{"id":29375,"date":"2025-09-26T13:18:04","date_gmt":"2025-09-26T10:18:04","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29375"},"modified":"2025-11-20T09:39:23","modified_gmt":"2025-11-20T07:39:23","slug":"tapiolan-kirkko-peruskorjattiin-pieteetilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tapiolan-kirkko-peruskorjattiin-pieteetilla\/","title":{"rendered":"Tapiolan kirkko peruskorjattiin pieteetill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tapiolan kirkosta j\u00e4rjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti professori, arkkitehti Aarno Ruusuvuori<\/em> kilpailuty\u00f6ll\u00e4\u00e4n \u201dPyh\u00e4t puut.\u201d Kirkon tonttia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t korkeat valkoiset tornitalot, joiden kanssa kirkkorakennuksen on vaikea kilpailla, joten arkkitehti p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 rakennuksesta tumman varjon m\u00e4ntymetsikk\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Betonista rakennettu kirkkorakennus on ulkoap\u00e4in muurien sulkema ja sen korkein osa on kuutiomainen kirkkosali. Rakennuksella ei ole selke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4julkisivua. Rakennuskompleksiin kuuluvat sis\u00e4pihan toisistaan erottamina varsinainen kirkkosali, pienempi seurakuntasali, toimistotilat sek\u00e4 kerhotilat. Huonetilat avautuvat lasiseinill\u00e4 sis\u00e4pihalle. Tapiolan kirkossa ei ole tornia tai my\u00f6sk\u00e4\u00e4n erillist\u00e4 kellotornia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sis\u00e4piha. Kirkko on Tapiolan 1950\u201360-luvuilla toteutetun puutarhakaupungin keskustan keskeinen rakennus. Kirkon korjaus on arvokas teko my\u00f6s kokonaisuuden s\u00e4ilymisen puolesta. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirkko on kaksikerroksinen. Ensimm\u00e4inen kerros on maan tasalla. Alimmassa kerroksessa on pommisuojat sek\u00e4 erilaisia kerho- ja neuvottelutiloja.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehti Anna Ruusuvuoren<\/em> suunnittelema laajennus valmistui vuonna 1992.<\/p>\n\n\n\n

Monipuolinen betonirakennus<\/h3>\n\n\n\n

Kirkon julkisivu koostuu betonista, lasista ja ter\u00e4ksest\u00e4. Askeettisen ja korkean kirkkosalin sein\u00e4t on muurattu harmaista harkkotiilist\u00e4 ja lattiassa on k\u00e4ytetty punaista laattatiilt\u00e4. Valoa kirkkosaliin tulee kattoikkunoista ja isosta l\u00e4nsi-ikkunasta, jonka valo heijastuu betonirakennelman kautta sis\u00e4lle. Salin sivutilat saavat auringonvaloa julkisivupilastereihin sijoitetuista kapeista ikkunoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Valoa kirkkosaliin tulee kattoikkunoista ja isosta l\u00e4nsi-ikkunasta, jonka valo heijastuu betonirakennelman kautta sis\u00e4lle. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4osa kirkkorakennuksesta ja asuinrakennus perustettiin maanvaraisesti ja osittain suoraan kalliolle betonianturoin ja perusmuurit valettiin betonista pystylautamuoteissa. Kirkko- ja seurakuntasali jouduttiin kuitenkin perustamaan halkaisijaltaan 50\u201370 cm:n paaluille noin 10 metrin syvyyteen.<\/p>\n\n\n\n

