{"id":29468,"date":"2025-09-26T13:13:54","date_gmt":"2025-09-26T10:13:54","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29468"},"modified":"2025-09-26T13:13:55","modified_gmt":"2025-09-26T10:13:55","slug":"automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/","title":{"rendered":"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa"},"content":{"rendered":"\n<p>Betonin ty\u00f6stett\u00e4vyys vaikuttaa betonin olennaisesti k\u00e4sitelt\u00e4vyyteen ja tiivistett\u00e4vyyteen ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s betonin mekaanisiin ja s\u00e4ilyvyysominaisuuksiin. Liian alhainen tai korkea ty\u00f6stett\u00e4vyys vaikeuttaa suunnitellun laadun ja kest\u00e4vyyden saavuttamisessa. Perinteiset testimenetelm\u00e4t ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaamiseksi ovat ty\u00f6l\u00e4it\u00e4 eik\u00e4 niill\u00e4 voida mitata jokaista betoniannosta. <em>Teemu Ojalan<\/em> v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus Aalto-yliopistossa tutki automaattisia mittausmenetelmi\u00e4, joilla voidaan hallita ty\u00f6stett\u00e4vyytt\u00e4 betonituotannossa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitell\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjan p\u00e4\u00e4kohdat lyhyesti. Tarkemmat tiedot v\u00e4it\u00f6skirjasta l\u00f6ytyv\u00e4t Aalto-yliopiston julkaisuarkistosta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tutkimuksen tausta<\/h3>\n\n\n\n<p>Betonin ty\u00f6stett\u00e4vyys vaikuttaa suoraan betonin k\u00e4sitelt\u00e4vyyteen ja kykyyn tiivisty\u00e4 kunnolla. Arkikieless\u00e4 termej\u00e4 kuten notkeus, pumpattavuus ja tiivistett\u00e4vyys k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuvaamaan betonin liikkumiskyky\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 notkea betoni ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole helposti ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 betonin alhainen notkeus voi johtaa puutteelliseen tiivistymiseen ja siten heikent\u00e4\u00e4 betonin lujuutta ja kest\u00e4vyytt\u00e4. Toisaalta liian suuri notkeus voi lis\u00e4t\u00e4 erottumisriski\u00e4. Betonin erottumisella tarkoitetaan kiviaineksen ja sementtipastan ep\u00e4tasaista jakautumista, jossa kiviaines vajoaa tiivistyskerroksen pohjalle aiheuttaen tiheyseroa.<\/p>\n\n\n\n<p>Reologisesti betonia voidaan kuvata Binghamin mallilla kahden suureen avulla, jossa my\u00f6t\u00f6raja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 virtauksen aloittamiseksi tarvittavan my\u00f6t\u00f6j\u00e4nnityksen. Plastinen viskositeetti kuvaa puolestaan mallin newtonilaisen osan kaltevuutta eli betonin virtausvastusta. Betonin ty\u00f6stett\u00e4vyytt\u00e4 arvioidaan tyypillisesti numeerisesti standardoiduilla testimenetelmill\u00e4 kuten Suomessa yleisesti k\u00e4ytetyll\u00e4 painumatestill\u00e4 (SFS-EN 12350-3). Painumatestiss\u00e4 standardikartio t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n betonilla tiivist\u00e4en sit\u00e4 samalla osissa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kartio nostetaan yl\u00f6s ja betonin annetaan valahtaa alasp\u00e4in painovoiman vaikutuksesta. Itse mittaustulos mitataan betonin valahtamisen korkeutena ja ilmoitetaan esimerkiksi 160 mm:n painumana.<\/p>\n\n\n\n<p>Painumatestin kaltaiset testimenetelm\u00e4t mittaavat kuitenkin betonin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 vain tietyiss\u00e4 vakioiduissa olosuhteissa, eiv\u00e4tk\u00e4 t\u00e4ysin kuvaa betonin reologista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Esimerkiksi betonisekoittimessa tai tiivistyksess\u00e4 betoniin kohdistuu huomattavasti suurempia voimia kuin painumakokeessa. T\u00e4m\u00e4n takia betoni voi saada painumatestiss\u00e4 samanlaisen painuma-arvon, vaikka sen plastinen viskositeetti olisi erilainen. Lis\u00e4ksi perinteiset testimenetelm\u00e4t ovat hyvin ty\u00f6l\u00e4it\u00e4 ja ovat herkki\u00e4 tekij\u00e4n toimintatavoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Testaamisen kustannusten takia tuoreen betonin ominaisuuksia mitataan vain murto-osasta betoniannoksia, mik\u00e4 vaikeuttaa ty\u00f6stett\u00e4vyyden vaihteluiden havaitsemista. Betonituotannossa esiintyy huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelua betonin raaka-aineista, k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 v\u00e4lineist\u00e4 ja luonnon olosuhteista, mik\u00e4 aiheuttaa muutoksia my\u00f6s betonin ty\u00f6stett\u00e4vyyteen. Erityisesti hienon kiviaineksen mukana tulevan kosteuden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aiheuttavan \u00e4killisi\u00e4 notkeuden muutoksia. Nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s huomattavasti aikaisempaa notkeampia massoja, jotka mahdollistavat betonin pumppaamisen ja tiivist\u00e4misen tihe\u00e4sti raudoitettujen rakenteiden osalta. Tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan entist\u00e4 monimutkaisempia betonireseptej\u00e4, joiden avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Seossementtien ja kemiallisten lis\u00e4aineiden k\u00e4ytt\u00f6 hankaloittaa sopivan ty\u00f6stett\u00e4vyyden saavuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in ollen v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia ty\u00f6stett\u00e4vyyden vaikutuksia betonin laatuun ja kehitt\u00e4\u00e4 betonituotannon laadunvalvontaa. Ty\u00f6stett\u00e4vyyden vaikutusten arvioimiseen v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin erilaisia mittaustekniikoita sek\u00e4 tuoreelle ett\u00e4 kovettuneelle betonille. Laadunvalvonnan kehitt\u00e4miseksi kartoitettiin automaattisia mittausmenetelmi\u00e4, joiden avulla betonin ty\u00f6stett\u00e4vyytt\u00e4 voitaisiin hallita reaaliaikaisesti. V\u00e4it\u00f6skirjan perusteella tuoreen betonin kriittisi\u00e4 ominaisuuksia ovat ty\u00f6stett\u00e4vyyden lis\u00e4ksi betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vesi-sementtisuhde (v\/s-suhde).