{"id":29400,"date":"2025-09-26T13:17:32","date_gmt":"2025-09-26T10:17:32","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29400"},"modified":"2025-09-26T13:17:32","modified_gmt":"2025-09-26T10:17:32","slug":"kirkko-keskella-kylaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/kirkko-keskella-kylaa\/","title":{"rendered":"Kirkko keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1958 valmistunut Lauttasaaren kirkko Helsingiss\u00e4 kuuluu arkkitehtien Marja <\/em>ja Keijo Pet\u00e4j\u00e4n<\/em> p\u00e4\u00e4teoksiin. Kuten pit\u00e4j\u00e4n kirkon kuuluu, se sijaitsee keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 ja kukkulalla, Myllykallion m\u00e4ell\u00e4. Sielt\u00e4 se n\u00e4kyy hyvin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 on my\u00f6s yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 betonielementtijulkisivuista.<\/p>\n\n\n\n

Valmistuessaan Lauttasaaren kirkko oli sek\u00e4 h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n moderni ett\u00e4 turvallisen perinteinen. Se ei olekaan pelkk\u00e4 kirkko, vaan \u201dLauttasaaren kirkollinen ty\u00f6keskus\u201d, kuten jo sen suunnittelemiseksi julkistetun arkkitehtikilpailun toimeksiannossa kirjattiin.<\/p>\n\n\n\n

Pet\u00e4jien ehdotus ei suinkaan voittanut kilpailua. Sen voitti arkkitehti Osmo Lappo<\/em> ehdotuksellaan \u201dSaarella palaa\u201d. Kaksi muuta palkittua olivat arkkitehti Bertel Saarnio<\/em> ehdotuksella \u201dViheri\u00f6iv\u00e4 risti\u201d ja arkkitehti Aarno Ruusuvuori<\/em> ehdotuksella \u201dKolme\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Palkintolautakunta lunasti my\u00f6s kaksi muuta ty\u00f6t\u00e4, Pet\u00e4jien (mukana my\u00f6s arkkit. yo. Heikki Koskelo<\/em>) suunnitelman \u201dCour\u201d ja arkkitehtien Kauko Tiihonen<\/em> ja Erkki Pasanen<\/em> suunnitelman \u201dTerrazza\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Ehdotusta \u201dCour\u201d (sis\u00e4piha) palkintolautakunta piti kiinte\u00e4n\u00e4, maastoon hyvin sopeutuvana, kehityskelpoisena ja \u201dmiehekk\u00e4\u00e4n\u00e4\u201d. Lautakunnan yksimielinen k\u00e4sitys olikin, ett\u00e4 toteutettuna juuri t\u00e4m\u00e4 suunnitelma johtaisi parhaaseen lopputulokseen.<\/p>\n\n\n\n

Pet\u00e4j\u00e4n ehdotusta ei kuitenkaan voitu palkita, sill\u00e4 se poikkesi joiltain osin kilpailun s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Asemapiirros. Kuva: Verstas Arkkitehdit<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pihan alkuper\u00e4iset pesubetonilaatat pyrittiin perusparannuksessa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lauttasaaren peruskorjattu kirkko kohoaa Myllykalliolla keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 modernina ja arvokkaana lauttasaarelaisten olohuoneena. Kuva: Niclas M\u00e4kel\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja kaunista<\/h3>\n\n\n\n

Harjannostajaisia vietettiin toukokuussa 1957. Uusi kirkko ja ty\u00f6keskus vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 20. syyskuuta 1958. Valmistuessaan kirkko oli Helsingin modernein ja pinta-alaltaan suurin.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon mittakaavaa selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 siin\u00e4 tuli olla tilat kahdelle seurakunnalle: Lauttasaaren seurakunnalle ja ruotsinkieliselle Johannes F\u00f6rsamlingenille. Siksi rakennuksessa on kaksi kirkkosalia ja kumpaakin seurakuntaa palvelevia seurakuntasaleja. Lis\u00e4ksi rakennuksessa on kerhotiloja, ty\u00f6tiloja ja urheiluhalli.<\/p>\n\n\n\n