Kirkko- ja asuinrakennuksen kantavat rakenteet tehtiin kokonaan ter\u00e4sbetonista. Toimisto-, kerho- ja seurakuntatilojen ulkoseinien p\u00e4\u00e4dyt ovat betonisia puhdasvaluseini\u00e4, joiden ulkopinnassa k\u00e4ytettiin pystysuuntaisia raakavalumuotteja. Yhdysk\u00e4yt\u00e4vien, seurakuntasalien ja toimistosiiven pitkien seinien ulkopinnassa k\u00e4ytettiin l\u00e4mm\u00f6neristettyj\u00e4 betonisia sandwich-elementtej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirkkosalin ulkosein\u00e4rakenne muodostuu kantavista ter\u00e4sbetonipilareista, joihin jo valuvaiheessa kiinnitettiin ei-kantavat l\u00e4mm\u00f6neristetyt sandwich-elementit. Alapohjat ovat enimm\u00e4kseen maanvaraisia ter\u00e4sbetonilaattoja. Kirkkosalin tiililattian alla on paksu lecasorakerros. V\u00e4li- ja yl\u00e4pohjat ovat p\u00e4\u00e4osin alalaattapalkistoja.<\/p>\n\n\n\n

Kirkossa on sek\u00e4 sileit\u00e4, betonielementein toteutettuja betonijulkisivuja, ett\u00e4 karkeampia paikallavalupintoja. Kirkkorakennuksen siipiosien p\u00e4\u00e4tysein\u00e4t, kirkonkellojen etusein\u00e4ke ja sokkelit ovat paikalla valettuja ja niiss\u00e4 pystysuuntaisen raakalautamuottilaudoituksen j\u00e4lki n\u00e4kyy selv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon etel\u00e4julkisivu sek\u00e4 seurakuntasalin pohjois- ja l\u00e4nsijulkisivut koostuvat puolen moduulin levyisist\u00e4 sileist\u00e4, pystysuuntaisista elementeist\u00e4 ja kirkkosalin julkisivut sile\u00e4valupintaisista, moduulin levyisist\u00e4 U-mallisista elementeist\u00e4. Korkeussuunnassa julkisivu jakautuu kahdeksaan elementtivy\u00f6hykkeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Kirkkosalin ja sen l\u00e4nsi-ikkunan betonielementtien pintoja ja saumoja sek\u00e4 paikalla valettuja betoniseini\u00e4 korjattiin vuosina 2009\u20132010. Kirkkorakennuksen alkuper\u00e4iset l\u00e4nsijulkisivun elementit purettiin pois 1990-luvun laajennuksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tapiolan keskustan asemakaavassa kirkko on merkitty suojelukohteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Peruskorjaus allianssihankkeena<\/h3>\n\n\n\n

Viidenkymmenen vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtineess\u00e4 Tapiolan kirkossa \u2013 kuten useimmissa ik\u00e4tovereissaan \u2013 oli todettu kosteusteknisi\u00e4 ongelmia ja sen ilmanvaihtokin kaipasi kipe\u00e4sti parantamista. Suurempaa peruskorjausta ryhdyttiin valmistelemaan jo vuonna 2012. Silloinen hankeselvitys sai kuitenkin voimakasta kritiikki\u00e4 Museovirastoilta suojelukysymyksiin liittyen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tapiolan kirkossa oli kosteusteknisi\u00e4 ongelmia ja ilmanvaihto kaipasi parantamista. Kirkosta on onnistuttu tekem\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4jilleen merkitt\u00e4v\u00e4sti toimivampi, terveellisempi ja turvallisempi. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuosina 2019\u20132021 toteutettu peruskorjaus k\u00e4ynnistettiin tarveselvityksell\u00e4 vuonna 2016 ja uudella hankesuunnitelmalla. Suojelua valvovana viranomaisena toimi Museovirasto.<\/p>\n\n\n\n

Peruskorjaushanketta edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuntotutkimuksessa raskaimmat rakennustekniset korjaus- ja uusimistarpeet l\u00f6ytyiv\u00e4t maanvastaisista rakenteista.<\/p>\n\n\n\n

