{"id":29457,"date":"2025-09-26T13:14:55","date_gmt":"2025-09-26T10:14:55","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29457"},"modified":"2025-09-30T15:49:30","modified_gmt":"2025-09-30T12:49:30","slug":"tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/","title":{"rendered":"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi"},"content":{"rendered":"\n

Nykyisin kuorimuureissa yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa tiilileveytt\u00e4 pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuorimuurirakentamisessa voitaisiin saavuttaa materiaalis\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja siten saada tiilijulkisivun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Kuorimuurirakentamisessa on kuitenkin ollut haasteena kuorimuurillisen sein\u00e4rakenteen kosteustekninen toimivuus viistosadetta vastaan, mink\u00e4 takia kuorimuurin ohentaminen tulee tehd\u00e4 sein\u00e4rakenteen rakennusfysikaalinen toimivuus ja pitk\u00e4aikaiskest\u00e4vyys edell\u00e4. Nykyohjeistuksen [1,2] mukaan kerrostalorakentamisessa kuorimuurin v\u00e4himm\u00e4ispaksuussuositus on 120 mm ja yleisin Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva koko on 135 mm leve\u00e4 tiili korkean rakennuksen tai voimakkaan viistosaderasituksen kohteissa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa selvitettiin, mihin ohjeistukset kuorimuuripaksuudesta perustuvat ja millaiset kuorimuurirakentamista koskevat velvoittavat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja ohjeet ovat. Aiemmin tehtyjen tutkimuksien ja muiden maiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen pohjalta tutkimuksessa selvitettiin tiilileveyden vaikutusta kuorimuurillisen sein\u00e4rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Tampereen yliopiston tutkimuslaboratoriossa tehdyill\u00e4 sadetuskokeilla selvitettiin kuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tiilen leveyden vaikutusta tiilimuurin kastumiseen, kuivumiseen ja sadevedentiiviyteen.<\/p>\n\n\n\n

Kuorimuurin paksuuden ja tuuletusv\u00e4lin historiaa<\/h3>\n\n\n\n

Suomessa alan ohjeistus tiilikuorimuureista on pit\u00e4nyt hyv\u00e4\u00e4 rakentamistapaa noudattavana kuorimuurin minimipaksuutena 120\u2026130 mm. Perusteena on ollut l\u00e4hinn\u00e4 paksumman kuorimuurin parempi sadevedentiiviys, mutta miss\u00e4\u00e4n standardissa tai ohjeistuksessa Suomessa taikka Euroopassa ei ole asetettu velvoittavaa minimipaksuutta k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4lle kuorimuurille.<\/p>\n\n\n\n

Tutkitun kirjallisuuden perusteella ensimm\u00e4iset ohjeet kuorimuurin sadevedentiiviyteenliittyen on annettu vuonna 1981 RYL81:ssa [3], mist\u00e4 l\u00e4htien suosituspaksuus 120 mm kuorimuurille on pysynyt ohjeistuksissa nykyaikaan asti viistosaderasitukselle alttiissa sein\u00e4rakenteissa. T\u00e4h\u00e4n ei selvinnyt kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n tutkittua perustetta vaan todenn\u00e4k\u00f6isesti sadevedentiiviyden lis\u00e4ksi ohjaavana tekij\u00e4n\u00e4 on ollut selke\u00e4 limitett\u00e4vyys, mihin viitataan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa jo 1897, kun teknillisen yhdistyksen arkkitehtiklubi esitteli tiilitehtailijoille ehdotuksensa tiilikoosta.<\/p>\n\n\n\n

RYL81-ohjeistuksen j\u00e4lkeen kuorimuurin sadevedentiiviyteen perehdyttiin kuitenkin usean tutkimuksen voimin 1980-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 syy sadevedentiiveyden tutkimiseen oli se, ett\u00e4 muun muassa parissa merenranta-alueilla sijainneessa voimakkaalle viistosaderasitukselle alttiissa kohteessa todettiin vakavia kosteusongelmia huonosti toteutetun tiiliverhotun sein\u00e4rakenteen takia.<\/p>\n\n\n\n

