{"id":30004,"date":"2026-03-10T07:57:12","date_gmt":"2026-03-10T05:57:12","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=30004"},"modified":"2026-03-10T07:57:13","modified_gmt":"2026-03-10T05:57:13","slug":"betonirakenne-tulipalossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/","title":{"rendered":"Betonirakenne tulipalossa"},"content":{"rendered":"\n<p>Nykyaikainen tulipalojen sammutus pyrkii osaltaan minimoimaan my\u00f6s j\u00e4lkivahinkoja. Sammutusty\u00f6n aikana ensisijainen tavoite on kuitenkin saada riist\u00e4ytynyt tuli hallintaan ja palon vaikutukset rajattua mahdollisimman suppealle alueelle. T\u00e4st\u00e4 johtuen betonirakenteisiin kohdistuu tulipalon seurauksena muitakin rasituksia kuin vain poikkeuksellisen korkea l\u00e4mp\u00f6tila.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Betonirakenteen vauriot tulipalossa<\/h3>\n\n\n\n<p>Tyypillinen betonin vaurioittaja on sammutusty\u00f6n aiheuttama l\u00e4mp\u00f6shokki, kun kuuma betonipinta j\u00e4\u00e4htyy \u00e4killisesti sammutusveden vaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi betonirakenteisiin voi synty\u00e4 sammutuksessa mekaanisia vaurioita rakenteiden yleens\u00e4 melko v\u00e4kivaltaisen ja vauhdikkaan purkamisen ja raivaamisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Samankaltaisia vaurioita voi lis\u00e4ksi synty\u00e4 rakenteiden osittaisen sortumisen yhteydess\u00e4, kun rakenneosia kaatuu tai putoaa toistensa p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4llainen rakenteiden osittainen sortuminen voi merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttaa betonirakenteisiin kohdistuvia kuormia, jolloin on vaarana, ett\u00e4 paikallisesti syntyy ylikuormituksesta aiheutuvia vaurioita betoniin tai laajemminkin betonirakenteisiin ja liitoksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennuspaloissa, ja yleens\u00e4kin betonin palovaurioita arvioitaessa, tuleekin aina tarkastella rakenteita kokonaisuutena. Vaurioitumisen laajuuden ja merkityksen arvioimisessa betonin materiaalitutkimukset ovat kuitenkin t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4kyvimpin\u00e4 vaurioina betoniin syntyy tulipalossa erilaista halkeilua ja s\u00e4r\u00f6ily\u00e4, pinnan lohkeamia sek\u00e4 v\u00e4rimuutoksia. Kokonaisia betonirakenteita tarkasteltaessa tyypillisimpi\u00e4 vaurioita ovat lis\u00e4ksi erilaiset muodonmuutokset sek\u00e4 raudoitukseen liittyv\u00e4t vauriot.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4rimuutokset betonirakenteissa<\/h3>\n\n\n\n<p>V\u00e4rimuutosten luotettava havainnoiminen palaneista rakenteista edellytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 palokohde on jo raivattu ja betonipinnat puhdistettu mekaanisesti noesta ja muusta liasta. Voimakkaan tulipalon j\u00e4ljilt\u00e4 rakenteen pinnat voivat olla my\u00f6s t\u00e4ysin puhtaita noesta ilman puhdistustoimenpiteit\u00e4kin, jolloin betonipinta on hyvin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ja vaurioituminen arvioitavissa aistinvaraisesti. Betonipintojen puhtaus palon j\u00e4lkeen kertoo samalla yleens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vallinnut l\u00e4mp\u00f6tila on ollut korkea ja mm. mahdollinen pinnoille kertynyt noki on palanut pois. Noettomuus ei kuitenkaan aukottomasti ilmaise betonipinnan l\u00e4mp\u00f6tilaa, koska palokaasujen virtaukset vaikuttavat nokeentumiseen joskus hyvinkin paikallisesti ja lis\u00e4ksi pinnoille voi kerty\u00e4 uudelleen nokea ja likaa my\u00f6s varsinaisen palorasituksen jo hellitetty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Betoniin kohdistuva kuumuus muuttaa v\u00e4hitellen n\u00e4kyv\u00e4sti betonin v\u00e4ri\u00e4. Matalissa, alle 300 oC:n l\u00e4mp\u00f6tiloissa mit\u00e4\u00e4n muutosta ei ole havaittavissa, mutta l\u00e4mp\u00f6tilan edelleen noustessa betonin v\u00e4ri alkaa muuttua, ensin vaaleanpunaiseksi ja noin +600 oC:n j\u00e4lkeen edelleen valkoisenharmaaksi. Todella korkeissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa betonin v\u00e4ri tummuu uudelleen muuttuen ruskeankellert\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4rimuutoksiin, kuten yleisemminkin betonin palonkest\u00e4vyyteen on vaikutusta k\u00e4ytetyn sementin koostumuksella. T\u00e4m\u00e4n asian osalta olemme uuden \u00e4\u00e4rell\u00e4, koska betonin valmistukseen on tullut ja tulee jatkossakin uusia, erilaisia side- ja seosaineita, joiden vaikutusta betonin k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen tulipalon kaltaisessa poikkeustilanteessa ei viel\u00e4 kattavasti tunneta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1308\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_laatan-alapinta_1920x1308px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-30006\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_laatan-alapinta_1920x1308px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_laatan-alapinta_1920x1308px-800x545.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_laatan-alapinta_1920x1308px-300x204.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_laatan-alapinta_1920x1308px-768x523.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_laatan-alapinta_1920x1308px-1536x1046.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Esimerkki tyypillisest\u00e4 n\u00e4kym\u00e4st\u00e4 palokohteessa betonirakenteiden vaurioitumista selvitett\u00e4ess\u00e4. Betonisen v\u00e4lipohjan alapinnassa n\u00e4kyy erilaisia ja eri-ik\u00e4isi\u00e4 vaurioita. Erityisesti korvausvastuukysymyksi\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa tulipalon aiheuttama vaurioituminen tavanomaisesta ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 sek\u00e4 aiemman k\u00e4yt\u00f6n aikana syntyneist\u00e4 vaurioista. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Halkeilu ja lohkeilu betonirakenteissa<\/h3>\n\n\n\n<p>V\u00e4rimuutosten lis\u00e4ksi toinen tulipalon seurauksena betonipinnoissa n\u00e4kyv\u00e4 vauriotapa on eriasteinen halkeilu ja lohkeilu. Ensimm\u00e4inen tulipalossa betonipintaan n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 s\u00e4r\u00f6ily\u00e4 aiheuttava tekij\u00e4 on kuivuminen. Pinnan l\u00e4mpeneminen haihduttaa betonin huokosrakenteesta kaiken irtoavan veden, jolloin betoni luonnollisesti kutistuu, mik\u00e4 n\u00e4kyy pinnan voimakkaana s\u00e4r\u00f6ilyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska betonin l\u00e4mm\u00f6njohtavuus on varsin huono, syntyy palotilanteessa aina suuria l\u00e4mp\u00f6tilaeroja rakenteen pintaosien ja syvemm\u00e4ll\u00e4 olevan betonin v\u00e4lille sek\u00e4 betonirakenteen eri puolien v\u00e4lille. T\u00e4st\u00e4 johtuen betoni vaurioituu palossa kerroksellisesti alkaen kuumimmasta pinnasta ja vaurioituminen etenee syv\u00e4lle betoniin yleens\u00e4 varsin hitaasti. Suoraan kuumuudelle altistuvassa betonin pintakerroksessa olevan vapaan veden h\u00f6yrystyess\u00e4 ja laajentuessa \u00e4killisesti syntyy jopa r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti pinnan lohkeamia. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu tyypillisesti varsin varhaisessa vaiheessa palon alussa. My\u00f6hemminkin vastaavan kaltaisia lohkeamia voi edelleen synty\u00e4 l\u00e4mp\u00f6laajenemiserojen seurauksena sek\u00e4 rakenteen raudoituksen kuumenemiseen liittyen. Lohkeamat voivat korkeammissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa liitty\u00e4 my\u00f6s betonin kemiallisen rakenteen muutoksiin, erityisesti l\u00e4mp\u00f6tila-alueella noin +500 \u2013 +600 oC.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1308\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_lohkeamia-seinassa_1920x1308px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-30007\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_lohkeamia-seinassa_1920x1308px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_lohkeamia-seinassa_1920x1308px-800x545.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_lohkeamia-seinassa_1920x1308px-300x204.