Betonijulkisivujen kunto yll\u00e4tti kuitenkin positiivisesti. Betonissa todettiin ik\u00e4\u00e4n n\u00e4hden normaalia etenev\u00e4\u00e4 korroosiovauriota ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 betonin lohkeilua. Kuntotutkimuksen perusteella ulkovaipan j\u00e4ljell\u00e4 olevaksi elinkaareksi arvioitiin noin noin 15\u201320 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Toukokuussa 2020 kirkossa k\u00e4ynnistyneen korjausrakennushankkeen tavoitteena oli uusia kirkon rakenteita ja talotekniikkaa, kuten l\u00e4mmitys-, viem\u00e4ri-, vesijohto- ja ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4t, ja kunnostaa laajennusosan toimisto- ja yhteisk\u00e4ytt\u00f6tilat. Kellareissa uusittiin 1960-luvun alapohjat sek\u00e4 maanvastaisten sein\u00e4rakenteiden sis\u00e4puoliset rakennekerrokset.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon sakraalitilat, eli sakasti, kirkkosali ja kastekappeli, kuuluvat vaativimpaan olemassa olevaan SR1-suojeluluokkaan. Se tarkoittaa, ett\u00e4 rakennuksen julkisivu, sis\u00e4pinnat ja kalusteet kuuluvat suojelun piiriin, eik\u00e4 niit\u00e4 saa muuttaa mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirkon sakraalitilat, eli sakasti, kirkkosali ja kastekappeli, kuuluvat vaativimpaan olemassa olevaan SR1-suojeluluokkaan. Rakennuksen julkisivua, sis\u00e4pintoja ja kalusteita ei saa muuttaa mill\u00e4\u00e4n tavalla. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vanhalla puolella kaiken oli s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 alkuper\u00e4isess\u00e4 tilassaan kalusteita my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n

Anna Ruusuvuoren suunnittelema, vuonna 1992 valmistunut kirkon laajennusosa kuului korjausrakennushankkeeseen, mutta ei ollut yht\u00e4 tiukasti suojeltu kuin kirkon vanha puoli. Laajennusosan puolella uusittiin muun muassa wc- ja keitti\u00f6tilat, puuikkunat, lattiapinnoitteet sek\u00e4 tiloja seurakuntalaisten kohtaamispaikaksi.<\/p>\n\n\n\n

Peruskorjauksessa tavoitteena oli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kirkon ulkoasu sellaisena, ett\u00e4 suurinta osaa korjaust\u00f6ist\u00e4 ei erota paljaalla silm\u00e4ll\u00e4. Tilat s\u00e4ilytettiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti entisell\u00e4\u00e4n ja saman n\u00e4k\u00f6isin\u00e4 kuin aiemminkin. Rakennus on peruskorjauksen j\u00e4ljilt\u00e4 rakennusfysikaalisesti toimiva, kunnossa ja k\u00e4ytt\u00e4jilleen terveellinen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hanke pysyi hyv\u00e4ksytyss\u00e4 17,3 miljoonan euron budjetissa ja valmistui marraskuussa 2021. Valmistuminen viiv\u00e4styi hieman odotetusta, mik\u00e4 johtui suurimmaksi osaksi katossa havaituista vuodoista ja pandemian aiheuttamista viiveist\u00e4 ter\u00e4srakenteiden ja puutavaran toimituksiin. My\u00f6s katto korjattiin remontin yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Huolella suunniteltu<\/h3>\n\n\n\n

Allianssihankkeena toteutetun peruskorjauksen suunnitteluvaiheeseen k\u00e4ytettiin huomattavasti aikaa ennen korjaust\u00f6iden aloittamista.<\/p>\n\n\n\n

