\u00e4 ennen kuin betoni on saavuttanut tavoitelujuuden.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"769\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Mallikuva_tuulivoimalan-gravitaatioperustus_1920x769px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29260\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Mallikuva_tuulivoimalan-gravitaatioperustus_1920x769px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Mallikuva_tuulivoimalan-gravitaatioperustus_1920x769px-800x320.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Mallikuva_tuulivoimalan-gravitaatioperustus_1920x769px-300x120.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Mallikuva_tuulivoimalan-gravitaatioperustus_1920x769px-768x308.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Mallikuva_tuulivoimalan-gravitaatioperustus_1920x769px-1536x615.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mallikuva tuulivoimalan gravitaatioperustuksesta. Kuva: Jaakko Norrkniivil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Hybridi\u00e4 torniin<\/h3>\n\n\n\n<p>Perustusten lis\u00e4ksi betonia voi olla my\u00f6s itse voimaloiden torneissa. Silloin puhutaan ns. hybriditorneista, joissa on betoninen korkeampi alaosa ja matalampi ter\u00e4ksinen yl\u00e4osa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lujabetoni on Suomen ainoa betonisten tuulivoimatornien elementtivalmistaja. Elementtej\u00e4 valmistetaan Lujabetonin K\u00e4rs\u00e4m\u00e4en tehtaalla, jonne valmistui kes\u00e4ll\u00e4 2023 uudet tuotantotilat puhtaasti tuulivoimaloiden tornielementtien valmistusta varten.<\/p>\n\n\n\n<p>Lujabetoni oli tavoitellut tornivalmistusta jo vuodesta 2015 ja jopa hankkinut K\u00e4rs\u00e4m\u00e4en tehdaskiinteist\u00f6ns\u00e4 alun perin t\u00e4ll\u00e4 ajatuksella, mutta ennen vuotta 2022 ei tarjoustoiminta johtanut tulokseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Tornielementtien valmistus on eritt\u00e4in vaativaa ja niill\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen korkeat laatuvaatimukset. Lujabetonin ensimm\u00e4inen elementtiratkaisu oli Nordexin teknologiaan perustuvia hybridirakenteinen betoni-ter\u00e4storni, napakorkeudeltaan 168 metri\u00e4. Yhdess\u00e4 tuulivoimalatornissa on 27 betonielementti\u00e4, joiden koko vaihtelee. Suurimmat ovat 5,5 \u00d720 metri\u00e4 korkeita ja painavat jopa 60 tonnia.<\/p>\n\n\n\n<p>Karahkan tuulipuiston tuulivoimaelementtien valmistus poikkesi merkitt\u00e4v\u00e4sti normaalista elementtivalmistusta. Tilaajan valvojat dokumentoivat jokaisen yksil\u00f6n valmistuksen raudoituksesta valmistukseen digitaalisesti. Jokaisen betonijassikallisen levi\u00e4m\u00e4 mitattiin ja koekappaleita tehtiin noin kaksikymment\u00e4kertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 normaaliin valmistukseen verrattuna. Raudoitteiden suojaet\u00e4isyydet mitattiin kattavasti l\u00e4pi elementtien. \u2013 Se ei ole niink\u00e4\u00e4n elementtivalmistusta, vaan globaalin voimalateknologian valmistusta, Lujabetonilla tuulivoimaliiketoiminnasta vastaava yksik\u00f6njohtaja Tuomo Eilola sanoo.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013Elementtien valmistuksessa k\u00e4ytetyt betonit olivat lujimpia Suomessa koskaan t\u00e4llaisessa volyymiss\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4. Samalla niiden tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaativa XF3-rasitusluokka paikallisen rakennusvalvonnan asettaman vaatimuksen mukaan, mik\u00e4 asetti omat haasteensa itsetiivistyv\u00e4n betonin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 onnistumiseen. Hyv\u00e4n ennakkotutkimusten, vakioinnin ja valvonnan ansiosta betonoinneissa onnistuttiin Eilolan mukaan kuitenkin erinomaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lujabetoni valmisti Karahkan projektiin 25 tornin elementit, l\u00e4hes 700 kappaletta, ja varastoi ne kentt\u00e4varastointina kes\u00e4ll\u00e4 2024 tapahtunutta asennusta varten.<\/p>\n\n\n\n<p>Karahkan tuulipuiston j\u00e4lkeen uusien projektien saanti on ollut hankalaa levyter\u00e4ksen hinnan laskettua globaalisti. K\u00e4rs\u00e4m\u00e4en tuulivoimatehdas on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ilman projektia ja lomautuksessa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1080\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Tuulivoima-nordex-group-Lujabetoni_1920x1080px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29199\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Tuulivoima-nordex-group-Lujabetoni_1920x1080px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Tuulivoima-nordex-group-Lujabetoni_1920x1080px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Tuulivoima-nordex-group-Lujabetoni_1920x1080px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Tuulivoima-nordex-group-Lujabetoni_1920x1080px-768x432.