{"id":29776,"date":"2025-12-16T10:30:00","date_gmt":"2025-12-16T08:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=29776"},"modified":"2025-12-17T13:10:28","modified_gmt":"2025-12-17T11:10:28","slug":"paaluinfo-2-2025-paalutuksen-vetorasitusten-vaikutus-paalujatkosten-tartuntaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2025\/12\/16\/paaluinfo-2-2025-paalutuksen-vetorasitusten-vaikutus-paalujatkosten-tartuntaan\/","title":{"rendered":"Paaluinfo 2 2025: Paalutuksen vetorasitusten vaikutus paalujatkosten tartuntaan"},"content":{"rendered":"\n

Asennustilanteessa paaluun muodostuu puristusj\u00e4nnitysten lis\u00e4ksi my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 vetoj\u00e4nnityksi\u00e4, erityisesti silloin, kun paalua ly\u00f6d\u00e4\u00e4n pehme\u00e4n maakerroksen yl\u00e4puolella olevan t\u00e4yt\u00f6n tai kuivakuorikerroksen l\u00e4pi. Vetorasitusten kannalta kriittinen kohta ter\u00e4sbetonipaaluissa on paalujatkos. Vetovoimien tulee v\u00e4litty\u00e4 osapaalulta toiselle jatkoksen lukko-osiin kiinnitettyjen tartuntater\u00e4sten ja paalun p\u00e4\u00e4ter\u00e4sten v\u00e4lisen limijatkoksen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Jatkettuja paaluja on asennettu vetorasitustenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta onnistuneesti jo vuosikymmeni\u00e4. Uudistuvat raudoitteiden limijatkosten suunnitteluperiaatteet ja suunnitteluohjeiden puutteet asennustilanteen rasituksista ovat kuitenkin lis\u00e4nneet tarvetta selvitt\u00e4\u00e4 ter\u00e4sbetonipaaluille ominaisen limijatkostyypin toimintaa aiempaa tarkemmin. Paaluihin asennuksen aikana kohdistuva toistuva ly\u00f6ntirasitus poikkeaa merkitt\u00e4v\u00e4sti muiden betonirakenteiden rasitustiloista.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista p\u00e4\u00e4dyttiin k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n laaja monivaiheinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on ollut lis\u00e4t\u00e4 tietoa ter\u00e4sbetonipaaluissa hyvin yleisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n raudoitetankojen limijatkoksen rakenteellisesta toiminnasta erityyppisiss\u00e4 vetorasituksissa. Tutkimus toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 paalu-, paalutarvike- ja paalumateriaali- ja paalutuskonevalmistajien kesken.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushanke p\u00e4\u00e4tettiin toteuttaa kolmessa vaiheessa:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Vetorasituksen aikaansaavan ly\u00f6ntikoej\u00e4rjestelyn kehitt\u00e4minen<\/li>\n\n\n\n
  2. Paalujatkosten raudoitetankojen limijatkoksien tyypillisten erityispiirteiden vaikutusten selvitt\u00e4minen staattisessa rasituksessa<\/li>\n\n\n\n
  3. Raudoitetankojen limijatkoksen k\u00e4ytt\u00e4ytymiserojen selvitt\u00e4minen staattisessa ja iskumaisessa toistorasituksessa<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
    \"\"
    Ly\u00f6ntikoej\u00e4rjestely. Kuva: Aapo Er\u00e4nummi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Ly\u00f6ntikoej\u00e4rjestelyn kehitt\u00e4minen<\/h3>\n\n\n\n

    Paalutustapahtuman vetoj\u00e4nnitysten vaikutusten selvitt\u00e4miseksi ei l\u00f6ytynyt valmista testimenetelm\u00e4\u00e4, joten projektin ensimm\u00e4isen\u00e4 vaiheena oli kehitt\u00e4\u00e4 kuormitusj\u00e4rjestely, jossa paalutuskoneen ly\u00f6ntienergialla aikaansaadaan ter\u00e4sbetonipaaluun merkitt\u00e4vi\u00e4 vetorasituksia.<\/p>\n\n\n\n