Kuorimuurillisten sein\u00e4rakenteiden kosteusongelmat ovat historiassa olleet seurausta huolimattomasta muurausty\u00f6st\u00e4 ja suunnittelun puutteesta, sill\u00e4 kuorimuurin l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sseelle vedelle ei oltu suunniteltu poisp\u00e4\u00e4sy\u00e4 eik\u00e4 rakenteeseen suunniteltu tuuletusta. Vaikka paksummankin tiilen, 130 mm, tapauksessa kosteusongelmia on havaittu 1980-luvulle tultaessa, paksumman kuorimuurin suositeltu k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on perusteltu sill\u00e4, ett\u00e4 ohuemman kuorimuurin muurausty\u00f6ss\u00e4 olisi suurempi riski ep\u00e4tiiviin tai vajaan sauman muodostumiselle tiilileveyden ollessa lyhyempi. T\u00e4lle ei kuitenkaan ole l\u00f6ydetty erityist\u00e4 perustetta eik\u00e4 aiemmissa tutkimuksissa tiilen paksuudella ole huomattu olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta muurausty\u00f6n laatuun.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin tiedostetaan tuuletusv\u00e4lin huomattava merkitys kuorimuurin kosteusteknisen toiminnan kannalta. Tuuletusv\u00e4li on kuitenkin tullut kuorimuureihin mukaan verrattain my\u00f6h\u00e4\u00e4n. 1970-luvulla ohjeistettiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4kuoren ja kuorimuurin v\u00e4liin 20 mm leve\u00e4mpi tila, kuin mit\u00e4 itse l\u00e4mm\u00f6neristys paksuudeltaan on, sill\u00e4 perusteella, ettei kimmoisa eriste ty\u00f6nt\u00e4isi muurattavaa sein\u00e4\u00e4 pois lankalinjasta, mutta sen ilmankiertoon ei otettu kantaa. [4,5]<\/p>\n\n\n\n

Ilmav\u00e4lin tuulettamiseen liittyv\u00e4 ohjeistus haki viel\u00e4 1980-luvullakin yhdenmukaista linjaa. RIL:n julkaisuissa RIL 107-1981 ja RIL 107-1989 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet kuorimuurilliseen sein\u00e4rakenteeseen suositeltiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 mm:n yl\u00e4- ja alareunastaan ulkoilmaan yhteydess\u00e4 olevaa tuuletusv\u00e4li\u00e4, jos sis\u00e4ilman kosteus oli normaalia suurempi tai ulkokuoren ollessa altis viistosateille. T\u00e4ll\u00f6in ohjeistettiin my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota tuulettuvan sein\u00e4rakenteen tapauksessa sis\u00e4puolisten rakenteiden ilmanpit\u00e4vyyteen. [6,7]<\/p>\n\n\n\n

1980-luvun lopulla muurausty\u00f6ohjeissa puhuttiin verhouksen taakse j\u00e4tett\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6varasta, joka helpotti muurausty\u00f6t\u00e4 ja toimi samalla tuuletusrakona [8].<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1993 julkaistussa RT 82-10510 Tiilirakenteet \u2013ohjeessa ohjeistettiin viimein my\u00f6svarmistamaan, ett\u00e4 20\u202630 mm:n tuuletusv\u00e4li\/ty\u00f6vara on avoin eik\u00e4 muurauslaasti tuki sit\u00e4, jotta kuorimuurin l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 vesi valuu alas, mist\u00e4 se ohjataan ulos. Tuolloin kuitenkin todettiin ilmavirtauksen j\u00e4\u00e4v\u00e4n tuuletusraossa pieneksi ja kuivumisen tapahtuvan p\u00e4\u00e4osin kuorimuurin l\u00e4pi. [9]<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Kuva 1<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 2<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Kuvat 1 ja 2: Julkisivukuorimuurauksessa ty\u00f6nlaadulla on suuri merkitys rakenteen sadevedenpit\u00e4vyyden kannalta. Kuvan kohteessa 130 mm paksun kuorimuurauksen pystysaumoissa oli runsaasti tartuntapuutteita, joiden vuoksi pystysaumojen toinen tartuntapinta oli monin paikoin t\u00e4ysin irti tiilest\u00e4. Syyksi selvisi n\u00e4ytteenoton ja endoskooppikuvauksen perusteella pystysaumojen merkitt\u00e4v\u00e4 vajaat\u00e4ytt\u00f6.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tiilikuorimuurin sadevedentiiviyteen liittyen toteutetut aiemmat tutkimukset<\/h3>\n\n\n\n