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Tuulivoima-nordex-group-Lujabetoni_1920x1080px-1536x864.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Lujabetoni valmisti Karahkan tuulivoimaprojektiin tarvittavien 25 hybriditornin elementit K\u00e4rs\u00e4m\u00e4en tehtaallaan. Kuva: Lujabetoni Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1308\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Karahkan-tuulivoima_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-O_1920x1308px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29200\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Karahkan-tuulivoima_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-O_1920x1308px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Karahkan-tuulivoima_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-O_1920x1308px-800x545.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Karahkan-tuulivoima_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-O_1920x1308px-300x204.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Karahkan-tuulivoima_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-O_1920x1308px-768x523.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Karahkan-tuulivoima_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-O_1920x1308px-1536x1046.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva Karahkan tuulivoimapuiston pystytysvaiheesta. Kuva: VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Korkeus vaikuttaa<\/h3>\n\n\n\n<p>Rajam\u00e4enkyl\u00e4n tuulipuistoon ei tule hybriditorneja. OX2 Finland on kuitenkin toteuttanut kaksi vuotta sitten kaksi projektia saksalaisilla hybriditorneilla. Toimittaja oli silloin GE.<\/p>\n\n\n\n<p>Tammivaaran mukaan hybriditornien valintaan on aikaisemmin vaikuttanut erityisesti ter\u00e4ksen korkea hinta. On tullut halvemmaksi valmistaa vaikkapa puolet tornista betonista. Nykyisin syy on yleens\u00e4 toinen.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013Voimalan korkeudella on ratkaiseva merkitys tuotannolle. Ylemp\u00e4n\u00e4 tuulee aina kovempaa ja kaikki luvan sallimat metrit halutaan tietysti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, Tammivaara selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Voimaloilla on tyyppisertifiointi ja valitulla voimalatoimittajalla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole sertifioituna sellaista tornikorkeutta, jota kyseisess\u00e4 tuulipuistossa olisi j\u00e4rkev\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Silloin voimala toteutetaan hybridin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4ykkyydelt\u00e4\u00e4n hybriditornit ovat Tammivaaran mukaan ter\u00e4storneihin verrattuna hieman erilaisia, mik\u00e4 tulee ottaa huomioon sek\u00e4 rakentamisessa ett\u00e4 yll\u00e4pidossa. \u2013 Rakentaminen on spesiaalihommaa ja hybridiosien rakentajat ovat erikoisyrityksi\u00e4. Hyv\u00e4n tuulivoimaprojektin voi pilata huonolla betoniosalla. Siksi siihen on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ammattilaisia, h\u00e4n painottaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Geometrialtaan hybridi- tai ter\u00e4stornivoimaloiden perustukset eiv\u00e4t juuri eroa toisistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Jos katsot perustusta 30 metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4, niiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n eroa. Tornityypeiss\u00e4 on kuitenkin erilaisia teknisi\u00e4 nyansseja, jotka perustussuunnittelussa pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon. Esimerkiksi vaikkapa liitokset perustukseen, Norrkniivil\u00e4 huomauttaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Voimaloiden tehojen ja tuotto-odotusten kasvaessa torneista tulee yh\u00e4 korkeampia. Jatkossa yh\u00e4 useampi korkea torni saatetaan toteuttaa hybridirakenteisena. Lujabetonillakin on valmiudet valmistaa my\u00f6s muiden kuin Nordexin tarpeisiin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 tornielementtiratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery has-nested-images columns-default is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lujabetoni_1920x864px.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"864\" data-id=\"29261\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lujabetoni_1920x864px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29261\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lujabetoni_1920x864px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lujabetoni_1920x864px-800x360.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lujabetoni_1920x864px-300x135.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lujabetoni_1920x864px-768x346.