Lauttasaaren kirkko on rakennuksena n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ja heijastaa suunnittelijoidensa ihmisl\u00e4heisen ja ilmeikk\u00e4\u00e4n arkkitehtuurin suunnittelufilosofiaa. Kirkon sis\u00e4tilat, valaistuksen ja kirkolliset esineet suunnittelivat aikakauden merkitt\u00e4vimpiin kuuluvat sisustusarkkitehdit Annikki <\/em>ja Ilmari Tapiovaara<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Suositun turistikohteen asemasta sen syrj\u00e4ytti vasta Temppeliaukion kirkko vuonna 1969.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Julkisivu it\u00e4\u00e4n. Kuva: Verstas Arkkitehdit<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ensimm\u00e4isen kerroksen pohjapiirros. Kuva: Verstas Arkkitehdit<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mittava peruskorjaushanke<\/h3>\n\n\n\n

Lauttasaaren kirkon laaja peruskorjaus oli rakennuksen ensimm\u00e4inen ja samalla Helsingin seurakuntayhtym\u00e4n suurin kirkkokorjaushanke yli 30 vuoteen. Sen kustannusarvio oli 17,8 miljoonaa euroa. Hankaluuksia vaativalle peruskorjaushankkeelle tuottivat pandemia sek\u00e4 rakennusmateriaalien saatavuus. Korjaushanke alkoi syyskuussa 2020 ja urakka otettiin vastaan maaliskuussa 2022. Sek\u00e4 budjetissa ett\u00e4 aikataulussa pysyttiin.<\/p>\n\n\n\n

Ei kumma, ett\u00e4 Lauttasaaren kirkon monin tavoin haastava ja kaikin puolin onnistunut peruskorjaushanke oli yksi vuoden 2023 Arkkitehtuurin Finlandia-ehdokkaista.<\/p>\n\n\n\n

Verstas Arkkitehtien suunnittelemassa Lauttasaaren kirkon peruskorjauksessa keskityttiin rakenteiden, esimerkiksi perustusten ja talotekniikan kunnostukseen. S\u00e4hk\u00f6- ja ilmastointij\u00e4rjestelm\u00e4t p\u00e4ivitettiin nykyaikaisiksi. Audiovisuaalinen tekniikka modernisoitiin ja valaistus korvattiin LED-tekniikalla. My\u00f6s kirkonkellojen kiinnikkeet uusittiin.<\/p>\n\n\n\n

Remontissa kunnioitettiin alkuper\u00e4isen rakennuksen muotoilua ja henke\u00e4, joten muutokset alkuper\u00e4iseen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n olivat mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Erityist\u00e4 huomiota kiinnitettiin toiminnallisuuden parantamiseen. Peruskorjauksessa pystyttiin parantamaan tilojen toiminnallisuutta, esteett\u00f6myytt\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4. Kiinteist\u00f6\u00f6n tuli muun muassa kaksi hissi\u00e4 sek\u00e4 laajennusosa, joka mahdollisti sis\u00e4yhteydet eri osien v\u00e4lille, kuten paremman kulkuyhteyden kahvila-lounasravintolaan. Lauttasaaren seurakunnan puolella olevan kryptan betonialapohja syvennettiin ja uusittiin kokonaisuudessaan tilojen toimivuuden parantamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Jotta tilat vastaisivat loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n nykyisi\u00e4 tarpeita, esimerkiksi musiikkikoulun ja pienen p\u00e4iv\u00e4kodin tilat suunniteltiin kerhosiivess\u00e4 uudelleen ja partiolaisten tilat siirrettiin kryptaan. Kirkon kahvila sai pienen laajennuksen ja uuden keitti\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Osa kalusteista entis\u00f6itiin, maalattiin ja verhoiltiin uudelleen. Kirkkosali on p\u00e4\u00e4osin entisell\u00e4\u00e4n, mutta katosta roikkuu nyt venepuusepp\u00e4 Marko Torvisen<\/em> rakentama votiivilaiva, pienoismalli St Johannes – purjelaivasta. Helsingin varakkaimman kauppiaan Johan Sederholmin<\/em> laiva ajoi Lauttasaaren edustalla kovassa vastatuulessa karille vuonna 1759 matkallaan Suomenlinnasta kohti Saksaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Peruskorjauksessa Lauttasaaren kirkon kirkkosali s\u00e4ilyi p\u00e4\u00e4osin entisell\u00e4\u00e4n, mutta sen k\u00e4ytett\u00e4vyys parani. Kuva: Niclas M\u00e4kel\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tarkat speksit<\/h3>\n\n\n\n

Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 kaikki vanha s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n tai korjataan alkuper\u00e4ist\u00e4 vastaavaksi. T\u00e4m\u00e4 oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 jo siksi, ett\u00e4 rakennus ja pihan rakenteet on vuonna 2004 suojeltu kirkkolain nojalla. Vain heikkokuntoiset rakenteet oli tarkoitus vaihtaa.<\/p>\n\n\n\n

Talotekniikan uudistaminen edellytti kuitenkin jonkinasteisia purkut\u00f6it\u00e4 ja rakenteita oli purettava my\u00f6s toiminnallisten muutosten takia.<\/p>\n\n\n\n

Museovirasto ja rakennusvalvonta olivat tiiviisti mukana hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 peruskorjauksen suunnittelu edellytti hienovaraisuutta. Projektin vastaavana arkkitehtina ty\u00f6skennellyt Riina Palva<\/em> muistuttaa, ett\u00e4 1950-luvun ty\u00f6kirkkoajattelua edustava rakennus on arkkitehtonisesti hyvin korkealaatuinen. Ennen peruskorjausta se oli kuitenkin jo hyvin huonossa kunnossa.<\/p>\n\n\n\n

Vieress\u00e4 kirkkoon p\u00e4in viett\u00e4v\u00e4 puisto<\/h3>\n\n\n\n

Kirkkoon tehtiin mittava perusmuurin ja kosteudenhallinnan tutkimus. Sokkelit kaivettiin esiin ja eristykset tarkistettiin. Kirkon pohja on haasteellinen: alla on kallio ja pohjavesi on l\u00e4hell\u00e4, joten vedenpaineiden hallinta oli hankkeen aikana t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rinteess\u00e4 sijaitsevan rakennuksen sokkelissa ja alapohjassa oli kosteusrasitusta. Alapohjan t\u00e4ytteen\u00e4 oli k\u00e4ytetty eritt\u00e4in hienojakoista hiekkaa, joka oli mahdollisesti per\u00e4isin merenpohjasta, sill\u00e4 se sis\u00e4lsi suolaa. Se oli aiheuttanut korroosiota. Hiekka oli mahdollistanut veden nousun kapillaarisesti peruspilareihin. Kosteus oli p\u00e4\u00e4ssyt vaurioittamaan rakenteita niin, ett\u00e4 osassa rakennusta oli kosteusrasitusta sis\u00e4tiloissakin, Palva jatkaa.<\/p>\n\n\n\n

Kosteuden vaurioittamat perustukset korjattiin, ry\u00f6mint\u00e4tilojen pilarit ja palkit mantteloitiin ruiskubetonoimalla.<\/p>\n\n\n\n

Salaojat uusittiin ja kosteuden nousua maaper\u00e4st\u00e4 rakennukseen rajoitettiin. Koska Lauttasaaren kirkko on suojelukohde, kellarikryptan rakenteiden rakennusfysikaalisen toimivuuden varmistaminen aiheutti rakennesuunnittelijoille p\u00e4\u00e4nvaivaa. Rakennesuunnittelusta vastasi Sitowise Oy.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Kirkkorakennukset perustukset ovat aika syv\u00e4ll\u00e4 ja pihaa haluttiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isen\u00e4. Salaojia ei kaikkialla p\u00e4\u00e4sty viem\u00e4\u00e4n aivan optimaaliseen syvyyteen, joten esimerkiksi vesieristykset jouduttiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ylemm\u00e4ksi kuin olisi ollut optimaalista. Simuloimme rakennetta rakennusfysikaalisesti varmistaaksemme, ett\u00e4 kellarikryptan rakenteet viel\u00e4 tulevaisuudessakin toimivat hyvin, kohteen vastaava rakennesuunnittelija, insin\u00f6\u00f6ri (YAMK) Heikki Aronen<\/em> kertoo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uuden hissikuilun rakenneleikkaukset ja detaljit Lauttasaaren seurakunnan puolella rakennusta. Kuva: Sitowise<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Julkisivu kuntoon<\/h3>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan rakennus oli kuitenkin ik\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hden hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, mutta julkisivuelementeiss\u00e4 oli jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ajan kulumaa. Seurakuntayhtym\u00e4 ei kuitenkaan ollut budjetoinut t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 julkisivuelementtien uusimiseen, eik\u00e4 se olisi ollut niiden kunnon vuoksi tarpeellistakaan. Niill\u00e4 kun on edess\u00e4\u00e4n viel\u00e4 ehk\u00e4 15\u201320 vuotta k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Patinaa elementtien pinnassa kuitenkin oli, kuten kuparikaton aiheuttamaa v\u00e4rj\u00e4ym\u00e4\u00e4. Sen poistaminen j\u00e4\u00e4lasipuhalluksella olisi poistanut elementin pinnasta my\u00f6s ajan saatossa muodostuneen kellastuman, jolloin lopputulos olisi ollut l\u00e4ikik\u00e4s tai sitten koko julkisivu olisi pit\u00e4nyt k\u00e4sitell\u00e4 samalla, turhan raskaalla tavalla. Niinp\u00e4 julkisivut vain puhdistettiin ja saumat uusittiin.<\/p>\n\n\n\n