    Ly\u00f6ntikoetta varten kehitettiin kuvan 1 mukainen ter\u00e4ksinen ly\u00f6ntikehikko, joka on kiinnitetty paalujen testaukseen k\u00e4ytetyn ly\u00f6ntikoelaatikon pohjalevyyn. Kuormitusj\u00e4rjestelyss\u00e4 tutkittava ter\u00e4sbetoninen alapaalu kiinnitet\u00e4\u00e4n pulttiliitoksin ter\u00e4ksiseen yl\u00e4paaluun, johon on hitsattu paalun liikett\u00e4 alasp\u00e4in est\u00e4v\u00e4 ter\u00e4skiekko. T\u00e4m\u00e4 jatkettu paalu nostetaan ly\u00f6ntikehikkoon, jolloin paalun alap\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4 ilmaan ilman k\u00e4rkivastusta, ja n\u00e4in ollen paaluun saadaan muodostettua ly\u00f6nnin avulla merkitt\u00e4vi\u00e4 vetorasituksia. Yl\u00e4paalun ja kehikon v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytetiin vaimentimina nylontyynyj\u00e4, joiden avulla paalulle tuleva vetoj\u00e4nnitys on paremmin hallittavissa. Ly\u00f6ntikokeessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n paalutuskoneen hydraulij\u00e4rk\u00e4leen pudotuskorkeuksien ja iskusuojien m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioimiseksi kuormitustilannetta simuloitiin GRLWEAP-ohjelmalla. My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa t\u00e4t\u00e4 simulointimallia tarkennettiin koetulosten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

    Ly\u00f6ntikokeet p\u00e4\u00e4dyttiin tekem\u00e4\u00e4n kahdessa vaiheessa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa tehtyjen esikokeiden tavoitteena oli saada kokemuksia kuormitusj\u00e4rjestelyn toiminnasta ja n\u00e4iden pohjalta kehitt\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 toista ly\u00f6ntikuormitussarjaa varten. Esikokeissa kuormitettiin yhteens\u00e4 12 kpl RTB-300-16 paalutyypin poikkileikkausta vastaavaa paalua, joiden pituus oli 2,7 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Yksi paaluista oli instrumentoitu referenssipaalu, jossa paalun p\u00e4\u00e4ter\u00e4kset oli hitsattu paalun yl\u00e4p\u00e4\u00e4n paksuun ter\u00e4slevyyn. Muissa paaluissa paalujatkoksen tartuntater\u00e4sten ja paalun p\u00e4\u00e4ter\u00e4sten v\u00e4lille muodostui raudoitetankojen limijatkos, jonka pituutta ja limijatkoksen alueella k\u00e4ytetty\u00e4 poikittaisen hakaraudoitteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 varioitiin koekappaleiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Esikokeiden ly\u00f6ntitapahtumassa j\u00e4rk\u00e4leen pudotuskorkeutta nostettiin portaittain ja yhdell\u00e4 kuormitusportaalla tehdyn ly\u00f6ntisarjan pituutta vaihdeltiin koekappaleiden v\u00e4lill\u00e4, jolloin oli mahdollista aikaansaada erilaisia kuormitustilanteita paalumateriaalien v\u00e4symisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

    Iskun aiheuttamat j\u00e4nnitykset vaihtelevat testipaalun eri osissa ly\u00f6nnin ep\u00e4keskisyyden ja paalun p\u00e4ist\u00e4 tapahtuvien k\u00e4rkiheijastusten seurauksena. Referenssipaalun ly\u00f6ntikokeessa paalun eri korkeusasemiin asennettujen venym\u00e4liuskojen tulosten perusteella pystyttiin p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n ly\u00f6nnin aiheuttaman maksimivetorasituksen v\u00e4henev\u00e4n paalun yl\u00e4osista k\u00e4rke\u00e4 kohti.<\/p>\n\n\n\n

    Esikokeiden perusteella venym\u00e4liuskamittausten todettiin soveltuvan j\u00e4nnitysten mittauksiin k\u00e4ytetyss\u00e4 testimenetelm\u00e4ss\u00e4 PDA-antureita paremmin. Menetelm\u00e4n kehitystarpeiksi todettiin kehikon alap\u00e4\u00e4n kiinnityksen vahvistaminen, paalun alap\u00e4\u00e4n sivuttaisliikkeen est\u00e4minen ja yl\u00e4paalun pulttien kiristyksen varmistaminen kokeen aikana.<\/p>\n\n\n\n