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lujabetoni_1920x864px-1536x691.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tuulivoimaelementit ovat mittavia rakenteita. Kuva: Lujabetoni Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Power_to_X_OX2_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-Oy_1920x1080px.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1080\" data-id=\"29262\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Power_to_X_OX2_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-Oy_1920x1080px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29262\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Power_to_X_OX2_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-Oy_1920x1080px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Power_to_X_OX2_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-Oy_1920x1080px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Power_to_X_OX2_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-Oy_1920x1080px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Power_to_X_OX2_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-Oy_1920x1080px-768x432.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Power_to_X_OX2_VSB-Uusiutuva-Energia-Suomi-Oy_1920x1080px-1536x864.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tuulivoimala ja energialaitos. Kuva: VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Aina \u201dvihreit\u00e4\u201d perustuksia<\/h3>\n\n\n\n<p>Tuulivoimalla tuotettuun energiaan liitet\u00e4\u00e4n mielikuvia kaikinpuolisesta puhtaudesta ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4. My\u00f6s voimaloiden rakentamisen tulisi siten aiheuttaa mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n haittaa ymp\u00e4rist\u00f6lleen ja tietenkin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ter\u00e4ksen ja betonin valmistaminen ei tietenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 toimintaa ole.<\/p>\n\n\n\n<p>Tammivaara sanoo, ett\u00e4 hankkeisiin kyll\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 betonia, mutta hinnallakin on toistaiseksi viel\u00e4 merkityst\u00e4. \u2013 Yrit\u00e4mme kyll\u00e4 vaikuttaa siihen, ett\u00e4 tuulipuistojen rakentamisen kokonaishiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t saataisiin mahdollisimman alas.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustusten osalta tilanne on mit\u00e4 mainioin.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013Betonihan on sementinvalmistuksen vuoksi hiili-intensiivinen rakennusmateriaali, mutta kun sementin sijasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sideaineena masuunikuonaa, se pienent\u00e4\u00e4 betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 huomattavasti, Norrkniivil\u00e4 huomauttaa. \u2013 Me suosimme sit\u00e4 kuitenkin toisesta syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Tuulivoimalan perustukset ovat massiivisia betonirakenteita, joiden valussa l\u00e4mp\u00f6 ei lujuudenkehityksen aikana saisi nousta liian korkeaksi. Sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jollakin tavalla rajoittaa. Masuunikuona on siihen erinomainen keino. K\u00e4yt\u00e4mme 50 \u201370 prosenttia masuunikuonaa sideaineena hidastamassa alkulujuuden kehittymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013Niin kauan kuin min\u00e4 olen alalla ollut, tuulivoimaloiden perustukset on siis perustettu vihre\u00e4lle betonille, mutta valinta on kyll\u00e4 tehty teknisen toteuttamisen kautta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1050\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima-kaavio_1920x1050px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29201\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima-kaavio_1920x1050px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima-kaavio_1920x1050px-800x438.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima-kaavio_1920x1050px-300x164.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima-kaavio_1920x1050px-768x420.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/tuulivoima-kaavio_1920x1050px-1536x840.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hes kokonaan kiertoon<\/h3>\n\n\n\n<p>Aikanaan jokainen tuulivoimala puretaan. Tuulivoimalan elinkaari on noin 35 vuotta. Suomen uusiutuvat ry:n operatiivinen johtaja <em>Heidi Paalatie<\/em> kertoo, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Suomessa on purettu jo 50 voimalaa. Niist\u00e4 suurin osa on ollut alan pioneerin pilottivaiheen voimaloita. Porin Reposaaren pengertielt\u00e4 purettiin kaksi vuotta sitten sopimusteknillisist\u00e4 syist\u00e4 vuonna 1999 rakennettuja voimaloita. Enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tuulivoimaloita puretaan 2030\u201340-luvuilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisell\u00e4\u00e4n voimaloista noin 85\u201395 prosenttia voidaan kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4. Useissa Euroopan maissa ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tuulivoimaloiden maanp\u00e4\u00e4llisten osien lis\u00e4ksi purettavaksi my\u00f6s maanalaiset osat. Vuonna 2020 Saksan Standardi Instituutti laati tuulivoimaloiden purkamiselle ja kierr\u00e4tykselle yhten\u00e4iset standardit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n ohjekirjan DIN SPEC 4866, josta odotetaan tulevan alan standardi.