![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokokeet2025_Teemu-Ojala980x1214px.jpg\")
Koej\u00e4rjestelyt<\/h3>\n\n\n\n
Laboratoriokoekappaleet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Laboratoriokoekappaleet valmistettiin Pielisen Betoni Oy:n toimittamasta valmisbetonista, jonka lujuusluokka oli C35\/45, rasitusluokka XC4, raekoko #18 mm, notkeus S3 ja k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 50 v. Sideaineena betonissa k\u00e4ytettiin CEM I 52,5 N-tyypin sementti\u00e4. Koekappaleet valettiin muovisiin lieri\u00f6muotteihin ja ne tiivistettiin t\u00e4ryp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Koekappaleet merkittiin valuj\u00e4rjestyksen mukaisesti tunnuksilla (1\u202672). Koekappaleet purettiin muoteista 1 vrk ik\u00e4isin\u00e4 ja laitettiin vesis\u00e4ilytykseen +20 \u00b1 2\u00b0C. Koekappaleet otettiin pois vesialtaista 14 vrk ik\u00e4isin\u00e4 ja l\u00e4hettiin osallistujille. Koekappaleet jaettiin testauslaitoksille niin, ett\u00e4 jokainen testauslaitos testasi j\u00e4rjestysnumeroiltaan vaihtelevia koekappaleita. Koekappaleiden testaus tehtiin 28 vrk i\u00e4ss\u00e4 standardin SFS-EN 12390-3 mukaisesti ja ennen puristuskoetta m\u00e4\u00e4ritettiin koekappaleiden tiheys. Standardista poiketen tiheys ilmoitettiin 1 kg\/m3 tarkkuudella. Puristuspinnat voitiin hioa tai rikitt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 raportoitiin tulosten ilmoittamisen yhteydess\u00e4. Puristuslujuustulokset on analysoitu lieri\u00f6lujuuksina, koska koekappaleet olivat lieri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Laboratoriokoekappaleiden osalta tasokokeeseen osallistuivat seuraavat testauslaitokset:<\/p>\n\n\n\n Koetulosten osalta testausyksik\u00f6t on esitetty anonyymisti kirjaimilla A\u2026L, jotka ovat eri j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin yll\u00e4esitetyss\u00e4 listauksessa.<\/p>\n\n\n\n Porakoekappaleet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Porakoekappaleet valmistettiin samasta betoniannoksesta kuin laboratoriokoekappaleet. Betonista valettiin noin 1,5 m \u00d7 1,5 m \u00d7 0,2 m kokoinen testirakenne, joka tiivistettiin t\u00e4rysauvalla. Valun j\u00e4lkeen testirakenne s\u00e4ilytettiin laboratorio-olosuhteissa. Testirakenteesta porattiin poran\u00e4ytteet 102 mm ter\u00e4ll\u00e4. Poran\u00e4ytteiden halkaisija oli noin 95 mm. Poran\u00e4ytteet merkittiin juoksevalla numeroinnilla 1\u202666 ja poran\u00e4ytteet pakattiin suljettuihin muovilaatikoihin.<\/p>\n\n\n\n Koekappalepaketit s\u00e4ilytettiin avaamattomana huone-\/laboratorio-olosuhteissa, paketit avattiin edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ennen puristuskoetta. Puristuskoe tehtiin standardin SFS-EN 12540-1 mukaisesti ja ennen puristuskoetta m\u00e4\u00e4ritettiin koekappaleiden tiheys. Standardista poiketen tiheys pyydettiin ilmoittamaan 1 kg\/m3<\/sup> tarkkuudella. Poran\u00e4ytteet olivat noin 200 mm pitki\u00e4 ja siten ajatuksena oli, ett\u00e4 testauslaboratorio sahaavat poran\u00e4ytteist\u00e4 standardin SFS 7508:2021 mukaiset h\/d = 1:1 muotoiset porakoekappaleet. Suomalainen soveltamisstandardi edellytt\u00e4\u00e4 nimenomaan 1:1 koekappaleita. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan ollut ohjeistettu riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti ja 2 testausyksikk\u00f6\u00e4 testasi h\/d = 2:1 muotoisia koekappaleita. Puristuslujuustulokset on analysoitu kuutiolujuuksina, koska koekappaleiden h\/d-suhde oli 1:1. Testitulos muunnetaan kokovaikutuskertoimella vastaamaan 150 mm kuutiolujuutta. 2:1-muotoisten porakoekappaleiden tuloksia ei sis\u00e4llytetty tarkasteluihin, koska kyseiset tulokset eiv\u00e4t ole vertailukelpoisia 1:1 koekappaleiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Porakoekappaleiden osalta tasokokeeseen osallistuivat samat testauslaitokset kuin laboratoriokoekappaleiden osalta, mutta yksik\u00f6iden testausm\u00e4\u00e4riss\u00e4 oli pieni\u00e4 eroja:<\/p>\n\n\n\n Testausyksik\u00f6t on eritelty kirjaimilla a\u2026k, kyseiset koodit ovat eri j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin yll\u00e4 olevassa taulukossa.<\/p>\n\n\n\n Kaikkien laboratoriokoekappaleiden (72 kpl) keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lieri\u00f6puristuslujuus oli 41,1 MPa ja vastaava keskihajonta 1,08 MPa. Variaatiokerroin oli siten 2,6 %. Sek\u00e4 keskihajonta ett\u00e4 variaatiokerroin olivat alhaisempia kuin aikaisempina vuosina.<\/p>\n\n\n\n Valettaessa varsin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 koekappaleita yhdest\u00e4 betoniannoksesta potentiaalisena riskin\u00e4 on, ett\u00e4 viimeisin\u00e4 valmistetut koekappaleet voivat poiketa jossain m\u00e4\u00e4rin alkuvaiheen koekappaleista. T\u00e4t\u00e4 on analysoitu kuvassa 1, jossa on esitetty puristuslujuus koekappaleen j\u00e4rjestysnumeron funktiona. Kuvan perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 lujuustaso laski jossain m\u00e4\u00e4rin j\u00e4rjestysnumeron mukaan. Ero alku- ja loppup\u00e4\u00e4n koekappaleiden v\u00e4lill\u00e4 ei ole suuri, mutta korrelaatio on selke\u00e4. Lineaarisen regression selitysasteeksi R2<\/sup> saadaan 0,4261. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 yli 42 % koekappaleiden hajonnasta johtui j\u00e4rjestysnumerosta. Regressioyht\u00e4l\u00f6n mukaan ensimm\u00e4isen ja viimeisen koekappaleen puristuslujuuksien ero olisi 2,4 MPa. Koekappaleet jaettiin osallistujille niin, ett\u00e4 kaikki saivat sek\u00e4 alku- ett\u00e4 loppup\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestysnumeroita ja siten edell\u00e4 mainittu lujuusvaihtelu ei vaikuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti tasokokeen tuloksiin.<\/p>\n\n\n\n Eri testausyksik\u00f6iden koetulokset on koottu taulukkoon 1. Suurin yksitt\u00e4inen testauslaitoksen keskihajonta oli 1,6 MPa. Testausyksik\u00f6iden F ja G osalta on huomattava, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on saman testauslaitoksen kaksi eri puristinta. Koekappaleet oli jaettu puristinten kesken virheellisesti niin, ett\u00e4 F testasi alkup\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestysnumerot ja G testasi loppup\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestysnumerot. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osin testausyksik\u00f6n F korkeimman lujuustuloksen. Erot olivat kuitenkin varsin pieni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Eri testausyksik\u00f6iden tulosten keskiarvojen 95 % luottamusv\u00e4lit on esitetty kuvassa 2. Luottamusv\u00e4lien laskennassa huomioidaan testausyksik\u00f6n tulosten keskihajonta sek\u00e4 koekappaleiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yksitt\u00e4isten tulosten vaihteluv\u00e4lit on esitetty kuvassa 3. Yksitt\u00e4isi\u00e4 tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, ett\u00e4 vaihtelua aiheutuu my\u00f6s koekappaleiden hajonnasta. Siten yksitt\u00e4isien tulosten perusteella on vaikea arvioida testauslaitosten tarkkuutta. Tasokokeessa yksitt\u00e4isten tulosten virhemarginaali oli korkeintaan -1,9 MPa\u2026+1,4 MPa 95 % varmuustasolla. Mitatut suurimmat yksitt\u00e4iset poikkeamat koko populaation keskiarvosta olivat -2,75\u2026+2,05 MPa.