Aiemmissa 1980-luvulla tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa kuorimuurin sadevedentiiviyteen liittyen ja niiss\u00e4 toteutetuissa sadetustesteiss\u00e4 ei kuorimuurin paksuudella ole todettu olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta kuorimuurin l\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4n vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, mutta kuorimuurin taustarakenteen kosteusriskin todettiin todenn\u00e4k\u00f6isesti olevan pienempi k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 paksumpaa kuorimuuria.<\/p>\n\n\n\n

1980-luvun tutkimuksissa kuorimuurissa tiilien vedenvarauskyvyll\u00e4 ajateltiin olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta kuorimuurin sadevedentiiviyteen, mutta hieman ristiriitaisesti. Er\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa [10,11] on todettu, ett\u00e4 runsaasti vett\u00e4 imevien tiilien suuri vedenvarauskyky kuorimuurissa est\u00e4\u00e4 vett\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 sen l\u00e4pi pidemp\u00e4\u00e4n, mutta ei paranna kuorimuurin sadevedentiiveytt\u00e4 viistosaderasituksen ollessa voimakas ja pitk\u00e4kestoinen. Pieni-imuisista tiilist\u00e4 muurattujen kuorimuurien todettiin kest\u00e4v\u00e4n ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 viistosaderasitusta paremmin, mutta se perustui pitk\u00e4kestoisen ja voimakkaan saderasituksen parempaan kest\u00e4miseen, jolloin kuorimuuri ei p\u00e4\u00e4ssyt sitomaan niin paljoa vett\u00e4 kuin runsaammin imevist\u00e4 tiilist\u00e4 muuratut muurit.<\/p>\n\n\n\n

1980-luvun tutkimuksissa kuorimuurin kuivumiskyky\u00e4 ei tarkasteltu, mutta kuorimuurin taakse j\u00e4tett\u00e4v\u00e4n ilmaraon avoimuudella, ja siten kosteuden siirtymisell\u00e4 kuorimuurista taustarakenteeseen, todettiin olevan vaikutusta tiiliverhotun ulkosein\u00e4rakenteen kosteustekniseen toimintaan. [10,11,12,13,14] Aiemmissa sadetustutkimuksissa on toistuvasti havaittu, ett\u00e4 sadevedentiiveyden kannalta oleellista on muurausty\u00f6n laatu ja kuorimuurirakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta heikoin kohta on tiilen ja laastin v\u00e4lisess\u00e4 tartunnassa tai laastisauman vajaat\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, erityisesti pystysaumoissa, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tiilen vedenl\u00e4p\u00e4isyss\u00e4 [10,11,12,13,14,15].<\/p>\n\n\n\n

Tiilijulkisivuk\u00e4yt\u00e4nteet eroavat muissa maissa<\/h3>\n\n\n\n

Suomen ohjeistus kuorimuurin paksuudelle vaikuttaa muun muassa siihen, ettei kerrostalorakentamisessa voida toteuttaa ohjeistuksen mukaisia rakenteita ulkomaisia tiili\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Tutkittaessa muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Kanadassa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 tiilijulkisivuratkaisuja huomattiin, ettei miss\u00e4\u00e4n tutkituissa maissa k\u00e4ytet\u00e4 yht\u00e4 leve\u00e4\u00e4 julkisivutiilt\u00e4 kuin Suomessa, ei edes suuremman viistosaderasituksen maissa, kuten Norjassa. Tyypillisten julkisivutiilen kokoja on koottu maittain taulukkoon 1.<\/p>\n\n\n\n