Kirkkosalin etel\u00e4puolelta l\u00f6ytyi yll\u00e4tt\u00e4en kuitenkin alue, jonka yl\u00e4osasta elementit olivat haurastuneet kosteuden ja niit\u00e4 vasten kinostumaan p\u00e4\u00e4sseen lumen vaikutuksesta niin huonoon kuntoon, ett\u00e4 ne jouduttiin uusimaan.<\/p>\n\n\n\n

Uudet verhouselementit tilattiin Betoniluoma Oy:lt\u00e4. \u2013Ulkokuorielementit olivat kooltaan reilun 1, 5 m2 kokoisia ja niit\u00e4 oli kaikkiaan 56 kpl, Betoniluoman toimitusjohtaja Mikko Torvela<\/em> kertoo.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Laajennuksen betonirakenteet ennen uudelleenk\u00e4ytetyn elementin asennusta. Kuva: Heikki Aronen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Uudelleenk\u00e4ytetyn julkisivuelementin taustaurituksia ennen liittovalukaistaa. Kuva: Heikki Aronen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Laajennuksen tielt\u00e4 julkisivusta irrotetut vanhat julkisivulaatat vahvistettiin ennen kiinnitt\u00e4mist\u00e4. Kuva: Verstas Arkkitehdit<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Puhdistettu betonijulkisivu ja uudet ulkokuorielementit matalassa osassa. Kirkon piha on p\u00e4\u00e4llystetty kohteelle luonteenomaisilla pesubetonilaatoilla. Kuva: Niclas M\u00e4kel\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4isten kaltaisten elementtien valmistaminen osoittautui oletettua hankalammaksi. Alkuper\u00e4isiss\u00e4 elementeiss\u00e4 oli k\u00e4ytetty todella isoa kiviainesta, l\u00e4pimitaltaan kivet olivat noin 30 mm. Niin suurta kive\u00e4 ei voitu sekoittaa betonimassaan. Elementit on ehk\u00e4 alun perinkin tehty siten, ett\u00e4 kiviaines on ladottu muotin pohjalle ja betoni kaadettu p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Uudet verhouselementit p\u00e4\u00e4dyttiin valamaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mahdollisimman suurta kiviainesta. \u2013Onneksi ne eiv\u00e4t ole aivan silm\u00e4n korkeudella, joten ne menev\u00e4t aika t\u00e4ydest\u00e4. Jos elementtej\u00e4 olisi jouduttu uusimaan n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 paikalta, se olisi ollut aika hankala paikka, kohteen p\u00e4\u00e4suunnittelija Anna Puisto<\/em> sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Uusien ulkosein\u00e4elementtien suunnittelussa jouduttiin ottamaan huomioon niiden sopiminen ymp\u00e4r\u00f6iviin rakenteisiin. T\u00e4m\u00e4 rajoitti elementtien paksuutta ja asetti reunaehtoja kiinnitysosien ja -j\u00e4rjestelm\u00e4n suunnittelulle.<\/p>\n\n\n\n