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustus j\u00e4\u00e4 tarpeettomaksi, sill\u00e4 vanhan perustuksen p\u00e4\u00e4lle ei voi pystytt\u00e4\u00e4 uutta voimalaa. Ensinn\u00e4kin uudet voimalat ovat vanhoja merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempia. Tornit ja lavat ovat pitempi\u00e4. Uudelle voimalalle on mitoitettava uudet perustukset.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka voimala olisikin tismalleen samanlainen kuin vanha, sen perustusten j\u00e4ljell\u00e4 olevasta k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4st\u00e4 ei olisi takeita.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustus v\u00e4r\u00e4htelee koko ajan tuulen voimasta, joten sen kohdanneita rasituksia mahdotonta arvioida. On aina halvempaa, helpompaa ja turvallisempaa purkaa vanha perustus ja rakentaa paikalle uusi.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa on toteutettu muutama ns. repowering-hanke, jossa samalle paikalle on pystytetty uusi voimala. Yksi niist\u00e4 sijaitsee Kemin Ajoksessa. Vanhoista puretuista perustuksista talteen otettua materiaalia pystyttiin osittain hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakennusty\u00f6maalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisin voimassa olevien lakien ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaan betoniperustukset voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maahan ja maisemoida, kunhan pintoja ei rikota. <sup>1<\/sup>Paalatie huomauttaa, ett\u00e4 maanomistajan kanssa on toki voitu sopia jotain muutakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallitusohjelmassa oli kirjaus varautumisesta perustusten purkuun. Samalla mahdollisesti mietit\u00e4\u00e4n, tarvitaanko uutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Asia on edelleen selvitysvaiheessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Paalatien mukaan purkuvaiheessa olisi t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mahdollisuus tarkastella kohteita tapauskohtaisesti. \u2013\u00c4\u00e4rimm\u00e4inen esimerkki on tietysti poronhoitoalue, joka on jo \u00e4\u00e4niymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4nkin herkk\u00e4\u00e4. Lujan perustuksen purkamisesta aiheutuu t\u00e4rin\u00e4\u00e4 ja melua ja massat on sen j\u00e4lkeen kuljetettava pois ja uudet tuotava tilalle. Purkaminen ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 vaihtoehto, kun mietit\u00e4\u00e4n luonnon kannalta parasta vaihtoehtoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Porin Pengertiell\u00e4 perustukset olivat osana tiet\u00e4, joten niit\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa olisi voinut purkaa. Se olisi voinut vaikuttaa tien perustuksiin. Nykyisin sellaiselle paikalle ei tietenk\u00e4\u00e4n tuulivoimalaa saisi edes rakentaa<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"865\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Paapoltin-SRF-syottolaitteisto-Finnsementti_1920x865px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29263\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Paapoltin-SRF-syottolaitteisto-Finnsementti_1920x865px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Paapoltin-SRF-syottolaitteisto-Finnsementti_1920x865px-800x360.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Paapoltin-SRF-syottolaitteisto-Finnsementti_1920x865px-300x135.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Paapoltin-SRF-syottolaitteisto-Finnsementti_1920x865px-768x346.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Paapoltin-SRF-syottolaitteisto-Finnsementti_1920x865px-1536x692.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Muovikomposiittimurske sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n Finnsementin sementtitehtaalla prosessiin sis\u00e4\u00e4n polttoaineen joukossa ja on suoraan tekemisiss\u00e4 palotilassa syntyv\u00e4n tuotteen kanssa. Kuvassa SRF-polttoaineen sy\u00f6tt\u00f6laitteisto. Kuva: Finnsementti Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1079\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lappeenrannan-sementtitehdas-Finnsementti_1920x1079px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29264\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lappeenrannan-sementtitehdas-Finnsementti_1920x1079px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lappeenrannan-sementtitehdas-Finnsementti_1920x1079px-800x450.