Muissa tutkituissa maissa kuorimuurin sadevedentiiviyteen liittyen ei anneta ohjeistuksia kuorimuurin paksuudelle, vaan sein\u00e4rakenne ohjeistetaan suunnittelemaan varautuen kuorimuurin l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sev\u00e4\u00e4n veteen. Ohjeistuksena yleisesti annetaan, ett\u00e4 kuorimuurin l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sseen veden on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 pois rakenteesta aiheuttamatta haittaa ja kuorimuurin taustarakenteessa on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 siihen soveltuvia rakennusmateriaaleja, jotka siet\u00e4v\u00e4t kosteutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiilijulkisivussa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tiilikoolla on merkityst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin<\/h3>\n\n\n\n

Tiilijulkisivun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten pienent\u00e4miseksi tyypillisten julkisivutiilten sijasta on tiiliverhoukseen otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ohuempia tiili\u00e4 muualla Euroopassa, kuten Saksassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa.<\/p>\n\n\n\n

Kuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tiilileveyden pienent\u00e4misen vaikutuksia tiilijulkisivun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin tutkimuksessa arvoitiin vertaamalla eri paksuisten tiilien tuotevaiheen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 toisiinsa hy\u00f6dynt\u00e4en CO2<\/sub>-datan p\u00e4\u00e4st\u00f6tietoja poltetuista tiilist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaistetun hiilijalanj\u00e4lkilaskelman perusteella kuorimuurin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t pienenev\u00e4t tiilen osalta samassa suhteessa kuin tiilileveys, kun eri tiilikokojen tiilen tiheyksin\u00e4 on k\u00e4ytetty samaa arvoa ja laastin osuutta ei ole otettu mukaan laskelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 saataisiin v\u00e4hennetty\u00e4 tiilen tuotevaiheen osalta melkein 19 % kuorimuurin neli\u00f6metri\u00e4 kohden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 110 mm leve\u00e4\u00e4 tiilt\u00e4 135 mm leve\u00e4n tiilen sijasta ja 37 % k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 85 mm leve\u00e4\u00e4 tiilt\u00e4 135 mm leve\u00e4n tiilen sijasta. Hiilijalanj\u00e4ljen arvioinnissa tulisi kuitenkin ottaa huomioon tiilen ohentamisen vaikutus tuotevaiheen p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin vaikuttaviin tuotantoteknisiin tekij\u00f6ihin, kuten miten paljon enemm\u00e4n ohuempia tiili\u00e4 saadaan todellisuudessa poltettua yhdess\u00e4 polttoprosessissa, jossa valtaosa tiilituotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista aiheutuu sek\u00e4 kuinka paljon tiili\u00e4 voidaan pakata lavalle kerrallaan kuljetukseen. Eri paksuisten tiilijulkisivujen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen tarkemmassa vertailussa tulisi huomioida my\u00f6s laastin osuus sek\u00e4 muut kuorimuurin eri elinkaaren vaiheissa aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Sadetustestej\u00e4 eri paksuisten muurattujen seinien sadevedentiiveyden selvitt\u00e4miseksi<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksessa toteutettiin kokeellinen tutkimus, jossa muuten ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavia, mutta paksuudeltaan (85 mm, 110 mm ja 135 mm) eroavia koeseini\u00e4 kuormitettiin sek\u00e4 yhten\u00e4isill\u00e4 ett\u00e4 syklitt\u00e4isill\u00e4 sadetuksilla laboratorio-olosuhteissa (ks. taulukko 2). Syklitt\u00e4isiss\u00e4 sadetustesteiss\u00e4 (taulukko 2: testi 4 ja testi 5) tehtiin useampi yhten\u00e4inen sadetus, joka toteutettiin tunnin v\u00e4lein.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Koeseiniin kohdistettiin sadetusm\u00e4\u00e4r\u00e4t vastaten 5 minuutin mukaista rankkasadetta eli 2,5 mm\/5 min, jotta sadetus vastaisi suurinta mahdollista viistosaderasitusta, joka muodostuu kyseisell\u00e4 pystysuoran sateen intensiteetill\u00e4. Seinille kohdistetun sadetuksen intensiteetti olisi ollut hyv\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 sadetuksen keston mukaan todenmukaisemman saderasituksen saavuttamiseksi, mutta sadetustestien j\u00e4rjest\u00e4misen mahdollisuuksien mukaan testeiss\u00e4 k\u00e4ytettiin samaa sadetuksen intensiteetti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koeseinien kastumista ja kuivumista mitattiin pintakosteusmittauksin ja koeseiniin asennetuilla suhteellisen kosteuden mittausantureilla sek\u00e4 koeseinien l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sev\u00e4n veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tarkkailtiin sek\u00e4 silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ett\u00e4 koesein\u00e4n taustalle alareunaan asennetun ker\u00e4imen avulla. Sadetustesteiss\u00e4 seinien rasituspinnasta samalla et\u00e4isyydell\u00e4 laastisaumassa sijainneet mittauspisteet kastuivat yht\u00e4 nopeasti koesein\u00e4n paksuudesta riippumatta, mutta mit\u00e4 paksumpi koesein\u00e4 oli sit\u00e4 hitaammin mittauspisteen kohta kuivui.<\/p>\n\n\n\n