<\/p>\n\n\n\n Kuvien 2 ja 3 perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 testausyksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 ei ole tilastollisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Esimerkiksi yksitt\u00e4isiss\u00e4 tuloksissa koetulokset eiv\u00e4t mene ristiin niin, ett\u00e4 yhden testausyksik\u00f6n alhaisin koetulos olisi suurempi kuin jonkun toisen yksik\u00f6n suurin tulos. Samoin keskiarvon luottamusv\u00e4lit menev\u00e4t kaikilta osin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. My\u00f6s varianssianalyysi osoitti, ettei testauslaitosten v\u00e4lill\u00e4 ole merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja.<\/p>\n\n\n\n Tasokokeessa oli mahdollisuus joko hioa tai rikitt\u00e4\u00e4 puristuspinnat. Kaksi testausyksikk\u00f6\u00e4 ilmoitti k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 rikityst\u00e4 ja loput 10 hiontaa. Lujuustulokset eriteltyn\u00e4 k\u00e4sittelytavan mukaan on esitetty taulukossa 2. Kuten taulukosta havaitaan, pintojen k\u00e4sittelytavalla ei ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta puristuslujuuden keskiarvoon tai hajontaan. Rikityksen osalta lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on liian pieni luotettavan arvioinnin tekemiseksi.<\/p>\n\n\n\n Laboratoriokoekappaleiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiheys oli 2372 kg\/m3<\/sup> ja vastaava keskihajonta 9,7 kg\/m3<\/sup>. Variaatiokertoimeksi tulee n\u00e4in 0,4% (vuonna -24: 0,3%). Testausyksik\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tulokset ja yksitt\u00e4isten tulosten vaihteluv\u00e4lit on esitetty kuvassa 4.<\/p>\n\n\n\n Kaikkien tarkasteltavien porakoekappaleiden (54 kpl) keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen muunnettu kuutiopuristuslujuus oli 45,5 MPa ja vastaava keskihajonta 3,78 MPa. Variaatiokertoimena t\u00e4m\u00e4 on 8,3 %. Hajonta oli siten selv\u00e4sti suurempaa kuin laboratoriokoekappaleiden osalta.<\/p>\n\n\n\n Koska koekappaleet on porattu erillisest\u00e4 testirakenteesta, on oletettavaa ettei j\u00e4rjestysnumero vaikuta puristuslujuuteen samalla tapaan kuin mit\u00e4 havaittiin laboratoriokoekappaleilla. Lineaarisen regression selitysaste j\u00e4ikin hyvin alhaiseksi (R2<\/sup> = 0,0083) eli j\u00e4rjestysnumerolla ei ollut vaikutusta koetuloksiin. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n koekappaleiden tiheyden ja puristuslujuuden v\u00e4lill\u00e4 ei havaittu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 korrelaatiota.<\/p>\n\n\n\n Kaikkien yhdeks\u00e4n testausyksik\u00f6n koetulokset on koottu taulukkoon 3. Taulukko sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain h:d = 1:1 tulokset.