    Esikoevaihe todettiin hyvin tarpeelliseksi edell\u00e4 kuvattujen kehitystarpeiden tunnistamiseksi. Koej\u00e4rjestely kokonaisuutenaan toimi kuitenkin toivotulla tavalla ja sen avulla tutkittavaan paaluun saatiin muodostumaan merkitt\u00e4vi\u00e4 vetoj\u00e4nnityksi\u00e4 (kuva 2). Esikokeiden paaluissa limijatkospituudet todettiin kokeiden tulosten perusteella tulleen valituksi liian pitkiksi, eik\u00e4 paaluissa k\u00e4ytettyjen erilaisten rakenneratkaisujen v\u00e4lille saatu kapasiteeteissa merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Yl\u00e4paalun venym\u00e4mittauseroista p\u00e4\u00e4tellyll\u00e4 ly\u00f6ntij\u00e4nnityksen ep\u00e4keskisyydell\u00e4 sen sijaan todettiin olevan havaittava yhteys koekappaleiden kapasiteetteihin.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Ly\u00f6ntikalustolla ja iskusuojien ominaisuuksilla todettiin olevan suuri merkitys kokeiden onnistumiseen. Kokeiden aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hallita j\u00e4rk\u00e4leen pudotuskorkeutta tarkasti sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 iskusuojien vaikutusta paaluun v\u00e4littyv\u00e4\u00e4n ly\u00f6ntienergiaan. Kokeessa k\u00e4ytetylle ly\u00f6ntikalustolle on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 koej\u00e4rjestelyn kaltaisessa, poikkeuksellisen matalalla pudotuskorkeudella teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ly\u00f6ntity\u00f6ss\u00e4 esiintyy alussa muutamia suhteellisesti suurempia ly\u00f6ntej\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa riskin\u00e4 on koepaalun vaurioituminen ennenaikaisesti ja n\u00e4in ollen kokeen ep\u00e4onnistuminen. Ly\u00f6ntienergian hallinta j\u00e4rk\u00e4leen pudotuskorkeuden ja iskusuojien kautta on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n paalutusty\u00f6ss\u00e4. N\u00e4ihin tekij\u00f6ihin on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota, jotta asennuksen aikaiset ly\u00f6ntij\u00e4nnitykset eiv\u00e4t vaurioita paaluja.<\/p>\n\n\n\n

    Kehitetty\u00e4 ly\u00f6ntikoej\u00e4rjestely\u00e4 kuvataan tarkemmin 2026 julkaistavassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertaisarvioidussa julkaisussa [1].<\/p>\n\n\n\n

    Staattiset kokeet<\/h3>\n\n\n\n

    Staattisten kokeiden p\u00e4\u00e4tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 paalujatkoksen raudoitetankojen limijatkoksille ominaisten erityispiirteiden vaikutusta limijatkoksen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja kapasiteettiin, sek\u00e4 vertailla saatuja koetuloksia olemassa oleviin limijatkosmalleihin.<\/p>\n\n\n\n

    Tutkimusvaiheessa valmistettiin 19 koepaalua suoriin vetokokeisiin. Vetokoekappaleiden v\u00e4lill\u00e4 varioitiin limijatkospituutta, hakaraudoitteen tyyppi\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, paalun p\u00e4\u00e4ter\u00e4sten betonipeitett\u00e4 sek\u00e4 jatkoksen tartuntater\u00e4sten betonipeitett\u00e4 ja tyyppi\u00e4. Yksi koekappaleista vastasi limijatkospituutta lukuunottamatta ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin RTB-300-16 tuotantopaalun poikkileikkausta, ja toimi siten useimmissa koesarjoissa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4 vertailukappaleena.<\/p>\n\n\n\n

    Kaikki koekappaleet olivat poikkileikkaukseltaan 300\u00d7300 mm2<\/sup> ja pituudeltaan 3,4 metri\u00e4. Niiden molemmissa p\u00e4iss\u00e4 oli nelj\u00e4 sis\u00e4kierteill\u00e4 varustettua kiinnitysosaa, joiden avulla koekappale oli mahdollista kiinnitt\u00e4\u00e4 vetokoelaitteistoon. Jatkoksen tartuntater\u00e4kset oli kiinnitetty suoraan n\u00e4ihin kiinnitysosiin, tai 50 mm paksuun p\u00e4\u00e4tylevyyn niiss\u00e4 tapauksissa miss\u00e4 tartuntater\u00e4sten ja lukitusosien keskin\u00e4inen et\u00e4isyys poikkesivat toisistaan.<\/p>\n\n\n\n