Ohuemman sein\u00e4n kuivumiskyky on todettu olevan parempi paksumpaan sein\u00e4\u00e4n verrattuna my\u00f6s aiemmin Tampereen yliopistolla eri tiili-laasti-yhdistelmill\u00e4 toteutetuissa sadetustutkimuksessa [15]. Kuivuminen tapahtui my\u00f6s sit\u00e4 hitaammin mit\u00e4 suurempaa sadetusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4ytettiin, jolloin my\u00f6s kuivumisnopeuksien erot korostuivat eri sein\u00e4paksuuksilla.<\/p>\n\n\n\n

Silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti tarkasteltuna ja pintakosteusmittauksien perusteella huomattiin, ett\u00e4 vesi kulki koeseinien l\u00e4pi laastisaumojen ja niiden ep\u00e4tiiviyskohtien kautta eik\u00e4 koeseinien tiilet kastuneet l\u00e4pi taustapinnalle, paitsi ohuimman koesein\u00e4n (85 mm) tapauksessa suurimmalla sadetusm\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tehdyss\u00e4 kokeessa. Koesein\u00e4n paksuudella ei ollut juurikaan merkityst\u00e4 koeseinien l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sev\u00e4n vapaan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 kaikki sein\u00e4n l\u00e4pi p\u00e4\u00e4ssyt vesi p\u00e4\u00e4si imeytym\u00e4\u00e4n takaisin koesein\u00e4n tiiliin ja laastisaumoihin.<\/p>\n\n\n\n

Silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten havaintojen perusteella merkitt\u00e4vin tekij\u00e4 vapaan veden p\u00e4\u00e4semisess\u00e4 kuorimuurin taakse eristetilaan ovat ep\u00e4tiiviyskohdat pystysaumoissa, joista vesi p\u00e4\u00e4see valumaan kuorimuurin taustapinnalla. T\u00e4t\u00e4 tapahtui huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 koerakenteet valmisti ammattimuurari, jota my\u00f6s erikseen ohjeistettiin pyrkim\u00e4\u00e4n laadukkaaseen ty\u00f6nj\u00e4lkeen. Tehdyiss\u00e4 sadetuskokeissa l\u00e4pi p\u00e4\u00e4ssyt vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kuitenkin niin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 se imeytyi takaisin rakenteeseen alas valuessaan eik\u00e4 p\u00e4\u00e4tynyt alareunan ker\u00e4imeen asti mink\u00e4\u00e4n rasitussyklin tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n