<\/p>\n\n\n\n Kaksi testausyksikk\u00f6\u00e4 (d ja g) ilmoittivat, ett\u00e4 yhden koekappaleen suorakulmaisuusvaatimus ei t\u00e4yttynyt. Kyseisten koekappaleiden puristuslujuus ei kuitenkaan poikennut merkitt\u00e4v\u00e4sti muista tuloksista ja siten kyseisi\u00e4 koetuloksia ei ole poistettu aineistosta. Kaikki testausyksik\u00f6t ilmoittavat tehneens\u00e4 koekappaleet poralieri\u00f6n keskiosasta. Pienen\u00e4 poikkeuksena oli yksik\u00f6t g ja h, jotka ilmoittivat ett\u00e4 poralieri\u00f6n yl\u00e4pinnasta poistettiin 30 mm. T\u00e4ll\u00e4 erolla koekappaleiden sijainnissa on tuskin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta lujuustuloksiin.<\/p>\n\n\n\n Eri testausyksik\u00f6iden mittaustulosten keskiarvojen 95 % luottamusv\u00e4lit on esitetty kuvassa 5. Luottamusv\u00e4lien laskennassa huomioidaan testausyksik\u00f6n tulosten keskihajonta sek\u00e4 koekappaleiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yksitt\u00e4isten tulosten vaihtelut on esitetty kuvassa 6. Yksitt\u00e4isi\u00e4 tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, ett\u00e4 vaihtelua aiheutuu my\u00f6s koekappaleiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 hajonnasta. Siten yksitt\u00e4isien tulosten perusteella on vaikea arvioida testauslaitosten tarkkuutta.<\/p>\n\n\n\n Tasokokeessa yksitt\u00e4isten tulosten virhemarginaali oli -7,4 MPa\u2026+5,2 MPa 95 %:n varmuustasolla. Mitatut suurimmat yksitt\u00e4iset tulosten poikkeamat koko populaation keskiarvosta olivat -9,18\u2026+5,99 MPa. Kuvien 5 ja 6 perusteella voidaan helposti arvioida, ett\u00e4 testausyksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 on tilastollisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Keskiarvon luottamusv\u00e4lit eiv\u00e4t mene kaikilta osin ristiin eli joidenkin yksik\u00f6iden alhaisimmat koetulokset olivat korkeampia kuin joidenkin toisten suurimmat koetulokset.<\/p>\n\n\n\n Vaihtelut testauslaitosten v\u00e4lill\u00e4 olivat huomattavasti suurempia kuin laboratoriokoekappaleiden osalta. Osa testausyksik\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4si varsin pieneen poikkeamaan, mutta suurin poikkeama keskiarvosta oli > 6 MPa. Tulosten perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 porakoekappaleiden virhemarginaali tasokokeessa kuudella koekappaleella oli lujuusluokalla C35\/45 luokkaa \u00b1 6 MPa. Samasta betonista eri testausyksik\u00f6t saivat suurimmillaan noin 10 MPa poikkeavia lujuustuloksia (kuuden koekappaleen keskiarvo). T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa varsin suurelta vaihtelulta, varsinkin kun huomioidaan ettei rakennekoekappaleiden hajonta ole kokonaisuudessaan mukana t\u00e4ss\u00e4 koesarjassa. Todellisen rakenteen valu ja koekappaleiden poraus eri toimijoiden toimesta todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4isiv\u00e4t hajontaa verrattuna tasokokeessa havaittuun hajontaan. Lis\u00e4ksi kuusi koekappaletta on jo varsin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4, pienemm\u00e4ll\u00e4 otoksella vaihtelu olisi viel\u00e4 suurempi.<\/p>\n\n\n\n Tiheyden osalta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tulokset sek\u00e4 yksitt\u00e4isten tulosten vaihteluv\u00e4lit on esitetty kuvassa 7. Tiheyden keskihajonta oli 21,6 kg\/m3<\/sup> (laboratoriokoekappaleet: 9,7 kg\/m3<\/sup>) ja variaatiokerroin oli 0,9 % (laboratoriokoekappaleet: 0,4 %). Yksitt\u00e4isten koekappaleiden tiheyden hajonta on siten verrattain suurta, mutta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 arvoissa ei ole suurta vaihtelua. Tiheyden suurempi hajontaa selittyy ainakin osin porakoekappaleiden pienell\u00e4 tilavuudella.