Elementtien asentaminen k\u00e4ytiin ty\u00f6maan kanssa l\u00e4pi elementtisuunnittelun aikana ja n\u00e4in elementtien asennus saatiin toimivaksi, kertoo rakennesuunnittelijana toiminut Antti Taivalkangas<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuparikattoa paikattiin muun muassa muutamien uusien l\u00e4pivientien kohdalla. Kuva: Niclas M\u00e4kel\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Verhouslaattojen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Juuri t\u00e4llainen n\u00e4kyv\u00e4 paikka on peruskorjauksen ainoassa laajennuksessa, kirkkokahvilan sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin kohdalla, jossa ensimm\u00e4isen kerroksen ulkosein\u00e4\u00e4 siirrettiin kolme metri\u00e4 ulosp\u00e4in. Verhouselementit p\u00e4\u00e4tettiin irrottaa, niiden taustaa vahvistaa valamalla ja lopulta ne kiinnitettiin uuteen paikkaansa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Ensin j\u00e4nnitimme, saammeko elementit ehjin\u00e4 irti, sitten onnistuuko vahvistaminen ja lopuksi kiinnitt\u00e4minen. Jos se ei olisi onnistunut, uusien elementtien teett\u00e4minen hyvin n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle olisi ollut haastavaa, Puisto huomauttaa.<\/p>\n\n\n\n

Aroselle kohde oli uran ensimm\u00e4inen ehj\u00e4n\u00e4 irrotettavan rakennusosan uudelleenk\u00e4ytt\u00f6kohde, vaikkakaan julkisivulaattoja ei kiinnitetty eri kohteeseen. \u2013Rakenneosien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6h\u00e4n on nouseva trendi, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Aronen suunnitteli uudelleen, mutta eri kohtaan kiinni laitettaville verhouslaatoille vahvistusrakenteet. \u2013Se oli hauska ja mielenkiintoinen tarkastelu. Piti varmistaa, ettei uusi betoni kutistuessaan l\u00e4hde rikkomaan vanhaa laattaa ja laskea, mink\u00e4laiset uritukset laatan taustalle tehd\u00e4\u00e4n, jotta uuden ja vanhan betonin v\u00e4lille saatiin tarvittava tartunta.<\/p>\n\n\n\n

Vain 40 mm paksuun betonilaattaan oli vaikea saada uusia kiinnikkeit\u00e4, joten sit\u00e4 varten Aronen suunnitteli lis\u00e4valukaistat ja sille oman kiinnikej\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4. \u2013Kiinnityksen suunnittelu pikkudetaljina oli mukavaa puuhaa.<\/p>\n\n\n\n

Aronen sanoo, ett\u00e4 koko kohteessa n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna laajennus \u2013 niin pieni kuin se olikin \u2013 oli ehk\u00e4 rakennesuunnittelijan kannalta mielenkiintoisin suunnitella. \u2013Koko uusi rakenne on vanhasta erill\u00e4\u00e4n ja vanha j\u00e4i ik\u00e4\u00e4n kuin el\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Laajennus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suuresti muuttanut kokonaisuuden ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4, vaan sopii kivasti kokonaisuuteen my\u00f6s ulkon\u00e4\u00f6llisesti.<\/p>\n\n\n\n

Vanhaa ja uutta pihalaattaa<\/h3>\n\n\n\n

Kirkon pihalla suuret alueet oli p\u00e4\u00e4llystetty kohteelle luonteenomaisella pesubetonilaatalla, jonka py\u00f6re\u00e4kiviaines on mustaa ja valkoista rantakive\u00e4. Osa laatoista oli alkuper\u00e4isi\u00e4, osa eri aikakaudella tehtyj\u00e4 ja joukossa my\u00f6s hyvin huonokuntoisia. Raudoitetut laatat pysyiv\u00e4t yl\u00f6s nostettaessa hyvin kasassa. Museovirasto oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4isill\u00e4 laatoilla on arvoa, joten kaikki, jotka suinkin voitiin, p\u00e4\u00e4tettiin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Uusia, mahdollisimman saman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 laattoja tilattiin asennettavaksi huomaamattomampiin paikkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Uudet laatat valmisti hyvink\u00e4\u00e4l\u00e4inen Betonifabriikki Oy.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Meihin otettiin Lujatalolta yhteytt\u00e4 ja olimme tietenkin heti kiinnostuneita. T\u00e4llainen projekti sopii meille t\u00e4ydellisesti, toimitusjohtaja Nina Lenkkeri<\/em> kertoo.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaisissa projekteissa asiakas tuo tehtaalle mallikappaleen vanhasta pesubetonilaatasta, jonka j\u00e4lkeen Betonifabriikissa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n hakemaan sille samankaltaista nykytoteutusta. Lauttasaaren kirkon pihan pesubetonilaattojen kohdalla se olikin haastavaa, sill\u00e4 kivet olivat niin suuria.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Teimme useita n\u00e4ytekappaleita urakoitsijalle ja loppuasiakkaalle hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi hakiessamme oikeaa suhdetta betonimassaan ja kiviaineksille, Lenkkeri muistelee.<\/p>\n\n\n\n