Kokeellisen tutkimuksen tuloksissa pit\u00e4\u00e4 kuitenkin huomioida se, ett\u00e4 sadetuskokeet toteutettiin kuivumisen kannalta edullisissa olosuhteissa ja hyvin pieni-imuisista tiilist\u00e4 muuratuille koeseinille sek\u00e4 koeseinien kosteuspitoisuudet testien l\u00e4ht\u00f6tilanteissa olivat hyvin alhaiset verrattuna kuorimuurin kosteuspitoisuuksiin luonnonolosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Koeseinien taustapinnat kuivina, ennen sadetustestin aloitusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Koeseinien taustapinnat testin 5 (suurin sadetusm\u00e4\u00e4r\u00e4) kaikkien sadetussyklien j\u00e4lkeen, 9 tuntia testin aloituksesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Testiss\u00e4 5 (sadetus 10 \u00d7 5 min) tapahtunut muutos mittapisteiden suhteellisessa kosteudessa testin ja seinien kuivumisen aikana. Harmaa alue kuvaa testeiss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6puhaltimella toteutettua tehostettua kuivumista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuorimuurin ja sen taustarakenteiden t\u00e4ytyy toimia yhdess\u00e4 kokonaisuutena<\/h3>\n\n\n\n

Kuorimuurissa tiilen ja laastisauman v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 aina tartuntapuutteita, eik\u00e4 kuorimuuria voi saada t\u00e4ysin vesitiiviiksi. Ep\u00e4tiiviyskohdat kuorimuurin pystysaumoissa on tutkimuksen perusteella vaikuttavin tekij\u00e4 kuorimuurin l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sev\u00e4n vapaan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, jolloin muurausty\u00f6n laadulla ja valitulla tiili-laasti-yhdistelm\u00e4ll\u00e4 on hyvin suuri merkitys kuorimuurin sadevedentiiviyteen. T\u00e4m\u00e4 korostaa my\u00f6s kuorimuurin perustusliitoksen ja taustarakenteiden kokonaisuutena toimivuuden t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetuksessa (782\/2017) rakenteiden kosteusteknisest\u00e4 toimivuudesta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4nkin, ett\u00e4 sein\u00e4rakenteen eri kerrosten tulee toimia yhdess\u00e4 kokonaisuutena, joka est\u00e4\u00e4 vett\u00e4 kulkeutumasta haitallisesti rakenteen sis\u00e4\u00e4n ja est\u00e4\u00e4 kosteuspitoisuutta muodostumasta sein\u00e4rakenteessa sellaiseksi, ett\u00e4 siit\u00e4 olisi haittaa sein\u00e4rakenteen kosteustekniselle toimivuudelle [16].<\/p>\n\n\n\n

Kuorimuurillisen sein\u00e4rakenteen kosteustekninen toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kuorimuuri, sen perustaminen ja taustarakenteet siten, ett\u00e4 kuorimuurin l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 kosteus saadaan poistettua sein\u00e4rakenteesta tuuletuksella ja veden ohjauksella, sek\u00e4 siten, ett\u00e4 taustarakenteet kest\u00e4v\u00e4t kuorimuurin tuoman kosteusrasituksen ja est\u00e4v\u00e4t kosteutta siirtym\u00e4st\u00e4 syvemm\u00e4lle rakenteeseen. Sis\u00e4kuoren ilmanpit\u00e4vyydell\u00e4 on huomattava merkitys rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta ja tyypillisesti esimerkiksi betonisella sis\u00e4kuorella tiiviys saadaan toteutettua helposti saumavalujen avulla.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen perusteella kuorimuurin paksuudella ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta kuorimuurin l\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4n vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaan sit\u00e4 merkityksellisempi vaikutus on kuorimuurissa ep\u00e4tiiviiden saumojen osuudella.<\/p>\n\n\n\n