<\/p>\n\n\n\n Tasokokeessa valmistetiin samasta betonier\u00e4st\u00e4 laboratoriokoekappaleet sek\u00e4 testirakenne, josta porattiin my\u00f6hemmin porakoekappaleet. Siten on mahdollista vertailla valettujen ja porattujen koekappaleiden lujuustuloksia. Lis\u00e4ksi porakoekappaleita testattiin normaalin h:d-suhteen 1:1 lis\u00e4ksi my\u00f6s suhteella 2:1. Suhde 1:1 vastaa kuutiolujuutta ja suhde 2:1 lieri\u00f6lujuutta.<\/p>\n\n\n\n Rakennekoekappaleilla vaatimustasona on 85 % nimellislujuudesta, tosin osin my\u00f6s hieman erilaiset laskentaperiaatteet. Periaatteessa 15 % alhaisempi vaatimustaso liittyy normaalin betonirakenteen valmistamisen eroihin verrattuna laboratoriokoekappaleisiin. Laboratoriokoekappaleet voidaan tiivist\u00e4\u00e4 l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti, kun taas rakenteen t\u00e4ydellinen tiivist\u00e4minen on mahdotonta. Samoin rakennekoekappaleissa kovettumisen aikainen korkeampi l\u00e4mp\u00f6tila voi aiheuttaa lujuuskatoa ja my\u00f6s rakenteiden j\u00e4lkihoito on harvoin vastaavalla tasolla kuin laboratoriokoekappaleilla. On kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin kyseenalaista voidaanko 15 % v\u00e4hennyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisessa tapauksessa, kun kyseess\u00e4 oli testirakenne, ei todellinen betonirakenne. Esimerkiksi testirakenteen tiivist\u00e4minen voi olla l\u00e4hes vastaavaa kuin laboratoriokoekappaleiden. Koekappaleiden tiheydess\u00e4 havaittiin kyll\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 28 kg\/m3<\/sup>:n ero pora- ja laboratoriokoekappaleiden v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 vastaisi noin 1 %-yksikk\u00f6\u00e4 korkeampaa tiivistysilman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 porakappaleissa. T\u00e4m\u00e4 puolestaan voisi alentaa puristuslujuutta noin 5 %. Lujuustulosten vertailu on koottu taulukkoon 4.<\/p>\n\n\n\n Verrattuna nimellislujuuteen porakoekappaleiden lujuudet j\u00e4iv\u00e4t oletetusti alemmalle tasolle kuin laboratoriokoekappaleiden lujuudet (Lieri\u00f6lujuus). Eri porakoekappaleiden menetelm\u00e4t antoivat kuitenkin varsin samantasoiset lujuusarvot. Samoin mik\u00e4li hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n 85 % s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 porakoekappaleilla, kaikki lujuustulokset olivat varsin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Siten laskentas\u00e4\u00e4nn\u00f6t vaikuttaisivat toimivan varsin hyvin. Ep\u00e4varmaa kuitenkin on, voidaanko kyseist\u00e4 85 %:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisessa tapauksessa. Samoin analyysi perustuu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n keskiarvojen vertaamiseen. Mik\u00e4li hajonnat otettaisiin huomioon, porakoekappaleiden tulokset heikentyisiv\u00e4t suhteessa laboratoriokoekappaleisiin.<\/p>\n\n\n\n Tasokokeessa 2025 testattiin betonin puristuslujuutta sek\u00e4 laboratorio- ett\u00e4 porakoekappaleilla. Tasokokeisiin on osallistunut yhteens\u00e4 kahdeksan eri tahoa (yrityksi\u00e4 tai korkeakouluja), joista osa osallistui testauksiin useammalla yksik\u00f6ll\u00e4 \/ puristuskokeella. Laboratoriokoekappaleiden (150 mm lieri\u00f6t) osalta tasokokeisiin osallistui yhteens\u00e4 12 testausyksikk\u00f6\u00e4 ja porakoekappaleiden osalta 11 yksikk\u00f6\u00e4. Porakoekappaleiden osalta p\u00e4\u00e4dyttiin valmistamaan testirakenne (1,5 * 1,5 * 0,2 m3<\/sup>), josta j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 porasi poran\u00e4ytteet ja l\u00e4hetti ne osallistujille. Siten tasokokeessa ei huomioida kaikkia rakennekoekappaleisiin liittyvi\u00e4 hajonnan l\u00e4hteit\u00e4 ja my\u00f6s testirakenne poikkeaa normaaleista betonirakenteista.