    Vetokokeet toteutettiin tutkimusta varten modifioidussa kuormituslaitteessa (kuva alla), jossa voima tuotettiin nelj\u00e4ll\u00e4 hydraulisylinterill\u00e4. Kokeen aikana koekappaleen muodonmuutoksia mitattiin raudoitetankoihin asennetuilla venym\u00e4liuskoilla ja paalun pinnasta digitaalisella kuvakorrelaatiomittauksella (DIC-mittaus).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Vetokoej\u00e4rjestely.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Koekappaleet kuormitettiin murtoon voimaohjattuna. Murto tapahtui useimmissa tapauksissa betonipeitteen lohkeamisena. Muutamalla paalulla p\u00e4\u00e4ter\u00e4kset saavuttivat kokeen aikana my\u00f6t\u00f6j\u00e4nnityksen, ja pisimmill\u00e4 limijatkospituuksilla murto tapahtui p\u00e4\u00e4ter\u00e4sten kuroutuessa poikki. T\u00e4m\u00e4 oli odotettu tulos, sill\u00e4 PO-2016:n [2] mukaan paalujatkoksen vetokest\u00e4vyyden tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suuri kuin paalun vetokest\u00e4vyyden.<\/p>\n\n\n\n

    Koetuloksia verrattaessa olemassa oleviin limijatkosmalleihin, havaittiin laskennallisten ja kokeellisten kapasiteettien t\u00e4sm\u00e4\u00e4v\u00e4n eritt\u00e4in hyvin toisiinsa niiss\u00e4 koekappaleissa, joissa limijatkosalueella oli k\u00e4ytetty harjater\u00e4sumpihakoja. Niiden koekappaleiden koetulokset, joissa limijatkosalueella oli k\u00e4ytetty py\u00f6r\u00f6ter\u00e4skierrehakaa, j\u00e4iv\u00e4t sen sijaan p\u00e4\u00e4osin laskennallisia kapasiteetteja matalammaksi. Kuitenkin my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 p\u00e4\u00e4ter\u00e4sten my\u00f6t\u00f6lujuutta l\u00e4hell\u00e4 olevat tulokset korreloivat hyvin laskennallisten kapasiteettien kanssa, joka on paalujen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suunnittelua ajatellen oleellisin j\u00e4nnitysalue. Tulosten pohjalta Eurokoodin limijatkosmallissa olevalle sulkuraudoitteen huomioon ottavalle termille kehitettiin korjauskerroin tilanteille, joissa limijatkoksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harjater\u00e4shakojen sijaan py\u00f6r\u00f6ter\u00e4skierrehakaa.<\/p>\n\n\n\n

    Staattisista vetokokeista on luettavissa lis\u00e4\u00e4 Structural Concrete<\/em> -lehdess\u00e4 vuonna 2024 julkaistusta artikkelista Experimental investigation on the tension lap splices used in the joints of precast RC foundation piles<\/em> [3].<\/p>\n\n\n\n

    Toistokokeet<\/h3>\n\n\n\n

    Tutkimuksen viimeisen kuormitusvaiheen tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 tutkittavan limijatkostyypin kapasiteettieroja staattisessa ja iskumaisessa toistorasituksessa ja saada tietoa esikokeiden perusteella p\u00e4ivitetyn ly\u00f6ntikoej\u00e4rjestelyn toimivuudesta sek\u00e4 koekappaleiden tulosten hajonnasta ly\u00f6ntikokeessa.<\/p>\n\n\n\n