Tapiolan kirkon peruskorjauksen rakennesuunnittelija, rakennefysikaalinen suunnittelija ja kosteudenhallintakoordinaattori oli Ideastructura Oy. Rakennesuunnittelijana ty\u00f6skenteli insin\u00f6\u00f6ri (AMK) Antti Nurmi<\/em>. Rakennusfysikaalisena suunnittelijana ja kosteudenhallintakoordinaattorina hankkeessa ty\u00f6skenteli insin\u00f6\u00f6ri (AMK) Antti Siika-aho<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kohde ei ollut aivan helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 suunnitella eik\u00e4 toteuttaa. \u2013Tapiolan kirkkorakennuksessa on varsin haastavia maanvastaisia rakenteita, kuten ahtaille sis\u00e4pihoille sijoittuvia valokuilurakenteita ja maanvastaisia seini\u00e4, joita ei voitu avata ulkoap\u00e4in kaikilta osin perustamistasoon asti. My\u00f6s l\u00e4hes maanpinnan tasossa sijaitsevat lasirakenteisten ulkoseinien alaosat sokkelihalkaisuineen, kattoikkunat sek\u00e4 maanvastaisten alapohjarakenteiden sis\u00e4\u00e4n piilotettu talotekniikka toivat korjaussuunnitteluun omat haasteensa, Antti Siika-aho kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Julkisivuelementtien kunto osoittautui tutkittaessa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4ksi siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 ne olivat ty\u00f6maalla valettuja elementtej\u00e4 ja muutoinkin elementtirakentaminen oli 1960-luvun alussa varsin tuoretta tekniikkaa. Kaikista julkisivuosista, my\u00f6s 1990-luvun laajennuksesta, paljastui ter\u00e4skorroosiota ja halkeamia, joista laadittiin yksityiskohtaiset vauriokartat paikkakorjauksia varten.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Julkisivuelementtien kunto osoittautui tutkittaessa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4ksi. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirkon julkisivuelementtien uusimistakin mietittiin, mutta siit\u00e4 luovuttiin. \u2013 Betonirakenteet haluttiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hallitusti k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 loppuun asti. Peruskorjauksessahan s\u00e4\u00e4stettiin joka tapauksessa mahdollisimman paljon vanhoja rakenteita, Siika-aho korostaa.<\/p>\n\n\n\n

Julkisivupintoihin oli kertynyt lev\u00e4\u00e4 ja ep\u00e4puhtauksia, jotka puhdistettiin ennen betonirakenteiden pielien ja halkeamien paikkakorjauksia. Niist\u00e4 vastasi betonirakenteiden konservointiin, restaurointiin ja vaativaan korjausrakentamiseen erikoistunut urakoitsija Ukri Oy.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki elementtisaumaukset uusittiin pohjanauhoineen ja elastiset saumat uusittiin.<\/p>\n\n\n\n

Siika-aho korostaa, ett\u00e4 lopputuloksessa ei tavoiteltukaan tasalaatuista pintaa, vaan paikalliset erot julkisivuissa hyv\u00e4ksyttiin. \u2013Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten paikat aikanaan erottuvat julkisivun taas patinoituessa. Kaiken korjauksen periaatteena on ollut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iset elementit k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n

Karkea, vuosia ja korjauksia n\u00e4hnyt betonipinta sopii hyvin my\u00f6s Ruusuvuoren betonibrutalistiseen kirkkoarkkitehtuuriin.<\/p>\n\n\n\n

Kulkureiteill\u00e4 olevia kuorielementtej\u00e4 varmistuskiinnitettiin kantaviin rakenteisiin uusilla ankkureilla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Julkisivuissa on rakennusajalle tavanomaisia, ns. mustalla ter\u00e4ksell\u00e4 kiinnitettyj\u00e4 ulkokuorielementtej\u00e4. Jotta kuorielementit kulkureiteill\u00e4 varmasti pysyisiv\u00e4t paikallaan viel\u00e4 seuraavat 15 \u2013 20 vuotta, niille tehtiin aika mittavia ja haastavia varmistuskiinnityksi\u00e4 kiila-ankkurityyppisell\u00e4 ratkaisulla, puristushylsyill\u00e4 ja runkokiinnikkeill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Piilokiinnikkeet on naamioitu hyvin, mutta tarkkasilm\u00e4inen voi k\u00e4yd\u00e4 bongaamassa ne sateisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin ne erottuvat jonkin aikaa julkisivun pinnassa, toteaa Siika-aho.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kellareissa uusittiin alapohjat ja sokkelirakenteet. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Valo tulee ep\u00e4suorasti kirkon useissa tiloissa. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kosteusteknisi\u00e4 haasteita<\/h3>\n\n\n\n