<\/p>\n\n\n\n Laboratoriokoekappaleiden osalta havaittiin lujuuden alentuvan j\u00e4rjestysnumeron perusteella. Olettamuksena on, ettei loppup\u00e4\u00e4n koekappaleiden tiivistys onnistunut yht\u00e4 tehokkaasti betonin jonkin asteisen j\u00e4ykistymisen johdosta. J\u00e4rjestysnumeron vaikutus puristuslujuuteen oli pieni, mutta kuitenkin varsin selv\u00e4. Koekappaleet jaettiin osallistujille niin, ett\u00e4 kaikki saivat sek\u00e4 alku- ett\u00e4 loppup\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestysnumeroita ja siten edell\u00e4 mainittu lujuusvaihtelu ei vaikuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti tasokokeen tuloksiin. Jatkossa on kuitenkin kiinnitett\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n huomiota koekappaleiden tasalaatuisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Laboratoriokoekappaleiden hajonta oli alhaisella tasolla, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen puristuslujuus (lieri\u00f6lujuus) oli 41,1 MPa ja keskihajonta 1,08 MPa. Variaatiokerroin oli siten 2,6 %. Hajonta oli alhaisempaa kuin edellisin\u00e4 vuosina koekappaleiden pienist\u00e4 puutteista huolimatta. Testausyksik\u00f6iden tulosten v\u00e4lill\u00e4 ei havaittu tilastollisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Tulosten perusteella arvioitiin, ett\u00e4 kyseisen betonin virhemarginaali tasokokeessa kuudella koekappaleella oli luokkaa \u00b10,8 MPa. Kokonaisuutena tasokokeen tuloksia laboratoriokoekappaleiden osalta voidaan pit\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in hyvin\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 tasokokeet aiheuta toimenpiteit\u00e4. Laboratoriokoekappaleiden tiheyden osalta keskihajonta oli pieni 9,7 kg\/m3 (0,4 %). Hajonta oli hieman suurempaa kuin edellisen\u00e4 vuotena, mutta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiheyden osalta tarvita toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Toisin kuin laboratoriokoekappaleilla, porakoekappaleiden puristuslujuuden hajonta oli varsin suurta, koko aineiston keskihajonta oli yli kolminkertainen verrattuna laboratoriokoekappaleiden keskihajontaan. Siten my\u00f6s yksitt\u00e4iset koetulokset vaihtelivat runsaasti, pienin yksitt\u00e4inen lujuustulos oli 36,3 MPa ja suurin vastaavasti 51,5 MPa. Porakoekappaleiden tilavuus on varsin pieni ja t\u00e4m\u00e4 on varmasti osasyyn\u00e4 suurempaan hajontaan. Porakoekappaleiden osalta hajontaa tulee selvitt\u00e4\u00e4 uusin tasokokein ja jatkossa my\u00f6s koekappaleiden poraus tulisi ottaa mukaan tasotestaukseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen testauslaitos k\u00e4visi poraamassa n\u00e4ytteet testattavasta rakenteesta. Havaittu korkea hajonta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kysymyksi\u00e4 tarvittavasta porakoekappaleiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Kuinka monta porakoekappaletta tarvitaan, jotta voidaan saada luotettava arvio rakenteen lujuudesta.