    Viimeist\u00e4 vaihetta varten valettiin yhteens\u00e4 18 koepaalua, joissa k\u00e4ytettiin kahta erilaista limijatkostyyppi\u00e4 (Taulukko 1). Ly\u00f6ntikokeisiin valmistettiin viisi rinnakkaista, ja laboratoriokokeisiin kolme rinnakkaista koekappaletta molemmista limijatkostyypist\u00e4. N\u00e4iden lis\u00e4ksi valmistettiin kaksi 300B-15\u2205 -tyypin koekappaletta, joille kohdistettiin ensin ly\u00f6ntirasitus, jonka j\u00e4lkeen ne kuormitettiin laboratoriossa staattisesti murtoon.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Laboratoriokokeisiin valmistettujen kolmen rinnakkaisen paalun sarja kuormitettiin k\u00e4ytt\u00e4en samaa kuormituslaitetta kuin aiemmissa staattisissa kokeissa siten, ett\u00e4 yksi koekappale kuormitettiin staattisesti murtoon, yksi toistokuormituksena (300B-15\u2205 -sarjalla 80 % arvioidusta murtokuormasta ja 300C-20\u2205 -sarjalla 85 % arvioidusta murtokuormasta), ja yksi kasvavana toistokuormituksena, jossa ensimm\u00e4inen toisto oli 75 % arvioidusta murtokuormasta, johon jokaisella seuraavalla toistolla lis\u00e4ttiin 0,1 % arvioidusta murtokuormasta.<\/p>\n\n\n\n

    Koekappaleiden kest\u00e4vyyksien v\u00e4lisen vertailun osalta haasteena oli, ett\u00e4 kokeista ei tuloksena suoraan tule varsinaista murtoarvoa, vaan varsinkin ly\u00f6ntirasitettuihin paaluihin toistoja tulee huomattavan vaihtelevilla vetoj\u00e4nnityksill\u00e4 ennen murtoa. Koekappaleiden keskin\u00e4isen vertailtavuuden mahdollistamiseksi kunkin koekappaleen kuormitushistoria sovitettiin Model Code 2010 [4] mukaiseen betonin vetorasitusten v\u00e4symismalliin, jonka perusteella arvioitiin p\u00e4\u00e4ter\u00e4sten vetoj\u00e4nnitys, jollaisia koekappale kest\u00e4isi kymmenen toistoa.<\/p>\n\n\n\n

    Kuvassa 4 esitetyist\u00e4 tuloksista voidaan havaita, ett\u00e4 ly\u00f6ntikokeista m\u00e4\u00e4ritetyiss\u00e4 kapasiteettiarvoissa on suuri hajonta. T\u00e4m\u00e4 johtuu osittain tutkittavasta ilmi\u00f6st\u00e4, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti enemm\u00e4n kuormitustapahtumasta, jossa muun muassa reunaj\u00e4nnitysten vaihteluiden, yksitt\u00e4isten kovien ly\u00f6ntien ja iskuaaltojen vaihtelujen takia rinnakkaisten koekappaleiden v\u00e4lisiss\u00e4 kuormitushistorioissa on suurehkoja eroja. Kaksi ly\u00f6ntikoekappaleista murtui ennenaikaisesti kuormituksen alussa tapahtuneiden suunniteltua huomattavasti korkeampien ly\u00f6ntien seurauksena, eik\u00e4 niist\u00e4 saatu vertailukelpoista tulosta.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Ly\u00f6nti- ja toistokokeiden v\u00e4lill\u00e4 ei koekappaleiden kest\u00e4vyyksiss\u00e4 ollut johdonmukaista eroa. 300B-15\u2205 -sarjan paaluissa ly\u00f6ntikokeen tulokset olivat keskim\u00e4\u00e4rin selv\u00e4sti korkeammat, mutta 300C-20\u2205 -sarjan paaluissa toistokokeiden tulokset olivat keskiarvoltaan hyvin l\u00e4hell\u00e4 ly\u00f6ntikokeiden tuloksia. Paaluille tehdyill\u00e4 ly\u00f6ntirasituksilla ei havaittu olevan vaikutusta paalun staattiseen murtokapasiteettiin puhtaisiin staattisiin murtokuormiin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

    Yhteenveto ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n

    Projektissa kehitettiin onnistuneesti uudentyyppinen koej\u00e4rjestely, jonka avulla voidaan tutkia ly\u00f6ntity\u00f6ss\u00e4 tapahtuvien vetoj\u00e4nnitysten vaikutusta paalun rakenteeseen. Projektissa kehitettiin my\u00f6s kyseiselle testaustilanteelle soveltuva GRLWEAP-malli.<\/p>\n\n\n\n