Tapiolan kirkon maanvastaisten betonirakenteiden kosteustekniset haasteet oli sel\u00e4tett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuksessa oli hyvin matalat sokkelit ja lattiat l\u00e4hell\u00e4 maanpinnan tasoa. Sulamis- ja sadevesien aiheuttama kosteusrasitus sokkelirakenteille on ollut aina varsin suurta. Jonkin verran oli my\u00f6s pakkasrapaumaa. Osa ahtailla sis\u00e4pihoilla syv\u00e4ll\u00e4 sijaitsevista salaojalinjoista oli sortunut, eik\u00e4 niit\u00e4 voinut kaikilta osin kaivaa auki puiden ja ahtaiden pihojen takia.<\/p>\n\n\n\n

Peruskorjauksessa piti parantaa rakennuksen vierustan vedenohjautuvuutta ja vedenpoistuvuutta rakennuksen vierustan geomuovien, maanpintojen pienten muokkausten ja linjakuivatuksen avulla. Uusia salaojalinjoja rakennettiin sinne, miss\u00e4 se oli mahdollista. Osa uusista salaojalinjoista sijoitettiin maanvastaisen alapohjan alle, sill\u00e4 ahtaat sis\u00e4pihat ja suojellut puut olisivat tehneet ulkopuolisen kaivuuty\u00f6n l\u00e4hes mahdottomaksi. Kirkkosalin p\u00e4\u00e4tyyn rakennettiin my\u00f6s uudet hulevesien viivytysaltaat.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki sokkelihalkaisut puhdistettiin ja kuivattiin. Vanhat eristeet poistettiin ja korvattiin nykyaikaisilla l\u00e4mm\u00f6neristeill\u00e4. Liittym\u00e4t tiivistettiin huolellisesti. Sokkelien ulkopinnat k\u00e4siteltiin Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Sulin Oy:n betonirakennetta tiivist\u00e4v\u00e4ll\u00e4, hiushalkeamia silottavalla ja rakenteen kemiallista kestoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Xypex Consentrate -pintak\u00e4sittelyll\u00e4. Noin 40 jm rapautunutta sokkelin yl\u00e4pintaa valettiin kokonaan uudelleen. Massaan lis\u00e4ttiin valmisbetoniasemalla massaan sekoitettava Xypex Admix C-500 NF -lis\u00e4aine, joka tiivist\u00e4\u00e4 betonia vedenpainetta sek\u00e4 kapillaarista kosteutta vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Lopputulos on varsin hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen ja kosteusteknisesti sokkelit ovat toimineet nyt hyvin, Siika-aho kertoo. \u2013 Pihat ovat tosin edelleen melkein lattiapinnan tasossa. Pienen pieni\u00e4 maanpinnan tason laskuja pystyimme tekem\u00e4\u00e4n osiin rakennusta.<\/p>\n\n\n\n

1960-luvun rakennetun osan maanvastaisessa alapohjassa k\u00e4ytetty mineraalivilla korvattiin nykyaikaisella l\u00e4mm\u00f6neristeell\u00e4. Maanvastaisissa betonilattioissa oli k\u00e4ytetty huonosti vesih\u00f6yry\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 pintamateriaaleja, kuten muovimattoja ja linoleumia. Kaikki tiiviit lattiap\u00e4\u00e4llysteet poistettiin ja ne korvattiin eritt\u00e4in hyvin vesih\u00f6yry\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevill\u00e4 ja kosteutta kest\u00e4vill\u00e4 pinnoiteratkaisuilla, kuten kiiltohiotuilla betonilattioilla.<\/p>\n\n\n\n