Lopullisissa laatoissa on viitt\u00e4 eri kivilaatua rantakive\u00e4, mustaa, valkoista, harmaata aivan mustaa ja pikkukive\u00e4, kivikoko 0\u201332. Laatat valettiin k\u00e4sity\u00f6n\u00e4. Pintamassa levitettiin muottiin k\u00e4sin, v\u00e4liin asennettiin raudoitus ja sen j\u00e4lkeen pohjamassa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013My\u00f6s pesusyvyytt\u00e4 jouduttiin testaamaan, jotta kivet tulevat esiin juuri oikealla tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Pesubetonilaattojen koko on 1265\u00d7615\u00d770 mm ja Betonifabriikki valmisti niit\u00e4 250 m2<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Lopputulos on Lenkkerin mukaan varsin hyvin alkuper\u00e4ist\u00e4 vastaava. Toki valkoinen kiviaines n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa hieman kirkkaammalta vanhaan kiveen verrattuna, mutta se tasaantuu aika nopeasti, Lenkkeri lupaa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tyyppiset k\u00e4sity\u00f6n\u00e4 toteutettavat projektit soveltuvat Betonifabriikille hyvin. Se onkin valmistanut mm. punas\u00e4vyisi\u00e4 laattoja Vaasaan Huutoniemeen, nelj\u00e4\u00e4 eri s\u00e4vy\u00e4 helsinkil\u00e4isen hotellin edustalle ja mustavalkolaattaa kerrostalon pihalle sek\u00e4 toteuttanut monia muita vastaavanlaisia projekteja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pihan betoninen vesiallas oli my\u00f6s melko huonokuntoinen. Valu korjattiin ja allas eristettiin elastomeerilla. Kuva: Niclas M\u00e4kel\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sis\u00e4pihan laajennuksen leikkaus. Kuva: Sitowise<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sis\u00e4pihan laajennuksen leikkaus. Kuva: Sitowise<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Talotekniikkatetrist\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Lauttasaaren kirkon aikakauden rakennusten peruskorjauksissa p\u00e4hk\u00e4ill\u00e4\u00e4n talotekniikan p\u00e4ivitt\u00e4misen yhteydess\u00e4, miten se saa tai ei saa n\u00e4ky\u00e4 sis\u00e4tiloissa.<\/p>\n\n\n\n

Lauttasaaren kirkon peruskorjauksessa suunnittelijoille aiheutti p\u00e4\u00e4nvaivaa rakennuksen paikoin matala kerroskorkeus. Kuorielementein verhoilluissa kirkkosaleissa oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 reittej\u00e4 johdotuksille, induktiosilmukoille ym. uudelle tekniikalle.<\/p>\n\n\n\n

Aronen kertoo, ett\u00e4 nimenomaan pitempi\u00e4 linjavetoja vedettiin alapohjarakenteissa, mutta jonkin verran my\u00f6s ullakolla. Vanhan rakenteen asettamien reunaehtojen takia rakennukseen p\u00e4\u00e4dyttiin asentamaan useita pieni\u00e4 IV-koneita. \u2013Talotekniikkareitit saatiin sovittua jo suunnittelun alkuvaiheessa. Asetimme reunaehdot, mink\u00e4laisia reiki\u00e4 vanhoihin palkkeihin saa tehd\u00e4, tarkastelimme menetelm\u00e4t ja perusperiaatteet, joiden perusteella urakoitsijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pitk\u00e4lti reitit toteuttamaan.<\/p>\n\n\n\n