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_lohkeamia-seinassa_1920x1308px-768x523.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_lohkeamia-seinassa_1920x1308px-1536x1046.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuumuuden aiheuttamia pinnan lohkeamia betonisein\u00e4ss\u00e4. Sein\u00e4\u00e4 vasten varastoituna ollut materiaalikasa (betonipinnassa n\u00e4kyv\u00e4n tumman vinon rajan alapuolella) on suojannut sein\u00e4n alaosaa kuumuudelta, mutta kasan yl\u00e4puolelle on syntynyt vaurioita. Lis\u00e4ksi aivan kuvan yl\u00e4osassa n\u00e4kyy betonin raudoituksen tukemisessa k\u00e4ytettyjen muovisia v\u00e4likkeit\u00e4, jotka ovat kuumuuden vaikutuksesta sulaneet. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Lujuusominaisuuksien muutokset<\/h3>\n\n\n\n<p>Betonin lujuusominaisuudet heikkenev\u00e4t korkean l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutuksesta pysyv\u00e4sti eli l\u00e4mp\u00f6tilan noususta johtuva lujuudenmenetys palon aikana ei juurikaan palaudu rakenteen j\u00e4\u00e4hdytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jo siin\u00e4 vaiheessa, kun betonista on aistinvaraisesti havaittavissa vasta ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 v\u00e4rinmuutoksesta, on betonin lujuus jo selv\u00e4sti alentunut. Jos betonin l\u00e4mp\u00f6tila kohoaa yli +500 oC:n, on lujuudesta j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 noin puolet. Lujuudenmenetyst\u00e4 arvioitaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa betonin huono l\u00e4mm\u00f6njohtavuus eli esim. pintaosien v\u00e4rinmuutoksen perusteella ei voida arvioida syvemm\u00e4ll\u00e4 rakenteessa olevan betonin lujuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Palovaurioita arvioitaessa rakenteista valikoiduista kohdista irrotetut rakennekoekappaleet ovat ainoa luotettava tapa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 betonin todellinen j\u00e4ljell\u00e4 oleva lujuus. Pintaosan lujuutta ja potentiaalisesti vaurioituneita rakenteita voidaan kartoittaa aistinvaraisesti mm. koputtelemalla sek\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4vill\u00e4 vertailevilla mittauksilla, kuten kimmovasaroinnilla. Betonin lujuusominaisuuksien muutoksen osalta on huomattava, ett\u00e4 betonin kimmomoduuli ja taivutusvetolujuus heikkenev\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilan noustessa huomattavasti aikaisemmin kuin puristuslujuus. T\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan noustessa tapahtuvan raudoituksen lujuuden alenemisen kanssa edesauttaa muodonmuutosten syntymist\u00e4 rakenteisiin, esim. palkkien taipumista, vaikka betonissa ei merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaurioitumista viel\u00e4 olisikaan n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Betonirakenteiden palovaurioita arvioitaessa merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa on aina raudoituksen sek\u00e4 erilaisten ter\u00e4ksisten kiinnitysosien vauriot. Betonin ja raudoituster\u00e4sten huomattavan erilaiset l\u00e4mp\u00f6laajenemiskertoimet ovat t\u00e4rke\u00e4 syy betonirakenteen vaurioitumiseen korkean l\u00e4mp\u00f6tilan vaikuttaessa rakenteisiin pidemm\u00e4n aikaa. Raudoituksen osalta keskeist\u00e4 on huomioida erikseen, jos palolle on altistunut j\u00e4nnitettyj\u00e4 betonirakenteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Tavanomaisen raudoituster\u00e4ksen lujuus palautuu melko hyvin rakenteen j\u00e4\u00e4htyess\u00e4, mutta j\u00e4nneter\u00e4ksess\u00e4 korkean l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutuksesta tapahtuvat lujuusmuutokset ovat luonteeltaan pysyvi\u00e4. Tavanomaisissa ter\u00e4sbetonirakenteissa raudoituksen vaurioituminen ei yleens\u00e4 ole rakenteen korjattavuuden kannalta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa, jos rakenteeseen ei palon aikana ole syntynyt poikkeavia muodonmuutoksia. J\u00e4nnitetyiss\u00e4 rakenteissa raudoitus, nimenomaan j\u00e4nnepunokset, on sit\u00e4 vastoin voinut vaurioitua merkitt\u00e4v\u00e4stikin ilman, ett\u00e4 betonissa tai rakenteessa kokonaisuutena on aistinvaraisesti havaittavissa vaurioita. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rakenteessa palotilanteessa vallinneiden todellisten l\u00e4mp\u00f6tilojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on korjattavuutta arvioitaessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 j\u00e4nnitettyjen rakenteiden osalta, ellei ulkoisten sekund\u00e4\u00e4risten havaintojen perusteella voida luotettavasti varmistaa, ett\u00e4 ko. rakenteiden ymp\u00e4rill\u00e4 vallinnut l\u00e4mp\u00f6tila on tulipalon aikana ollut vaurioitumisen kannalta alhainen tai hyvin lyhytkestoinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Raudoituksen j\u00e4\u00e4nn\u00f6slujuuksia voidaan tarvittaessa selvitt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen my\u00f6s laboratoriotutkimusten avulla, mutta koska se edellytt\u00e4\u00e4 raudoituksen katkaisemista soveltuvan n\u00e4ytteen irrottamiseksi, tulee n\u00e4ytteenoton tarve erikseen arvioida ja huomioida sek\u00e4 n\u00e4ytteenoton ett\u00e4 tulevan korjauksen suunnittelussa. Maksimil\u00e4mp\u00f6tila, jossa raudoitussyvyydell\u00e4 oleva betoni on k\u00e4ynyt tulipalon aikana, on selvitett\u00e4viss\u00e4 laboratoriotutkimuksin, jolloin j\u00e4nnepunosten vaurioitumista voidaan luotettavasti arvioida.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Sekund\u00e4\u00e4riset havainnot rakenteista<\/h3>\n\n\n\n<p>Betonirakenteiden tulipalovaurioiden arvioinnissa palopaikalta tehdyill\u00e4 sekund\u00e4\u00e4risill\u00e4 havainnoilla on suuri merkitys. Muista rakenteista ja materiaaleista teht\u00e4v\u00e4t havainnot auttavat arvioimaan palossa vallinneita l\u00e4mp\u00f6tiloja ja niiden vaikutusaikoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Aiemmin mainitusta betonin huonosta l\u00e4mm\u00f6njohtavuudesta johtuen korkeiden l\u00e4mp\u00f6tilojen vaikutusaika on keskeinen tekij\u00e4, kun arvioidaan, onko edes ollut mahdollista, ett\u00e4 betonirakenne on palossa merkitt\u00e4v\u00e4sti vaurioitunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Tyypillisi\u00e4 sekund\u00e4\u00e4risten rakenteiden havaintoja, joiden avulla l\u00e4mp\u00f6tiloja ja vaikutusaikoja voidaan arvioida, ovat puuosien hiiltyminen, muoviosien sulaminen ja palaminen, lasin pehmeneminen, alumiiniosien sulaminen, erilaisten l\u00e4mm\u00f6neristeiden vaurioituminen sek\u00e4 ter\u00e4sosien muodonmuutokset.<\/p>\n\n\n\n<p>Sekund\u00e4\u00e4risten havaintojen arvioinnissa on oleellista huomioida niiden paikallisuus. Tulipalon aikana rakennuksen sis\u00e4ll\u00e4 vallitsee yleens\u00e4 hyvin erilaiset olosuhteet l\u00e4mp\u00f6tilojen osalta johtuen mm. palokaasujen virtauksista.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikki palopaikan l\u00e4mp\u00f6tiloista ker\u00e4tty tieto auttaa my\u00f6s muiden rakenneosien potentiaalisen vaurioitumisen arvioinnissa. Tyypillinen esimerkki on elementtirakenteisten palkkien laakerointikumit, joilla on merkityst\u00e4 betonirakenteen toimintaan kokonaisuutena ja joihin voi synty\u00e4 toimenpiteit\u00e4 vaativia vaurioita jo alhaisemmissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa kuin niiden varassa olevaan palkkiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1920\" height=\"1308\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_alumiininen-kaapelihylly_1920x1308px.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-30008\" srcset=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_alumiininen-kaapelihylly_1920x1308px.jpg 1920w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_alumiininen-kaapelihylly_1920x1308px-800x545.jpg 800w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_alumiininen-kaapelihylly_1920x1308px-300x204.jpg 300w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_alumiininen-kaapelihylly_1920x1308px-768x523.jpg 768w, https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/Paloselvitys_alumiininen-kaapelihylly_1920x1308px-1536x1046.