<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n stabiilisuus betonissa<\/h3>\n\n\n\n<p>Tavoiteilmam\u00e4\u00e4r\u00e4tason ja stabiilin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttaminen on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Suomen kaltaisessa ilmastossa, miss\u00e4 betonin pakkasenkest\u00e4vyys on keskeinen tekij\u00e4 rakenteen s\u00e4ilyvyyden kannalta. Tutkimuksessa ensin selvitettiin, miten betonin notkeus vaikuttaa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n stabiilisuuteen, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyaikaisia polykarboksylaattipohjaisia (PCE) notkistimia [1].<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Koej\u00e4rjestely<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin seitsem\u00e4n eri lis\u00e4ainevalmistajan PCE-pohjaisen tehonotkistimen ja huokostimen yhdistelm\u00e4\u00e4. Kullekin lis\u00e4aineyhdistelm\u00e4lle valmistettiin kaksi eri notkeusluokan betonia: S3 (kohtalainen ty\u00f6stett\u00e4vyys) ja F5 (korkea ty\u00f6stett\u00e4vyys). Sementiksi valittiin CEM II\/B-M (S-LL) 42.5 N, jota k\u00e4ytettiin 425 kg\/m<sup>3<\/sup>. Vesi-sementtisuhteet olivat 0,33 (S3-notkeusluokka) ja 0,38 (F5-notkeusluokka). Tavoiteilmam\u00e4\u00e4r\u00e4ksi asetettiin 5,5 % ja maksimiraekooksi valittiin 16 mm.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilman stabiilisuuden selvitt\u00e4miseksi betonimassoja sekoitettiin useaan otteeseen 75 minuutin aikana. Betonimassan ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 mitattiin painemenetelm\u00e4ll\u00e4 (SFS-EN 12350-7) jokaisen sekoituskerran j\u00e4lkeen eli 0, 30, 60 ja 75 minuutin kohdalla. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ss\u00e4 valmistettiin erillinen F5-notkeusluokan koesarja, jossa alkusekoituksen pituus oli joko 2 tai 5 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kehitys<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutkimus paljasti selkeit\u00e4 eroja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityksess\u00e4 S3- ja F5-notkeusluokkien v\u00e4lill\u00e4. S3-luokan betoneilla ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ei tapahtunut selkeit\u00e4 vaihteluita kokeen aikana (kuva 2a), mutta suuressa osassa F5-luokassa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi merkitt\u00e4v\u00e4sti (kuva 2b). Notkeammalla betonilla ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistui 60 minuutin aikana. Tehonotkistimen lis\u00e4ys ennen 75 minuutin sekoitusta laski ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n tavoiteilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n tasolle betoneilla, joissa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli selke\u00e4sti kasvanut.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvien 2a ja 2b perusteella ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n stabiilisuuteen vaikutti voimakkaasti k\u00e4ytetty notkistimen ja huokostimen yhdistelm\u00e4. Lis\u00e4ksi yhdistelm\u00e4t eiv\u00e4t toimineet johdonmukaisesti kummassakaan notkeusluokassa. Ilmi\u00f6iden taustalla olevat mekanismit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t liittyv\u00e4n betonin ty\u00f6stett\u00e4vyyteen ja lis\u00e4aineiden vuorovaikutukseen, miss\u00e4 betonin alhaisempi my\u00f6t\u00f6raja korkeamman ty\u00f6stett\u00e4vyyden betonissa helpottaa ilmakuplien liikkumista ja yhdistymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1212\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-3_ilmamaaran-kehitys_980x1212px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29471\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-3_ilmamaaran-kehitys_980x1212px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-3_ilmamaaran-kehitys_980x1212px-647x800.jpg 647w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-3_ilmamaaran-kehitys_980x1212px-243x300.jpg 243w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-3_ilmamaaran-kehitys_980x1212px-768x950.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kehittyminen kokeen aikana a) S3- ja b) F5-notkeusluokissa seitsem\u00e4ll\u00e4 (A\u2013G) eri lis\u00e4ainevalmistajan huokostimen ja tehonotkistimen yhdistelm\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>My\u00f6s sekoitusajalla oli merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kehitykseen, vaikka lis\u00e4aineiden annostusm\u00e4\u00e4r\u00e4 pidettiin samana. Kahden minuutin sekoitusajalla ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat alkuvaiheessa alhaisempia (4,0\u20136,1 %) verrattuna viiden minuutin sekoitukseen (5,6\u201310,0 %), mik\u00e4 viittaa huokostimen ep\u00e4t\u00e4ydelliseen aktivoitumiseen. T\u00e4m\u00e4 vaikutus oli selke\u00e4 korkean notkeuden betoneissa, jotka vaativat pidemm\u00e4n sekoitusajan vakaan huokostuksen saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Tulokset korostavat, ett\u00e4 korkean notkeusluokan betoneissa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n stabiliteettiin. Ennakkokokeet huokostimen ja notkistimen yhdistelmill\u00e4 ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hyv\u00e4n huokostuksen saavuttamiseksi. My\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n sekoitusaikaan tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, jotta varmistetaan huokostimen t\u00e4ydellinen aktivoituminen. Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n systemaattinen seuranta tuotannon aikana on suositeltavaa, etenkin korkean notkeuden betoneissa, joissa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 voi muuttua dramaattisesti sekoituksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Betonin erottumisen reaaliaikainen seuranta<\/h3>\n\n\n\n<p>Betonin erottuminen tiivistyksen aikana on merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma, joka voi heikent\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 betonilla valetun betonirakenteen kest\u00e4vyytt\u00e4. Tutkimuksessa kehitettiin uusi s\u00e4hk\u00f6inen mittausmenetelm\u00e4, jolla voidaan havaita betonin erottuminen tiivistyksen aikana k\u00e4ytt\u00e4en AC-impedanssispektroskopiaa (ACIS) [2].<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Koej\u00e4rjestely<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa valettiin ja tiivistettiin seitsem\u00e4n koekappaletta samalla betonikoostumuksella. Betonimassan koostumus oli 400 kg\/m<sup>3<\/sup> SR-sementti\u00e4 (CEM I 42.5 N &#8211; SR3), 160 kg\/m<sup>3<\/sup> vett\u00e4 ja 1755 kg\/m<sup>3<\/sup> kiviainesta, jolloin vesi-sementtisuhteeksi muodostui 0,40. SR-sementti valittiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n betonin erottumisriski\u00e4. Betonimassoihin lis\u00e4ttiin huokostinta ja tehonotkistinta saman painuma-arvon (250 \u00b1 5 mm) ja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n (6,0 \u00b1 1,0 %) saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>ACIS-mittauksia varten kehitettiin elektrodipaneeli (kuva 3a), joka asennettiin PVC-muovista valmistettuun muottiin (510 \u00d7 150 \u00d7 100 mm3). Mittauselektrodit (ME) sijoitettiin muotin yl\u00e4-, keski- ja alaosaan, ja maadoituselektrodit (GE) asennettiin mittauselektrodien v\u00e4liin sek\u00e4 elektrodipaneelin taakse. Elektrodit kytkettiin impedanssianalysaattoriin, jolla mitattiin betonin resistiivisyytt\u00e4 tiivistyksen aikana. Koekappaleiden tiivistys ja ACIS-mittaukset tehtiin t\u00e4ryp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 noudattaen ennakkoon m\u00e4\u00e4ritettyj\u00e4 kokonaistiivistysaikoja (50, 90 tai 130 sekuntia). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kovettuneista koekappaleista porattiin poralieri\u00f6kappaleet ja sahattiin pystysuuntainen n\u00e4yte (kuva 3a) digitaalista kuva-analyysi\u00e4 varten (kuva 3b). ACIS-mittausten luotettavuuden arvioimiseksi m\u00e4\u00e4ritettiin kolme erottumisindeksi\u00e4 valittujen mittausmenetelmien perusteella:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>SI<sub>BR<\/sub>: Yl\u00e4- ja alaosan erotus lopullisten resistiivisyysarvojen perusteella.<\/li>\n\n\n\n<li>SI<sub>RCA<\/sub>: Karkean kiviaineksen pinta-alasuhteen erotus yl\u00e4- ja alaosan v\u00e4lill\u00e4 digitaalisesta kuva-analyysista.<\/li>\n\n\n\n<li>SI<sub>DEN<\/sub>: Porattujen poralieri\u00f6iden tiheysero yl\u00e4- ja alaosan v\u00e4lill\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"997\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Havainnepiirros-ja-koekappaleet_1920x997px_2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29474\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Havainnepiirros-ja-koekappaleet_1920x997px_2.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Havainnepiirros-ja-koekappaleet_1920x997px_2-800x415.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Havainnepiirros-ja-koekappaleet_1920x997px_2-300x156.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Havainnepiirros-ja-koekappaleet_1920x997px_2-768x399.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Havainnepiirros-ja-koekappaleet_1920x997px_2-1536x798.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">a) Havainnepiirros elektrodipaneelista ja koekappaleen poraus- sek\u00e4 sahauskohdista. b) Digitaalisen kuva-analyysin askeleet, joiden perusteella laskettiin karkean kiviaineksen pinta-alaosuus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tiivistysajan vaikutukset<\/h3>\n\n\n\n<p>ACIS-mittaukset osoittivat selkeit\u00e4 mittauseroja resistiivisyyden kehityksess\u00e4 erottuneiden ja erottumattomien betonien v\u00e4lill\u00e4. Ensimm\u00e4isen 50 sekunnin aikana erot yl\u00e4- ja alaosan resistiivisyyksiss\u00e4 pysyiv\u00e4t maltillisina kaikissa n\u00e4ytteiss\u00e4, mik\u00e4 viittaa v\u00e4h\u00e4isiin betonien koostumusmuutoksiin tiivistyksen aikana. Kun tiivistyst\u00e4 jatkettiin yli 50 sekunnin, betonien k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 alkoi ilmaantumaan eroja. Betonin osakomponenteista kiviaines vastustaa s\u00e4hk\u00f6n etenemist\u00e4, jolloin lis\u00e4\u00e4ntynyt kiviainesosuus johtaa paikalliseen resistiivisyyden nousuun.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikissa koekappaleista havaittiin muutoksia resistiivisyyserossa tiivistyksen aikana. Erityisesti kahdessa koekappaleessa (S130-1 ja S130-2) huomattiin resistiivisyyseron ensin muuttuvan positiivisemmaksi, jonka j\u00e4lkeen erotus alkoi \u00e4killisesti laskemaan. T\u00e4m\u00e4n uskotaan liittyv\u00e4\u00e4n tiivistysilman v\u00e4liaikaiseen kertymiseen yl\u00e4osaan ennen kiviaineksen laskeutumista muotin pohjalle. Poikkeavasti koekappaleessa S90-1 erotus kasvoi ensimm\u00e4isen 50 sekunnin aikana positiiviseksi, mik\u00e4 indikoi ilman kertymisest\u00e4 muotin yl\u00e4osaan. Muissa koekappaleissa resistiivisyysero muuttui tasaisesti negatiivisemmaksi tiivistyksen edetess\u00e4, mik\u00e4 viittaa tasaiseen kiviaineksen laskeutumiseen ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tiivistysilman kumuloitumista. Koska koekappaleiden v\u00e4lill\u00e4 havaittiin erilaisia erottumistasoja, pelkk\u00e4 tiivistysaika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan huono indikaattori sopivalle tiivistyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"758\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77_kuva4_980x758px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29473\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77_kuva4_980x758px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77_kuva4_980x758px-800x619.