Esteett\u00f6myyden parantamiseksi rakennuksen molempiin p\u00e4\u00e4tyihin, vanhojen rakenteiden sis\u00e4lle oli toteutettava kaksi hissi\u00e4. Aronen kutsuu niiden valuharkoilla toteutettujen rakenteiden suunnittelua 3d-tetriskokeiluiksi, kivaksi aivojumpaksi. \u2013V\u00e4lipohjaan tehtiin purkua, ett\u00e4 saatiin sovitettua uusia kantavia linjoja ja tehty\u00e4 uusia perustuksia osittain kellarikryptaan asti. Rakenteellisesti siin\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n sin\u00e4ns\u00e4 vaikeaa. Aivop\u00e4hkin\u00e4 oli keksi\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 puretaan ja rakennetaan uutta.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtuurin Finlandia 2023 -finalisti<\/h3>\n\n\n\n

Lauttasaaren kirkon peruskorjaus oli yksi Arkkitehtuurin Finlandia 2023 -finalisteista.<\/p>\n\n\n\n

Esiraadin perusteluiden mukaan teknisess\u00e4 peruskorjauksessa on ollut sen mittavuuden ja vaativuuden lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 nimenomaan kirkon toiminnallisuuden parantaminen ja tilojen loppuk\u00e4ytt\u00e4jien nykyp\u00e4iv\u00e4n tarpeiden ottaminen huomioon.<\/p>\n\n\n\n

Esiraati kiitti sit\u00e4, ett\u00e4 suojellun rakennuksen peruskorjaus on tehty eritt\u00e4in ammattitaitoisesti ja pieteetill\u00e4, kunnioittaen rakennuksen alkuper\u00e4ist\u00e4, inhimillist\u00e4, korkeatasoista ja yksityiskohtiin asti viimeistelty\u00e4 arkkitehtuuria. Alkuper\u00e4iset huonekalut, sek\u00e4 Ilmari <\/em>ja Annikki Tapiovaaran<\/em> kiinte\u00e4t sisustukset, kirkolliset esineet sek\u00e4 valaisimet entis\u00f6itiin. Uudet, peruskorjauksen yhteydess\u00e4 tehdyt suunnitteluratkaisut, sek\u00e4 detaljiikka sovitettiin siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hienovaraisesti alkuper\u00e4iseen arkkitehtuuriin ja henkeen, ett\u00e4 k\u00e4vij\u00e4lle peruskorjaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy mahdollisimman huomaamattomana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirkon alkuper\u00e4iset huonekalut kunnostettiin. Kuva: Niclas M\u00e4kel\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lauttasaaren kirkon peruskorjaukseen panostaminen edustaa esiraadin mukaan virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 poikkeusta aikana, jolloin seurakunnat joutuvat pohtimaan jopa kirkkorakennusten l\u00e4mmitt\u00e4mist\u00e4, peruskorjauksista puhumattakaan, tai selviytymist\u00e4 pienenev\u00e4n j\u00e4senkunnan aiheuttamasta kroonisesta rahapulasta \u2013 jopa luopumalla kirkkorakennuksista kokonaan. Siksi onkin hienoa, ett\u00e4 siin\u00e4 on onnistuttu paitsi arkkitehtonisesti, my\u00f6s rakennuksen alkuper\u00e4isess\u00e4 palvelutarkoituksessa.<\/p>\n\n\n\n

Peruskorjauksensa my\u00f6t\u00e4 Lauttasaaren kirkko on yh\u00e4 vahvemmin l\u00e4sn\u00e4 asukkaiden arjessa, pyrkien vahvistamaan kyl\u00e4l\u00e4isten yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja parokiaalista rakennetta kirkon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 asuvien ihmisten aitona ja helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 keskuksena.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 2023 Arkkitehtuurin Finlandia ehdokkaat olivat Ajurien talli, taidemuseo Chappe, p\u00e4iv\u00e4koti Martta Wendelin ja Tanssin talo. Anna Herlin<\/em> valitsi voittajaksi AFKS Arkkitehtien suunnitteleman p\u00e4iv\u00e4koti Martta Wendelinin Tuusulassa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n