Tapiolan kirkossa oli my\u00f6s eritt\u00e4in haastavia, kellariin valoa tuovia maanvastaisia valokuilurakenteita. \u2013Ahtaiden pihojen vuoksi niihin ei kaikilta osin p\u00e4\u00e4sty ulkopuolelta tekem\u00e4\u00e4n kosteuden- ja vedeneristyksi\u00e4 perustamistasoon saakka. Rakenteen vesitiiviyden parantamisessa k\u00e4ytettiin Sulinin sis\u00e4puolisia erikoislaasteja.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuksen alkuper\u00e4isell\u00e4 osalla on my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 v\u00e4lisein\u00e4linjoja, jotka ulottuvat kaikkien kuivatuslinjojen alapuolelle. Jopa ulkopuolisten salaojienkin juoksukorot j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4liseinien alaosia ylemm\u00e4s. N\u00e4ihin kohtiin tehtiin porareik\u00e4injektoimalla kapillaarikatkot Xypex Consentratella.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan kirkon maanvastaisten rakenteiden kosteustekninen toimivuus saatiin hyv\u00e4lle tasolle. Lis\u00e4ksi kirkkoon alapohjaan rakennettiin radonpoistoj\u00e4rjestelm\u00e4, jolla voidaan radonin lis\u00e4ksi hallita my\u00f6s alapohjan kosteusolosuhteita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alttarista on tehty esteet\u00f6n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ramppi ensimm\u00e4isen penkkirivin tilalle. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kirkkosalin laattalattiaa purettiin, lattian alle lis\u00e4ttiin tekniikkaa ja vanhat klinkkerit asennettiin takaisin. Kuva: Hannu Rytky<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haastavat talotekniikkavedot<\/h3>\n\n\n\n

Tapiolan kirkon peruskorjauksessa kenties kaikkein haastavinta oli kuitenkin saada l\u00e4hes kaikki talotekniikka k\u00e4tketty\u00e4 maanvastaisten betonirakenteiden sis\u00e4\u00e4n. Lopputulos toki on kaiken vaivan v\u00e4\u00e4rtti. \u2013Vaikka kaikki talotekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t on uusittu, lopputulos kirkon sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, kuin mit\u00e4\u00e4n ei olisi tapahtunut, Siika-Aho ihastelee.<\/p>\n\n\n\n

\u2013On ihme, ett\u00e4 kaikki tekniikka ja tuloilmaelimet saatiin naamioitua betonirakenteiden sis\u00e4\u00e4n. Alapohjaa oli piikattava auki kuiluille ja kanaaleille. Se oli iso ty\u00f6 ja vaati hyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 arkkitehtien, talotekniikkasuunnittelijoiden sek\u00e4 urakoitsijan kanssa. Onneksi kyseess\u00e4 oli allianssihanke. Allianssi helpotti aika montaa vaikeaa ratkaisua, kun saimme hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ratkottua asioita ty\u00f6maavaiheen aikana, Siika-aho kiitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Sulin Oy:n toimitusjohtaja Ronald Sulin<\/em> kiitt\u00e4\u00e4 Siika-Ahoa hankkeen eri osapuolten aktiivisesta mukaan ottamisesta ja sitouttamisesta yhteisen, kohdekohtaisen ongelmanratkaisun kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4llainen mukaanottava toimintamalli on mielest\u00e4ni eritt\u00e4in toivottavaa koko rakennusalalla. Hyv\u00e4n lopputuloksen saavuttaminen on merkitt\u00e4v\u00e4sti ep\u00e4varmempaa, mik\u00e4li tiedonkulku on rajoitettua ja osapuolet toimivat kukin erill\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in ei synny yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 tavoiteltavasta kokonaisuudesta, Sulin painottaa.<\/p>\n\n\n\n

Kohteessa kiinnitettiin erityist\u00e4 huomiota rakenteiden ilmatiiviyteen ja hallitsemattomien ilmavuotojen ehk\u00e4isemiseen betonirakenteissa tai l\u00e4pivienneiss\u00e4. Maanvastaisten betonialapohjien ja ter\u00e4sbetoniseinien liittym\u00e4t on tiivistetty huolellisesti, jolla turvataan sis\u00e4ilman laatua.<\/p>\n\n\n\n