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77_kuva4_980x758px-300x232.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77_kuva4_980x758px-768x594.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tiivistysajan vaikutus yl\u00e4- ja alakerroksen v\u00e4liseen resistiivisyyseroon ACIS-mittauksen perusteella.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">S\u00e4hk\u00f6isen mittauksen luotettavuus<\/h3>\n\n\n\n<p>ACIS-pohjainen erottumisindeksi SI<sub>BR<\/sub> korreloi voimakkaasti (r = \u20130,948) karkean kiviaineksen jakautumaa kuvaavan erottumisindeksin SI<sub>RCA<\/sub> kanssa (kuva 5a), mik\u00e4 osoittaa s\u00e4hk\u00f6isen mittaustekniikan tehokkuuden kiviaineksen erottumisen havaitsemisessa. Sen sijaan erottumisindeksin SI<sub>DEN<\/sub> korrelaatio oli heikompi (r = \u20130,703), koska tiheyteen vaikuttaa voimakkaasti kiviaineksen jakautuman lis\u00e4ksi my\u00f6s tiivistysilman m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"936\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva5_1920x936x.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29475\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva5_1920x936x.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva5_1920x936x-800x390.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva5_1920x936x-300x146.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva5_1920x936x-768x374.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva5_1920x936x-1536x749.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">a) ACIS-mittausten ja digitaalisen kuva-analyysiin perustuvan kiviaineksen osuuden korrelaatio. b) ACIS-mittauksen ja poralieri\u00f6iden tiheyteen perustuva korrelaatio.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"794\" height=\"317\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/mittaustekniikat_794x317px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29476\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/mittaustekniikat_794x317px.jpg 794w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/mittaustekniikat_794x317px-300x120.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/mittaustekniikat_794x317px-768x307.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 794px) 100vw, 794px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin kolmea automaattista mittaustekniikkaa: a) mikroaaltoabsorptiota (MWA), b) akustisen \u00e4\u00e4nen kulkeutumisnopeutta (AWP) ja c) aikaalueen reflektiometriaa (TDR).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Huomioiden perusteella ACIS-tekniikkaa voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 betonin erottumisen reaaliaikaiseen seurantaan tiivistyksen aikana, mik\u00e4 mahdollistaisi betonien ominaisuuksien ja tiiviskaluston optimoinnin laadun parantamiseksi. Kuitenkin mittaaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n olosuhteissa edellytt\u00e4\u00e4 laitteistojen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 jatkokehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Koostumusominaisuuksien automaattinen mittaus<\/h3>\n\n\n\n<p>Betonin ty\u00f6stett\u00e4vyyden ja kovettuneen betonin kest\u00e4vyyden kannalta kriittisi\u00e4 ominaisuuksia ovat erityisesti v\/s-suhde ja ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4. Koska n\u00e4iden ominaisuuksien jatkuva seuranta tuotannon aikana voisi merkitt\u00e4v\u00e4sti edist\u00e4\u00e4 laadunvalvontaa, tutkimuksessa selvitettiin automaattisia mittaustekniikoita n\u00e4iden ominaisuuksien mittaamiseksi [3].<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Vesi-sementtisuhteen mittausj\u00e4rjestely<\/h3>\n\n\n\n<p>Vesi-sementtisuhteen mittaamiseen tutkittiin kahta betonin s\u00e4hk\u00f6magneettisiin ominaisuuksiin perustuvaa tekniikkaa: mikroaaltoabsorptiota (MWA) ja aika-alueen reflektometriaa (TDR). Molemmissa tekniikoissa korkeampi kosteuspitoisuus nostaa betonimassan dielektrisyysarvoa ja se pystyt\u00e4\u00e4n havaitsemaan mikroaaltojen absorptiona tai s\u00e4hk\u00f6isen impulssin nopeuden muutoksena. N\u00e4in ollen n\u00e4m\u00e4 tekniikat eiv\u00e4t mittaa suoraan v\/s-suhdetta, vaan v\/s-suhteen laskemiseksi tarvitaan tieto sementtim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 esimerkiksi suhteutuksen kautta (referenssimenetelm\u00e4). Kosteuspitoisuuden mittaamiseksi MWA-sensori asennettiin betonisekoittimen pohjaan ja k\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6inen TDR-sauva upotettiin betoniannokseen, joka oli laitettu muoviseen \u00e4mp\u00e4riin. MWA-j\u00e4rjestelm\u00e4n kalibrointi tehtiin yhdell\u00e4 betonimassalla, jotta betonikoostumuksen vaikutukset olisivat selke\u00e4mm\u00e4t. TDR-sauvassa asetettiin betonimassan tiheys ennen mittauksen aloittamista. Kokeessa valmistettiin yhdeks\u00e4n betonimassaa, joiden v\/s-suhteet olivat 0,40, 0,50 ja 0,60. Jokaista suhdetta kohden valmistettiin kolme betonimassaa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4tasoilla 2, 5 ja 10 %. Betonimassoissa k\u00e4ytettiin sementtityyppi\u00e4 CEM II\/B-M S-LL 42.5 N.