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lappeenrannan-sementtitehdas-Finnsementti_1920x1079px-300x169.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lappeenrannan-sementtitehdas-Finnsementti_1920x1079px-768x432.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Lappeenrannan-sementtitehdas-Finnsementti_1920x1079px-1536x863.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Finnsementin Lappeenrannan tehtaalla muovikomposiittimurske toimii polttoaineena ja klinkkerin raaka-aineena. Murskeessa voi olla mukana my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettuja tuulivoimalan lapoja. Kuva: Finnsementti Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Suoraan sementtiin<\/h3>\n\n\n\n<p>Puretut betoniperustukset voidaan murskata, pulveroida ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tienpohjina. Euroopan Tuuliyhdistys WindEuropen mukaan betonimurskeen laajaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoittaa toistaiseksi kuitenkin sek\u00e4 kysynt\u00e4 ett\u00e4 kuljetuskustannukset.<\/p>\n\n\n\n<p>Romumetallin myynnill\u00e4 voidaan kattaa osa purkamisen ja kierr\u00e4tyksen kuluista. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 vaikeimmin kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4 osa tuulivoimalaa ovat olleet muovikomposiittiset lavat.<\/p>\n\n\n\n<p>WindEuropen mukaan lapaj\u00e4tett\u00e4 syntyi Euroopassa vuosina 2020\u20132023 joka vuosi jopa 15 000 tonnia. M\u00e4\u00e4r\u00e4 voi kohota vuoteen 2030 menness\u00e4 60 000 tonniin vuodessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Muovikomposiitti on hankalasti kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4 j\u00e4temateriaali. Se sopii huonosti poltettavaksi, sill\u00e4 on huono l\u00e4mp\u00f6arvo ja siit\u00e4 tulee paljon tuhkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuulivoima-ala on Euroopassa asettanut itse itselleen kiellon toimittaa lapaj\u00e4tett\u00e4 kaatopaikoille. Suomessa olemme hoitaneet asian kuntoon jo ajat sitten. Hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00e4kin eri l\u00e4hteist\u00e4 syntyv\u00e4lle komposiittij\u00e4tteelle yritettiin kehitt\u00e4\u00e4 jo viime vuosikymmenell\u00e4 kahdessakin eri hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmas kerta toden sanoi. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittamassa, Muoviteollisuus ry:n vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vuoteen 2022 kest\u00e4neess\u00e4 KiMuRahankkeessa luotiin lopulta toimiva ker\u00e4ys- ja k\u00e4sittelyverkosto muovikomposiittij\u00e4tteelle. My\u00f6s puretuista tuulivoimaloiden lavoista saatu muovikomposiittij\u00e4te kuljetetaan Hyvink\u00e4\u00e4n ker\u00e4yspihalla murskattavaksi. Sen j\u00e4lkeen se toimitetaan Finnsementti Oy:n Lappeenrannan tehtaalle klinkkerin valmistuksen raaka-aineeksi ja energial\u00e4hteeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013Sementtitehtaalla muovikomposiittimurske sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n prosessiin sis\u00e4\u00e4n polttoaineen joukossa ja on suoraan tekemisiss\u00e4 palotilassa syntyv\u00e4n tuotteen kanssa. Palamattomat osat sulavat osaksi lopputuotetta ja menev\u00e4t suoraan materiaalihy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sementin valmistuksessa osana klinkkeriraaka-ainetta, Finnsementin vastuullisuusjohtaja <em>Ulla Leveelahti<\/em> kuvaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toistaiseksi hyvin pieni osa muovikomposiittimurskeesta on per\u00e4isin tuulivoimaloiden lavoista, sill\u00e4 voimaloita on purettu niin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Uudet, nyt pystytett\u00e4v\u00e4t tuulivoimalat puretaan 30\u201335 vuoden kuluttua. Ne ovat entisiin verrattuna huomattavasti suurempia. \u2013 Lapamateriaali on varmasti kehittynyt ja selv\u00e4sti entist\u00e4 vahvempaa. Uudet lasikuitumateriaalit ovat siten eritt\u00e4in kovia. Leveelahti sanoo, ett\u00e4 niiden soveltuvuus hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi sementin valmistuksessa on arvioitava sitten, kun ne tulevat kierr\u00e4tett\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Finnsementin Lappeenrannan tehtaalla viime vuonna yli 70 prosenttia polttoaineesta oli kierr\u00e4tyspolttoainetta. Siit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 SRF-polttoaine on suurin ryhm\u00e4. Kierr\u00e4tyspolttoaine (Solid Recovered Fuel, SRF) on kaupan, teollisuuden ja rakentamisen j\u00e4tteist\u00e4 jalostettavaa polttoainetta. SRF-polttoaine valmistetaan j\u00e4tteist\u00e4, jotka ovat tulleet tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 sovellu suoraan materiaalikierr\u00e4tykseen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1280\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/lappeenranta-Finnsementti_1920x1280px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29203\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/lappeenranta-Finnsementti_1920x1280px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/lappeenranta-Finnsementti_1920x1280px-800x533.