Tiiliverhotun sein\u00e4rakenteen kosteustekniseen toimintaan vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s kuorimuurin sitoman kosteuden aiheuttama kosteuskuorma kuorimuurin taustalle. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa tuuletusv\u00e4lin leveys ja ilman vaihtuvuus sek\u00e4 kuorimuurin paksuus. Paksumpi kuorimuuri voi aiheuttaa suuremman kosteuskuorman verrattuna ohuempaan kuorimuuriin sen kuivuessa hitaammin, jolloin tuuletusv\u00e4lin ilman vaihtuvuuden merkitys korostuu verrattuna kuorimuurin paksuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Tiilijulkisivun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia voidaan saada pienemm\u00e4ksi k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 kuorimuurissa pienemm\u00e4n tiilileveyden tiilt\u00e4. Kuorimuurin ohentamisella voidaan my\u00f6s mahdollisesti pienent\u00e4\u00e4 eristetilan kosteuskuormaa kuorimuurin kuivuessa nopeammin ja ohentaminen mahdollistaa tuuletusv\u00e4lin leveyden kasvattamisen sein\u00e4rakennepaksuutta kasvattamatta.<\/p>\n\n\n\n

Kun kuorimuurin tuulettuminen on varmistettu ja sen taustamateriaalit kest\u00e4v\u00e4t kosteutta, on kuorimuurillinen sein\u00e4rakenne kosteusteknisesti toimiva kuorimuurin paksuudesta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvassa rinnakkain 135 mm ja 85 mm tiilet. Kuva: Wienerberger Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h3>\n\n\n\n

Julkisivutiilen koko ja sen vaikutus kuorimuurin toimintaan: Kosteustekniset havainnot ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset. Sormunen Heidi. 2025. https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:tuni-202504223916<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n