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n mittausj\u00e4rjestely<\/h3>\n\n\n\n<p>Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaamiseen tutkittiin akustista aaltojen kulkeutumisnopeuteen perustuvaa tekniikkaa (AWP). Menetelm\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nen nopeus tuoreessa betonissa hidastuu ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa. AWP-anturi asennettiin sekoittimen pohjaan, ja mittaukset suoritettiin sek\u00e4 dynaamisesti (sekoituksen aikana) ett\u00e4 staattisesti (sekoituksen pys\u00e4hdytty\u00e4). Tutkimuksessa valmistettiin kahdeksan betonimassaa, joiden vesi-sementtisuhde oli 0,33\u20130,35 (sementtityyppi CEM II\/B-M S-LL 42.5 N). Betonimassojen ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja notkeutta muutettiin erilaisilla huokostimien ja notkistimien annostuksilla. Mittauspisteiden kasvattamiseksi betoniannoksia sekoitettiin useaan kertaan 75 minuutin aikana, mink\u00e4 aikana betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 ja painuma m\u00e4\u00e4ritettiin heti sekoituksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Mittaustekniikoiden tarkkuus<\/h3>\n\n\n\n<p>MWA- ett\u00e4 TDR-tekniikka osoittivat lupaavia korrelaatioita v\/s-suhteen arvioimisessa (R<sup>2<\/sup> = 0,808 ja 0,858). Kuvasta 7a n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 molemmat tekniikat yliarvioivat v\/s-suhdetta erityisesti alhaisemmilla v\/s-suhteilla (0,40 ja 0,50). Korkeammalla v\/s-suhteella (0,60) mittaustulokset vastasivat paremmin todellisia arvoja. Huomionarvoisesti ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n havaittiin vaikuttavan merkitt\u00e4v\u00e4sti mittaustarkkuuteen: MWA-tekniikalla ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu v\u00e4hensi mitattua v\/s-suhdetta, kun taas TDR-tekniikalla vaikutus oli p\u00e4invastainen. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 huolellinen kalibrointi eri betonikoostumuksille on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 mittaustarkkuuden saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1610\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva7_980x1610px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29477\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva7_980x1610px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva7_980x1610px-487x800.jpg 487w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva7_980x1610px-183x300.jpg 183w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva7_980x1610px-768x1262.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva7_980x1610px-935x1536.jpg 935w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">a) Suhteutustietoihin perustuvan tehollisen v\/s-suhteen ja dielektristen tekniikoiden v\u00e4linen korrelaatio. b) Painemenetelm\u00e4ll\u00e4 mitatun ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja AWP-tekniikalla mitattujen dynaamisen ja staattisen mittaustyypin v\u00e4linen korrelaatio.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"837\" height=\"365\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/syvyyskamera-sijoitus_837x365px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29478\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/syvyyskamera-sijoitus_837x365px.jpg 837w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/syvyyskamera-sijoitus_837x365px-800x349.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/syvyyskamera-sijoitus_837x365px-300x131.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/syvyyskamera-sijoitus_837x365px-768x335.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 837px) 100vw, 837px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Syvyyskamera sijoitettiin taltioimaan betonipinnan muodonmuutoksia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaamisessa AWP-j\u00e4rjestelm\u00e4 saavutti keskinkertaisen korrelaation painemenetelm\u00e4\u00e4n (R<sup>2<\/sup> = 0,654 staattisissa mittauksissa ja R<sup>2<\/sup> = 0,365 dynaamisissa mittauksissa). Dynaamiset mittaukset antoivat systemaattisesti noin kaksi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 korkeampia ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4arvoja kuin staattiset mittaukset. Betonin notkeuden todettiin vaikuttavan merkitt\u00e4v\u00e4sti mittaustarkkuuteen. Mittausvirheet olivat suurimpia j\u00e4ykiss\u00e4 betoneissa (painuma alle 100 mm). Notkeammilla betoneilla AWP-tekniikka toimi huomattavasti paremmin. T\u00e4m\u00e4 johtui todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 notkeammilla betoneilla AWP-sensori peittyi anturin paremmin ja betonimassassa oli v\u00e4hemm\u00e4n tiivistysilmaa sekoituksen aikana.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Notkeuden automaattinen mittaus<\/h3>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6stett\u00e4vyyden reaaliaikaisen hallinnan mahdollistamiseksi tutkimuksessa kehitettiin mittausmenetelm\u00e4, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 syvyyskameraa ja koneoppimista betonin notkeuden arvioimiseen sekoituksen aikana [4].