<\/p>\n\n\n\n Porakoekappaleiden lujuustulosten esitt\u00e4misess\u00e4 on runsaasti vaihtelua, mik\u00e4 voi helposti aiheuttaa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Esimerkiksi osa testauslaitoksista ilmoitti muuntamattoman lujuustuloksen (= Testitulos), kun taas useimmat ilmoittavat kokovaikutuskertoimella korjatun lujuusarvon (= Muunnettu kuutiolujuus). Terminologian vaihtelu on tiedostettu jo aikaisemmin ja Betoniyhdistyksen alla on toiminut ty\u00f6ryhm\u00e4, joka on valmistellut ohjetta lujuustestausten raportointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Ohje tullaan julkaisemaan Betoniyhdistyksen web-sivuilla. Olennaista raportoinnissa on vakioitujen termien k\u00e4ytt\u00e4minen. Porakoekappaleisiin liittyvi\u00e4 olennaisia termej\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n Poran\u00e4yte<\/strong><\/p>\n\n\n\n Rakenteesta porattu lieri\u00f6n\u00e4yte, josta valmistetaan porakoekappale. Samasta poran\u00e4ytteest\u00e4 voi valmistaa useampia porakoekappaleita.<\/p>\n\n\n\n Porakoekappale<\/strong><\/p>\n\n\n\n Poran\u00e4ytteest\u00e4 valmistettu testattava koekappale, jonka pituus-halkaisijasuhde tulee olla 1:1 standardin SFS 7508 mukaisesti. Huom. porakoekappale ei saa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ter\u00e4ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Testitulos<\/strong><\/p>\n\n\n\n Puristuslujuustestauksessa valetun koekappaleen tai porakoekappaleen muuntamaton puristuslujuustulos, joka saadaan suoraan puristuslujuustestin tuloksena (MPa).<\/p>\n\n\n\n Kokovaikutuskerroin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kerroin, jolla kertomalla muunnetaan porakoekappaleen testitulos s\u00e4rm\u00e4lt\u00e4\u00e4n 150 mm kuutiolujuudeksi.<\/p>\n\n\n\n Muunnettu kuutiolujuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n S\u00e4rm\u00e4lt\u00e4\u00e4n 150 mm kuution puristuslujuudeksi muunnoskertoimella tai kokovaikutuskertoimella muunnettu testitulos.<\/p>\n\n\n\n\n
\n
Puristuslujuus, laboratoriokoekappaleet<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_laboratoriokoekappaleet_puristuslujuus_1453x1037px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_puristuslujuus_taulukko_1146x1085px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_laboratoriokoekappaleet_puristuslujuus_1396x907px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_laboratoriokoekappaleet_puristuslujuus_1376x905px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_puristuslujuus_taulukko_1532x443px.jpg\")
Tiheys, laboratoriokoekappaleet<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_laboratoriokoekappaleet_tiheys_1399x898px.jpg\")
Puristuslujuus, porakoekappaleet<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_puristuslujuus_taulukko_1239x1029px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_puristuslujuus_taulukko_1395x887px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_porakoekappaleet_puristuslujuus_taulukko_1393x882px.jpg\")
Tiheys, porakoekappaleet<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_porakoekappaleet_tiheys_1436x944px.jpg\")
Laboratorio- ja porakoekappaleiden lujuustulosten vertailu<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tasokoe_lujuustulosten-vertailu_1920x796px.jpg\")
Yhteenveto<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Koekappaleen-mittaus_98x1107px.jpg\")
<\/a><\/a>Muita huomioita<\/h3>\n\n\n\n