[1] RIL 107-2022. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet.
RIL ry, Helsinki. 233 s.
[2] RT 103282 (2020) Tiilirakenteet. RT-ohjekortti. Rakennustieto Oy, Rakennustietos\u00e4\u00e4ti\u00f6 RTS sr.
[3] RYL81. Rakennust\u00f6iden yleiset laatuvaatimukset 1981. RT 14-10108. Rakennustietos\u00e4\u00e4ti\u00f6, Helsinki. 438 s. (korvattu vuonna 1989).
[4] Kavaja, R., Mentu, E., Jormalainen, P. (1976) Muurausty\u00f6t. Rakentajain kustannus Oy, Helsinki. 192 s.
[5] Kavaja, R., Mentu, E., Jormalainen, P. (1978) Muurausty\u00f6t. 3. painos. Rakentajain kustannus Oy, Helsinki. 192 s.
[6] RIL 107-1981. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsin\u00f6\u00f6rien Liitto, Helsinki. 81 s.
[7] RIL 107-1989. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsin\u00f6\u00f6rien Liitto r.y. RIL, Helsinki. 75 s.
[8] Kavaja, R., Mentu, E., Jormalainen, P. (1988) Muurausty\u00f6t. 8. painos. Rakentajain kustannus Oy, Helsinki. 224 s.
[9] RT 82-10510 (1993) Tiilirakenteet. RT-ohjekortti. Rakennustietos\u00e4\u00e4ti\u00f6. (korvattu vuonna 2020)
[10] Heikkinen, R. (1982) Laastin ja kiven yhteistoiminnan vaikutus muurattujen seinien sateenpit\u00e4vyyteen. DI-ty\u00f6. Teknillinen Korkeakoulu. 63 s.
[11] Hynynen, O. (1983) Muurattujen seinien ja sateenpit\u00e4vyyden perusteet. DI-ty\u00f6. Teknillinen Korkeakoulu. 105 s.
[12]Lehtinen, T. (1989) Tiilijulkisivupintaisten sein\u00e4rakenteiden sateenpit\u00e4vyyden kehitt\u00e4minen: Sein\u00e4rakenteiden rakennevaihtoehdot ja rakennusfysikaalinen toiminta. DI-ty\u00f6. Teknillinen Korkeakoulu. 132 s.
[13] Helminen, S. (1989) Tiilijulkisivupintaisten sein\u00e4rakenteiden sateenpit\u00e4vyyden kehitt\u00e4minen: sein\u00e4rakenteiden sateenpit\u00e4vyys ja ty\u00f6tekniikka. DI-ty\u00f6. Teknillinen Korkeakoulu. 110 s.
[14] Lehtinen, T., Viljanen, M. (1989) Tiilijulkisivuisen sein\u00e4rakenteen toiminnan varmistaminen viistosadetta vastaan. Teknillinen Korkeakoulu, Helsinki. Talonrakennustekniikan laboratorio. Julkaisu \/ Report 16. 52 s.
[15] Pentti, M., Pakkala, T., Pylkk\u00e4nen, K., Suonketo, J., Pikkuvirta, J. (2020) Tiilijulkisivun vesitiiviyden testaaminen laboratoriossa erityyppisill\u00e4 tiilill\u00e4 ja muurauslaasteilla. Tutkimusselostus nro RAK\/2565\/2020.
[16] Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetus rakenteiden kosteusteknisest\u00e4 toimivuudesta 782\/2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rakennustuoteteollisuus RTT ja Suomen Tiiliteollisuus k\u00e4ynnistiv\u00e4t kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 yhdess\u00e4 Tampereen yliopiston kanssa tutkimushankkeen kerrostalorakentamisessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tiilikuorimuurin ohentamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sein\u00e4rakenteeseen. T\u00e4m\u00e4 artikkeli on tiivistelm\u00e4 kyseisen tutkimuksen havainnoista ja tuloksista. Tutkimus on raportoitu Heidi Sormusen diplomity\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":29458,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":true,"footnotes":""},"categories":[25,13],"tags":[62,92],"class_list":["post-29457","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-materiaalit","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-tiili","tag-tutkimukset"],"acf":[],"yoast_head":"\nTiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Rakennustuoteteollisuus RTT ja Suomen Tiiliteollisuus k\u00e4ynnistiv\u00e4t kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 yhdess\u00e4 Tampereen yliopiston kanssa tutkimushankkeen kerrostalorakentamisessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tiilikuorimuurin ohentamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sein\u00e4rakenteeseen. T\u00e4m\u00e4 artikkeli on tiivistelm\u00e4 kyseisen tutkimuksen havainnoista ja tuloksista. Tutkimus on raportoitu Heidi Sormusen diplomity\u00f6ss\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-09-26T10:14:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-09-30T12:49:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"14 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi\",\"datePublished\":\"2025-09-26T10:14:55+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-30T12:49:30+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/\"},\"wordCount\":2214,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"tiili\",\"tutkimukset\"],\"articleSection\":[\"Materiaalit\",\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/\",\"name\":\"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2025-09-26T10:14:55+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-30T12:49:30+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi - Betoni-lehti","og_description":"Rakennustuoteteollisuus RTT ja Suomen Tiiliteollisuus k\u00e4ynnistiv\u00e4t kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 yhdess\u00e4 Tampereen yliopiston kanssa tutkimushankkeen kerrostalorakentamisessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tiilikuorimuurin ohentamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sein\u00e4rakenteeseen. T\u00e4m\u00e4 artikkeli on tiivistelm\u00e4 kyseisen tutkimuksen havainnoista ja tuloksista. Tutkimus on raportoitu Heidi Sormusen diplomity\u00f6ss\u00e4.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2025-09-26T10:14:55+00:00","article_modified_time":"2025-09-30T12:49:30+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"14 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi","datePublished":"2025-09-26T10:14:55+00:00","dateModified":"2025-09-30T12:49:30+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/"},"wordCount":2214,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg","keywords":["tiili","tutkimukset"],"articleSection":["Materiaalit","Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/","name":"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg","datePublished":"2025-09-26T10:14:55+00:00","dateModified":"2025-09-30T12:49:30+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Tampere-Citylife-Kuvio_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/tiilikuorimuurissa-kaytettava-tiilileveys-pienemmaksi-ymparistovaikutusten-vahentamiseksi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tiilikuorimuurissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tiilileveys pienemm\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29457","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29457"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29457\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29458"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29457"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29457"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29457"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}