<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Koej\u00e4rjestely<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa sekoitettiin ja notkistettiin betoniannosta sykleitt\u00e4in siten, ett\u00e4 siit\u00e4 mitattiin notkeusluokat S1-S5 (painuma-arvo 30\u2013230 mm). T\u00e4m\u00e4 saavutettiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asteittain vett\u00e4 alun perin j\u00e4ykk\u00e4\u00e4n betonimassaan, kunnes saavutettiin v\/s-suhde 0,55. Veden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen alensi sek\u00e4 my\u00f6t\u00f6rajaa ett\u00e4 plastisen viskositeettia kokeen aikana. Kokeen lopussa betoniseoksessa oli 390 kg\/m<sup>3<\/sup> sementti\u00e4 (CEM II\/B-M S-LL 42.5 N), 1698 kg\/m<sup>3<\/sup> kiviainesta (maksimiraekoko 16 mm), 215 kg\/m<sup>3<\/sup> tehollista vett\u00e4 ja 3,9 kg\/m<sup>3<\/sup> tehonotkistinta. Syvyyskamera sijoitettiin noin yhden metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n laboratoriosekoittimen pohjasta. Kameran n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4 kattoi noin kolmasosan betonisekoittimen n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 pohja-alasta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Koneoppimismallien koulutus ja tulokset<\/h3>\n\n\n\n<p>Syvyysdataa muokattiin kolmivaiheisessa esik\u00e4sittelyss\u00e4 ennen sen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 koneoppimisessa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa syvyysdatan kohina poistettiin ennen muuntamista harmaas\u00e4vyvideoiksi, joissa pikselien intensiteetti edusti pinnan et\u00e4isyytt\u00e4 kameraan. Toisessa vaiheessa videoista erotettiin useita erityispiirteit\u00e4, ja kolmannessa vaiheessa data jaettiin sopiviksi tietojoukoiksi. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin yhdeks\u00e4\u00e4 eri koneoppimisluokittelijaa, joista uudempaa koneoppimismallia edusti eXtreme Gradient Boosting (XGB) -luokittelija. Mallien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli ennustaa kustakin syvyyskuvasta laskettujen 13 Haralick-<br>tekstuuripiirteen avulla oikea painumaluokka. Parhaiten toimineelle tietojoukolle tehtiin p\u00e4\u00e4komponenttianalyysi Haralicktekstuuripiirteiden ja betonin notkeusluokkien v\u00e4lisen suhteen tulkitsemiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Koulutuksen j\u00e4lkeen XGB-luokittelija saavutti korkeimman moniluokittelutarkkuuden 0,818. Erilaisten mallien suorituskyky\u00e4 mittaavien arvojen perusteella mallit osoittivat tasapainoista ennustuskyky\u00e4 ilman virheellist\u00e4 vinoumaa tiettyj\u00e4 painumaluokkia kohtaan. Sekaannusmatriisien analyysi paljasti, ett\u00e4 virheelliset luokitukset tapahtuivat p\u00e4\u00e4osin vierekk\u00e4isten notkeusluokkien v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 heijastaa betonin notkeuden jatkuvaa luonnetta (kuva 9a). Tulosten perusteella mallit pystyv\u00e4t ennustamaan paremmin notkeampia betonimassoja, joissa pinnan muodonmuutokset tapahtuvat my\u00f6s painovoiman vaikutuksesta.<br>P\u00e4\u00e4komponenttianalyysi kahden parhaiten selitt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4komponentin osalta paljasti selkeit\u00e4 yhteyksi\u00e4 Haralick-tekstuuripiirteisiin (kuva 9b). Notkeammat betonit osoittivat alhaisempia entropia-arvoja, kun taas j\u00e4ykemm\u00e4t betonit osoittivat korkeampaa kontrastia ja varianssia. Esik\u00e4sittelyvaikutusten tilastollinen arviointi paljasti, ett\u00e4 kohinanpoistolla ei ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa luokittelijoiden suorituskyvyss\u00e4. Sen sijaan sekoittimen erityispiirteiden suodatus paransi luokittelijoiden tarkkuutta. Lis\u00e4ksi suurempi betonipinta-ala paransi merkitt\u00e4v\u00e4sti tarkkuutta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"980\" height=\"1411\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva9_980x1411px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-29479\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva9_980x1411px.jpg 980w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva9_980x1411px-556x800.jpg 556w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva9_980x1411px-208x300.jpg 208w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/BET_2503_68-77-kuva9_980x1411px-768x1106.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 980px) 100vw, 980px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">a) Parhaalla XGB-luokittelijalla saatu sekaannusmatriisi. b) Parhaan tietojoukon p\u00e4\u00e4komponenttianalyysi, jossa yksitt\u00e4iset pisteet edustavat syvyyskuvasta saatua tietoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja tulevat tutkimuskohteet<\/h3>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjatutkimus edist\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti betonin ty\u00f6stett\u00e4vyyden vaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja tarjoaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mittaustekniikoita sen hallintaan. Tutkimuksen t\u00e4rkeimm\u00e4t johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset voidaan tiivist\u00e4\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n stabiilius: Betonin notkeudella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n stabiilisuuteen ja erottumisherkkyyteen PCE-notkistimia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Korkean notkeusluokan betoneissa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu<br>voi olla huomattavaa, mik\u00e4 korostaa jatkuvan seurannan tarvetta tuotannon aikana.<\/li>\n\n\n\n<li>Erottumisen seuranta: ACIS-tekniikka osoittautui tehokkaaksi menetelm\u00e4ksi betonin erottumisen reaaliaikaiseen seurantaan tiivistyksen aikana. Menetelm\u00e4 korreloi vahvasti karkean kiviainesm\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa.<\/li>\n\n\n\n<li>Koostumusominaisuuksien mittaus: S\u00e4hk\u00f6magneettisuuteen perustuvat mittaustekniikat osoittivat lupaavia korrelaatioita v\/s-suhteen arvioimisessa. Akustiseen \u00e4\u00e4neen perustuva tekniikka osoitti potentiaalia ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 kohtalaisella korrelaatiolla. Mittaustarkkuuteen vaikuttavat kuitenkin betonin koostumus ja notkeus, mik\u00e4 kertoo huolellisen kalibroinnin tarpeellisuudesta.