Runkorakenteet<\/h3>\n\n\n\n

Tapiolan kirkon alkuper\u00e4isen osan runko on paikallavalettu ja p\u00e4\u00e4osin kaikki valupinnat ovat n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 pintaa arkkitehtuurin hengess\u00e4. Vanhoista suunnitelmista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 alkuper\u00e4isen kirkkosalisiiven rakennesuunnittelija on joutunut pinnistelem\u00e4\u00e4n pysy\u00e4kseen Ruusuvuoren n\u00e4kemyksen per\u00e4ss\u00e4, samoin varmasti muottikirvesmiehet. Erityisen vaikuttavat ovat kirkkosalin yl\u00e4pohjaa kannattelevat paikallavaletut kotelopalkit, joiden j\u00e4nnev\u00e4li on 25 metri\u00e4 ja kotelon sein\u00e4m\u00e4vahvuus vain 15 cm. \u2013Viel\u00e4 1960-luvun alussa betoni ja harjater\u00e4s olivat kalliita, mutta insin\u00f6\u00f6rity\u00f6 halpaa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Peruskorjauksessa runkorakenteisiin ei kohdistunut suuria korjaus- tai muutostarpeita. Suurin ty\u00f6 oli talotekniikan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin sovituksessa ja monimuotoisten rakenteiden kapasiteettien analysoinnissa kanavarei\u00b4ityksi\u00e4 varten, Nurmi kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Puolivuosittainen kosteuskierros<\/h3>\n\n\n\n

Siika-aho korostaa, ett\u00e4 Tapiolan kirkko on suojeltu arvorakennus, jonka peruskorjauksessa kaikkea tekemist\u00e4 ohjasi tavoite pyrki\u00e4 mahdollisimman hyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen.<\/p>\n\n\n\n

Siika-aho haluaakin varmistaa, ett\u00e4 kirkko pysyy kosteusteknisesti kriittisiksi tiedetyilt\u00e4 rakenteiltaan ja rakennusosiltaan mahdollisimman hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 tarkastamassa ne kahdesti vuodessa. \u2013 Joka kev\u00e4t, kun lumet on sulanut ja syksyll\u00e4 kun talvi l\u00e4hestyy, h\u00e4n t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Siika-aho toivoisi, ett\u00e4 varsinkin t\u00e4llaisissa haastavissa suojelluissa sakraalikohteissa peruskorjauksen j\u00e4lkiseuranta olisi tavanomaista peruskorjausta parempaa. \u2013 Siten saataisiin monta ik\u00e4v\u00e4\u00e4 vauriota ennalta ehk\u00e4isty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkia haastavia peruskorjauksia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lkiseurata juuri lainkaan, mihin Siika-aho toivoisi muutosta.<\/p>\n\n\n\n

Suunnittelukohteena Tapiolan Kirkko oli Siika-aholle ja Nurmelle erityisen mieluisa, koska hankkeessa oli painotettu niin voimakkaasti sek\u00e4 museaalisia ja ekologisia arvoja. \u2013On sek\u00e4 hienoa ett\u00e4 ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rakennusosat ja rakenteet pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n turvallisesti loppuun saakka. Toki kirkon julkisivujen uusiminen olisi tullut my\u00f6s huomattavasti kalliimmaksi.<\/p>\n\n\n\n

Nyt Tapiolan kirkon julkisivujen tavoitek\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 on noin 20 vuotta korjauksen valmistumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Julkisivujen kuntoa tulee tietenkin seurata. \u2013Yll\u00e4pidossa ja huollossa julkisivurakenteiden kuntoon on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota. Jos paikallisia vaurioita havaitaan, niit\u00e4 on varauduttava korjaamaan ennen laajempien vaurioiden syntymist\u00e4, Siika-aho korostaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n