    Staattisten kokeiden perusteella voidaan todeta l\u00e4hivuosina k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettavan eurokoodin limijatkosmallin soveltuvan hyvin testatuissa paalujatkoksissa k\u00e4ytetyille raudoitetankojen limijatkoksille, kun mitoitus tehd\u00e4\u00e4n paalun p\u00e4\u00e4ter\u00e4ksen my\u00f6t\u00f6lujuudelle. Koetuloksista saatiin hyv\u00e4 k\u00e4sitys rakenteen eri ominaisuuksien vaikutuksesta limijatkoksen kapasiteettiin. Lis\u00e4ksi eri muuttujien vaikutus kapasiteetteihin voitiin todeta tapahtuvan yhdenmukaisesti koetulosten ja laskentamallien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Limijatkosten v\u00e4symismallin kautta m\u00e4\u00e4ritetyt kapasiteetit olivat staattisissa toistokokeissa ja ly\u00f6ntikokeissa melko l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Ly\u00f6ntikokeessa rakenteen rasitusta lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vetorasituksen lis\u00e4ksi paaluun kohdistuu my\u00f6s toistuvaa puristusrasitusta.<\/p>\n\n\n\n

    Selke\u00e4n\u00e4 jatkotutkimustarpeena on paalujen vetoj\u00e4nnitysten monitorointi todellisessa asennustilanteessa etenkin sellaisissa maaper\u00e4olosuhteissa, joissa on odotettavissa suuria vetorasituksia. Lis\u00e4ksi paalutuksessa k\u00e4ytett\u00e4vien iskusuojien vaikutuksesta paalutuksen onnistumiseen olisi tarpeen saada lis\u00e4\u00e4 tutkittua tietoa.<\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n

    [1] Haavisto, J., Riihim\u00e4ki, T., Repo, T., Tupala, T., Ikkala, K. & Laaksonen, A. 2026, valmisteilla. Development of a test method to investigate pile behaviour under tension induced by pile driving.
    [2] RIL 254-2016. Paalutusohje 2016 (PO-2016). Helsinki, Suomen Rakennusinsin\u00f6\u00f6rien Liitto RIL ry.
    [3] Haavisto, J. & Laaksonen, A. 2024. Experimental investigation on the tension lap splices used in the joints of precast RC foundation piles. Structural Concrete, 25(5). pp. 3468-3486. https:\/\/doi.org\/10.1002\/suco.202301058<\/a><\/strong>
    [4] fib Model Code 2010. Model Code for Concrete Structures 2010.; 2013.<\/p>\n\n\n<\/div>\n

    \n
    \n
    \n
    \n

    <\/strong><\/p>\n

    Projektiosapuolet<\/h3>\n
    \n <\/div>\n
    \n

    Rahoittajat:<\/strong><\/p>\n

      \n
    • Betoniteollisuus ry:n paalujaos<\/li>\n
    • Celsa Steel Service Oy<\/li>\n
    • Rakennustuotteiden Laatu S\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr<\/li>\n
    • Tampereen yliopisto<\/li>\n
    • V\u00e4yl\u00e4virasto<\/li>\n<\/ul>\n

      Ohjausryhm\u00e4:<\/strong><\/p>\n

        \n
      • Betoniteollisuus ry<\/li>\n
      • Celsa Steel Service Oy<\/li>\n
      • Emeca Oy<\/li>\n
      • HTM Yhti\u00f6t Oy<\/li>\n
      • Junttan Oy<\/li>\n
      • Leimet Oy<\/li>\n
      • Tampereen yliopisto<\/li>\n
      • V\u00e4yl\u00e4virasto<\/li>\n<\/ul>\n

        Paalujen valmistus:<\/strong> HTM Yhti\u00f6t Oy
        \nPaalutarvikkeet:<\/strong>\u00a0Leimet Oy
        \nLy\u00f6ntikoej\u00e4rjestelyt:<\/strong> Leimet Oy
        \nPaalutusurakoitsija:<\/strong> Pirkan Rakentajapalvelu Oy
        \nValokuvaus:<\/strong> Emeca Oy
        \nPDA-mittaukset ja tutkimus:<\/strong> Junttan Oy, A-Insin\u00f6\u00f6rit Suunnittelu Oy
        \nTutkimus ja koordinointi:<\/strong> Tampereen yliopisto<\/p>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n