<\/li>\n\n\n\n<li>Notkeuden mittaus: Syvyyskameraan ja koneoppimiseen perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4 saavutti korkean moniluokittelutarkkuuden betonin notkeusluokkien arvioinnissa sekoituksen aikana. Menetelm\u00e4 toimii erityisen hyvin notkeammilla betoneilla.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjassa esitellyt automaattiset mittaustekniikat parantavat betonin laadunvalvontaa. Ty\u00f6stett\u00e4vyyden hallinta edellytt\u00e4\u00e4 reaaliaikaisia ja jatkuvatoimisia menetelmi\u00e4, vaikka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa on viel\u00e4 haasteita. Standardoinnin on my\u00f6s mukauduttava n\u00e4ihin uusiin menetelmiin, sill\u00e4 perinteiset testimenetelm\u00e4t eiv\u00e4t sovellu nykyiseen tuotantoon. Useiden mittaustekniikoiden yhdist\u00e4minen samaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 sensoreiden kalibrointitarkkuutta. Paremmalla ty\u00f6stett\u00e4vyyden hallinnalla voidaan saavuttaa betonituotteiden parempi tasalaatuisuus, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hukkaa ja optimoida betonin koostumusta, mik\u00e4 johtaa kustannustehokkuuteen ja ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyihin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Viitteet<\/h2>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Al-Neshawy, Fahim; Ojala, Teemu; Punkki, Jouni. 2019. Stability of Air Content in Fresh Concretes with PCE-Based Superplasticizers. Nordic Concrete Research, 60(1), 145\u2013158. <strong><a href=\"https:\/\/doi.org\/10.2478\/ncr-2019-0093\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.2478\/ncr-2019-0093<\/a><\/strong>.<\/li>\n\n\n\n<li>Ojala, Teemu; Ahmed, Hassan; Kuusela, Petri; Sepp\u00e4nen, Aku; Punkki, Jouni. 2023. Monitoring of concrete segregation using AC impedance spectroscopy. Construction and Building Materials, 384, 131453, <strong><a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.conbuildmat.2023.131453\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.conbuildmat.2023.131453<\/a><\/strong>.<\/li>\n\n\n\n<li>Ojala, Teemu; Punkki, Jouni. 2024. Automatic Measurement Techniques for Compositional Properties of Fresh Concrete: Focus on Water\/Cement Ratio and Air Content. Nordic Concrete Research, 71(1), 91\u2013110. <strong><a href=\"https:\/\/doi.org\/10.2478\/ncr-2024-0015\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.2478\/ncr-2024-0015<\/a><\/strong>.<\/li>\n\n\n\n<li>Ojala, Teemu; Punkki, Jouni. 2024. Estimating the Workability of Concrete with a Stereovision Camera during Mixing. Sensors, 24, 4472. <strong><a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3390\/s24144472\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.3390\/s24144472<\/a><\/strong>.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n<\/div>\n<div class=\"container rand-1130597362\">\n    <div class=\"row\">\n        <div class=\"col-12\">\n            <div class=\"block-content-with-background-colour\" style=\"background-color: #EAEAEA\">\n                <p class=\"subtitle\"><strong style=\"color: #333F46\"><\/strong><\/p>\n                <h3 class=\"title\" style=\"color: #333F46\">V\u00e4it\u00f6stiedot<\/h3>\n                <div class=\"content\">\n                                    <\/div>\n                                <div class=\"content\">\n                    <p>Teemu Ojala v\u00e4itteli 9.5.2025 Aalto-yliopistolla aiheesta \u201dAutomated workability control in concrete production\u201d. V\u00e4it\u00f6sty\u00f6 k\u00e4sitteli betonin automaattisia ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittausmenetelmi\u00e4 ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 betonin laadunvalvonnassa. V\u00e4it\u00f6skirjan vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi prof. Wolfgang Kunther DTU:sta. Ty\u00f6n esitarkastajina toimivat prof. Wolfgang Kunther ja prof. Thomas Matschei. Ty\u00f6n valvojana toimi prof. Jouni Punkki. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on esitelty v\u00e4it\u00f6skirjan p\u00e4\u00e4kohdat lyhyesti.<\/p>\n<p><strong>V\u00e4it\u00f6skirjatutkija:<\/strong> Teemu Ojala, Betonitekniikka, Rakennustekniikan laitos, Aalto-yliopisto.<br \/>\n<strong>Ty\u00f6n otsikko ja aihe:<\/strong> \u201cAutomated workability control in concrete production\u201d<br \/>\n<strong>Ty\u00f6n valvoja ja ohjaaja:<\/strong> Professor of Practice Jouni Punkki<br \/>\n<strong>V\u00e4it\u00f6skirjan esitarkastajat:<\/strong> Prof. Wolfgang Kunther, DTU, Tanska ja prof. Thomas Matschei, RWTH Aachen University, Saksa<br \/>\n<strong>Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4<\/strong>: Prof. Wolfgang Kunther, DTU, Tanska<br \/>\n<strong>V\u00e4it\u00f6skirja l\u00f6ytyy s\u00e4hk\u00f6isesti:<\/strong> <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-64-2521-4\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-64-2521-4<\/strong><\/a><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-29470 size-thumbnail\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Teemu_Ojala_980x1225px-240x300.jpg\" alt=\"\" width=\"240\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Teemu_Ojala_980x1225px-240x300.jpg 240w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Teemu_Ojala_980x1225px-640x800.jpg 640w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Teemu_Ojala_980x1225px-768x960.