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/lappeenranta-Finnsementti_1920x1280px-300x200.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/lappeenranta-Finnsementti_1920x1280px-768x512.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/lappeenranta-Finnsementti_1920x1280px-1536x1024.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">SRF-polttoainetta Finnsementti Oy:n Lappeenrannan tehtaalla. Kuva: Finnsementti Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h3>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"https:\/\/ym.fi\/documents\/1410903\/163317612\/Muistio,+Tuulivoimaloiden+perustusten+-purkaminen.pdf\/339008ff-3bff-de8a-0a45-c3b3351ac25b\/Muistio,+Tuulivoimaloiden+perustusten+purkaminen.pdf?t=1685366245444\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/ym.fi\/documents\/1410903\/163317612\/Muistio,+Tuulivoimaloiden+perustusten+-purkaminen.pdf\/339008ff-3bff-de8a-0a45-c3b3351ac25b\/Muistio,+Tuulivoimaloiden+perustusten+purkaminen.pdf?t=1685366245444<\/a><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuulivoimalan gravitaatioperustukseen voi kulua betonia jopa 1100 m3. Puretun voimalan lavat kiert\u00e4v\u00e4t lopuksi sementtiin.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":29196,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":true,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[47,77,48,93,51],"class_list":["post-29195","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-infra-ja-ymparistorakentaminen","tag-betonirakentaminen","tag-kiertotalous","tag-paikallavalurakentaminen","tag-sementti","tag-ymparistorakentaminen"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tuulivoimalan gravitaatioperustukseen voi kulua betonia jopa 1100 m3. Puretun voimalan lavat kiert\u00e4v\u00e4t lopuksi sementtiin.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-06-27T08:15:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-06-27T08:17:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"16 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta\",\"datePublished\":\"2025-06-27T08:15:00+00:00\",\"dateModified\":\"2025-06-27T08:17:18+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/\"},\"wordCount\":2312,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"betonirakentaminen\",\"kiertotalous\",\"paikallavalurakentaminen\",\"sementti\",\"ymp\u00e4rist\u00f6rakentaminen\"],\"articleSection\":[\"Infra ja ymp\u00e4rist\u00f6rakentaminen\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/\",\"name\":\"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2025-06-27T08:15:00+00:00\",\"dateModified\":\"2025-06-27T08:17:18+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta - Betoni-lehti","og_description":"Tuulivoimalan gravitaatioperustukseen voi kulua betonia jopa 1100 m3. Puretun voimalan lavat kiert\u00e4v\u00e4t lopuksi sementtiin.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2025-06-27T08:15:00+00:00","article_modified_time":"2025-06-27T08:17:18+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"16 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta","datePublished":"2025-06-27T08:15:00+00:00","dateModified":"2025-06-27T08:17:18+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/"},"wordCount":2312,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg","keywords":["betonirakentaminen","kiertotalous","paikallavalurakentaminen","sementti","ymp\u00e4rist\u00f6rakentaminen"],"articleSection":["Infra ja ymp\u00e4rist\u00f6rakentaminen"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/","name":"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg","datePublished":"2025-06-27T08:15:00+00:00","dateModified":"2025-06-27T08:17:18+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/06\/Metsalamminkankaan-tuulipuisto_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/06\/27\/betoni-on-tarkeassa-osassa-tuulivoimalan-elinkaarta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Betoni on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa tuulivoimalan elinkaarta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29195"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29195\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29196"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}