{"id":29433,"date":"2025-09-26T13:15:56","date_gmt":"2025-09-26T10:15:56","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29433"},"modified":"2025-09-26T13:15:56","modified_gmt":"2025-09-26T10:15:56","slug":"viljasiilosta-taidekatedraali","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/viljasiilosta-taidekatedraali\/","title":{"rendered":"Viljasiilosta taidekatedraali"},"content":{"rendered":"\n

Artikkelin uudet kuvat: Kunstsilo \/ Alan William ja Pedro Pegenante<\/em><\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Norjaan Kristiansandin kaupungin Odder\u00f8yan saarelle valmistui vuonna 1935 viljavarasto, joka oli kaupungin ensimm\u00e4inen funkkisrakennus. Sen 15 betonisiiloa valettiin uudella liukuvalutekniikalla. 38 metri\u00e4 korkeiden siilojen viereen nousi 50 metri\u00e4 korkea hissitorni sek\u00e4 matalampi varastorakennus. Siiloihin mahtui viljaa 15 000 tonnia. Vuonna 1939 varastoa laajennettiin 15 uudella siilolla.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Arne Kosmo<\/em> ja Sverre Aasland<\/em>. He saivat ty\u00f6st\u00e4\u00e4n arvostetun Houen Foundation Award -palkinnon vuonna 1939.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Ensimm\u00e4isten siilojen liukuvalu k\u00e4ynniss\u00e4 1930-luvulla. Kuva: Statsarkivet<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Siilojen ensimm\u00e4inen vaihe valmistui 1935. Kuva: Statsarkivet<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Siiloista tuli 70 vuotta my\u00f6hemmin ongelma, sill\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 2008. Rakennus rappeutui nopeasti, mutta suojeltiin arkkitehtonisten ja kulttuuristen arvojen vuoksi vuonna 2010.<\/p>\n\n\n\n

Miljon\u00e4\u00e4ri Nicolai Tangen<\/em> lahjoitti valtavan taidekokoelmansa 120 000 asukkaan synnyinkaupungilleen. Samalla h\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 viljasiilot muunnetaan Kristiansandin uudeksi taidemuseoksi. Vuonna 2016 siilot varattiinkin taidemuseon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavana vuonna Mestres W\u00e5ge Arkitekter ja MX_SI-arkkitehtuuristudio (nykyisin Mestres W\u00e5ge Arquitectes, BAX ja Mendoza Partida) voittivat kohteesta j\u00e4rjestetyn kansainv\u00e4lisen arkkitehtuurikilpailun. Tuomaristo korosti suunnitelman eleganttia tasapainoa rakennuksen alkuper\u00e4isen ulkon\u00e4\u00f6n ja sen luontaisten veistoksellisten ja tilallisten mahdollisuuksien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4pimitaltaan runsaat nelimetriset siilot eiv\u00e4t ole omiaan taiteen esittelylle, mutta arkkitehdit suunnittelivat rakennukseen hyvin toimivat n\u00e4yttelytilat. Haastavinta oli tehd\u00e4 rakennuksesta aktiivinen ja toimiva. Visiona oli, ett\u00e4 siilot s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n osana rakennusta ja niist\u00e4 tulisi rakennuksen keskeinen elementti.<\/p>\n\n\n\n

Ongelmana oli my\u00f6s arkkitehtuurin ja taiteen suhde. Betonisilla siiloilla on eritt\u00e4in vahva luonne, jota suunnitelmissa pyrittiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja korostamaan. Vastapainon muodostavat valkoisten n\u00e4yttelytilojen yksinkertaiset muodot.<\/p>\n\n\n\n

Kilpailuun j\u00e4tettiin 101 ehdotusta 17 maasta. Rakennusty\u00f6t alkoivat elokuussa 2019 ja \u2019Kunstsilo\u2019-nimen saanut taidemuseo valmistui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024. Ty\u00f6n toteutti Backe S\u00f8r avaimet k\u00e4teen periaatteella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
1 Kunstsilo; 2 Kilden; 3 Taidekoulu Knuden.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haastava kohde<\/h3>\n\n\n\n

Aluksi tarvittiin mittavat siivous- ja raivausty\u00f6t. Huonokuntoinen s\u00e4kkivarasto ja siilojen katto purettiin, samoin vanha hissitorni.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset siilot oli perustettu kalliolle, mutta uudemmat oli perustettu t\u00e4yt\u00f6n p\u00e4\u00e4lle. Ne perustettiin uudelleen ter\u00e4ssyd\u00e4npaalujen varaan, joita upotettiin kallioon asti jopa 16 metrin syvyyteen.<\/p>\n\n\n\n

Siilojen keskelle louhittiin 21 metri\u00e4 korkea keskushalli, eli katedraali, joka on kooltaan 10 \u00d7 18 metri\u00e4. J\u00e4ljell\u00e4 olevat 14 metri\u00e4 korkeat siiloputket leijuvat kattona hallin yl\u00e4puolella.<\/p>\n\n\n\n

Vanhojen betonirakenteiden k\u00e4sittely\u00e4 tarvittiin odotettua v\u00e4hemm\u00e4n. Betoni oli kest\u00e4nyt hyvin, eik\u00e4 raudoitusvaurioita tai halkeamia juurikaan ollut. Osa rakenteista oli vinoja tai liian ohuita, eik\u00e4 niit\u00e4 ollut rakennettu nykyisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan. Riskin\u00e4 oli, ett\u00e4 satavuotiaat siilot eiv\u00e4t kest\u00e4isi purkutoimenpiteit\u00e4. Siiloja vahvistettiin ja oikaistiin liukuvalutekniikalla 20\u201325 cm:n paksuisilla betonikerroksilla.<\/p>\n\n\n\n

Ennen purkut\u00f6it\u00e4 rakennetta piti tukea. Siilojen yl\u00e4osiin upotettiin kaksi metri\u00e4 korkeita esij\u00e4nnitettyj\u00e4 betonipalkkeja. Niihin lukittiin siilojen sis\u00e4lle asennetut ter\u00e4stuet. N\u00e4in saatiin rakenne pidetty\u00e4 koossa. Betonipalkkien sijoittaminen paikoilleen oli eritt\u00e4in monimutkainen ja haastava operaatio.<\/p>\n\n\n\n

Rakenteellisesti siilorakenne ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 elementtin\u00e4, jatkuvana ulokkeena, joka pystyy kannattelemaan itse\u00e4\u00e4n maahan ulottuvien keh\u00e4elementtien avulla.<\/p>\n\n\n\n

Tukij\u00e4rjestelm\u00e4n valmistuttua purettiin siilojen alaosat. Betonia ja ter\u00e4st\u00e4 poistettiin noin 3 000 tonnia.<\/p>\n\n\n<\/div>

\n
\n
\n
\n

Ty\u00f6maakuvia, kuvat: Backe\/ H\u00e5kon Rysstad ja Stein Inge J\u00e6rnes<\/p>\n <\/div>\n

\n\n
\n \"Ty\u00f6maavaihetta.\n <\/div>\n
\n \"Uuden\n <\/div>\n
\n \"Siilojen\n <\/div>\n
\n \"Siilojen\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n