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/Teemu_Ojala_980x1225px.jpg 980w\" sizes=\"auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px\" \/><\/p>\n                <\/div>\n            <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n<\/div>\n<style>\n    .rand-1130597362 .block-content-with-background-colour .content p,\n    .rand-1130597362 .block-content-with-background-colour figcaption,\n    .rand-1130597362 .block-content-with-background-colour .content ul li,\n    .rand-1130597362 .block-content-with-background-colour .content strong {\n        color: #333F46 !important;\n    }\n<\/style><div class='container'>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toukokuussa 2025 v\u00e4itelleen Teemu Ojalan v\u00e4it\u00f6skirjassa todetaan, ett\u00e4 automaattiset mittaustekniikat parantavat betonin laatua. Automaattinen mittaus edellytt\u00e4\u00e4 reaaliaikaisia menetelmi\u00e4 ja my\u00f6s standardoinnin ja vaatimusten p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Automaattisen mittauksen mahdollistamalla paremmalla ty\u00f6stett\u00e4vyyden hallinnalla parannettaisiin betonin tasalaatuisuutta ja v\u00e4hennett\u00e4isiin betonihukkaa. Samalla voitaisiin optimoida tehokkaammin betonin koostumusta ja siten parantaa betonin kustannustehokkuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonirakentamisen ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksia.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":29469,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":true,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[92],"class_list":["post-29468","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-tutkimukset"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Toukokuussa 2025 v\u00e4itelleen Teemu Ojalan v\u00e4it\u00f6skirjassa todetaan, ett\u00e4 automaattiset mittaustekniikat parantavat betonin laatua. Automaattinen mittaus edellytt\u00e4\u00e4 reaaliaikaisia menetelmi\u00e4 ja my\u00f6s standardoinnin ja vaatimusten p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Automaattisen mittauksen mahdollistamalla paremmalla ty\u00f6stett\u00e4vyyden hallinnalla parannettaisiin betonin tasalaatuisuutta ja v\u00e4hennett\u00e4isiin betonihukkaa. Samalla voitaisiin optimoida tehokkaammin betonin koostumusta ja siten parantaa betonin kustannustehokkuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonirakentamisen ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksia.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-09-26T10:13:54+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-09-26T10:13:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1715\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"965\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"16 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa\",\"datePublished\":\"2025-09-26T10:13:54+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-26T10:13:55+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/\"},\"wordCount\":2648,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg\",\"keywords\":[\"tutkimukset\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/\",\"name\":\"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg\",\"datePublished\":\"2025-09-26T10:13:54+00:00\",\"dateModified\":\"2025-09-26T10:13:55+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg\",\"width\":1715,\"height\":965},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa - Betoni-lehti","og_description":"Toukokuussa 2025 v\u00e4itelleen Teemu Ojalan v\u00e4it\u00f6skirjassa todetaan, ett\u00e4 automaattiset mittaustekniikat parantavat betonin laatua. Automaattinen mittaus edellytt\u00e4\u00e4 reaaliaikaisia menetelmi\u00e4 ja my\u00f6s standardoinnin ja vaatimusten p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Automaattisen mittauksen mahdollistamalla paremmalla ty\u00f6stett\u00e4vyyden hallinnalla parannettaisiin betonin tasalaatuisuutta ja v\u00e4hennett\u00e4isiin betonihukkaa. Samalla voitaisiin optimoida tehokkaammin betonin koostumusta ja siten parantaa betonin kustannustehokkuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonirakentamisen ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksia.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2025-09-26T10:13:54+00:00","article_modified_time":"2025-09-26T10:13:55+00:00","og_image":[{"width":1715,"height":965,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"16 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa","datePublished":"2025-09-26T10:13:54+00:00","dateModified":"2025-09-26T10:13:55+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/"},"wordCount":2648,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg","keywords":["tutkimukset"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/","name":"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg","datePublished":"2025-09-26T10:13:54+00:00","dateModified":"2025-09-26T10:13:55+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2025\/09\/betoni-muotti_Teemu-Ojala_1715x965px.jpg","width":1715,"height":965},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/09\/26\/automaattinen-tyostettavyyden-mittaus-betonituotannossa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Automaattinen ty\u00f6stett\u00e4vyyden mittaus betonituotannossa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29468","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29468"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29468\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29468"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29468"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29468"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}