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1920px) 100vw, 1920px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tyypillinen sekund\u00e4\u00e4rinen havainto palokohteessa tulipalon aikana vallinneista l\u00e4mp\u00f6tiloista. Alumiininen kaapelihylly on irronnut katosta ja pudonnut yl\u00e4pohjan l\u00e4mm\u00f6neristeiden p\u00e4\u00e4lle. Sulanut metalli on j\u00e4hmettynyt uudelleen j\u00e4\u00e4hdytty\u00e4\u00e4n. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Laboratoriotutkimukset apuna betonin vaurioitumisen arvioinnissa<\/h3>\n\n\n\n<p>Kuten aiemmin esitettiin, laboratoriotutkimuksin voidaan selvitt\u00e4\u00e4 betonin sis\u00e4osien maksimil\u00e4mp\u00f6tila palon aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4rkein laboratoriomenetelm\u00e4 betonin vaurioitumisen arvioimiseksi on ohuthieanalyysi, jonka avulla voidaan tutkia betonin sis\u00e4ist\u00e4 vaurioitumista mikroskoopin avulla. Ohuthietutkimuksessa rakenteesta timanttiporaamalla irrotetusta betonin\u00e4ytteest\u00e4 valmistetaan lasilevylle noin 0,025 mm:n paksuinen leike, jota voidaan tutkia valomikroskoopin avulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Tyypillisi\u00e4 muita laboratoriotutkimusmenetelmi\u00e4, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n betonin palovaurioiden ja korjattavuuden arvioimisessa, ovat puristus- ja vetolujuuden m\u00e4\u00e4ritys sek\u00e4 kloridianalyysi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten rakenteiden tutkimuksessa yleens\u00e4kin, palovaurioiden ja rakenteiden korjattavuuden arvioinnin kannalta materiaalin\u00e4ytteiden oikea kohdistaminen sek\u00e4 asiantunteva n\u00e4ytteenotto ovat keskeisess\u00e4 roolissa siin\u00e4, ett\u00e4 saadut tulokset kuvaavat tutkittavan rakenteen kuntoa luotettavasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Palovaurioiden korjaaminen on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 omana aihekokonaisuutena, mutta p\u00e4\u00e4osin korjaamisessa voidaan soveltaa, l\u00e4\u00e4k\u00e4riterminologiaa k\u00e4ytt\u00e4en, oireenmukaista hoitoa. Koska vauriot aiheuttaneet ulkoiset tekij\u00e4t ovat poistuneet, voidaan korjaustoimet ensisijaisesti suunnitella niin, ett\u00e4 niill\u00e4 palautetaan rakenteen alkuper\u00e4inen toimintakyky. Lis\u00e4ksi voi olla tarvetta toteuttaa rakenteisiin tarttuneen noen ja hajujen vuoksi erilaisia kapselointeja ja tiivistyksi\u00e4 sek\u00e4 kastumisen seurauksena kuivaustoimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Palovauriokorjauksissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 korjauksella tulee palauttaa rakenteen varmuus my\u00f6s seuraavaa vastaavaa poikkeustilannetta kuormitustilannetta ajatellen eli rakenteen tulee toimia esimerkiksi uudessa tulipalossa samalla varmuudella kuin sen on alunperinkin suunniteltu k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n.<\/p>\n\n\n<\/div><div class=\"image-gallery 4142678\">\n    <div class=\"container\">\n        <div class=\"row\">\n            <div class=\"col-12\">\n                <p class=\"title\">Kuvagalleria<\/p>\n            <\/div>\n            <div class=\"col-12 image-gallery-grid \">\n\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/palojalki-laatan-alapinnassa1920x1308px.jpg\"\n                                                    alt=\"Paloj\u00e4lki\u00e4 betonisen v\u00e4lipohjan alapinnassa. Kaikki liittyv\u00e4t rakenteet on jo purettu pois, mutta palon vaikutuksia arvioitaessa my\u00f6s niiden merkitys l\u00e4mp\u00f6tiloihin ja vaikutusaikoihin t\u00e4ytyy huomioida. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy\" key=\"0\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/betonipalo_naytteenottokohta_980x1238px.jpg\"\n                                                    alt=\"Materiaalin\u00e4ytteiden ottoa betonisein\u00e4st\u00e4. Lieri\u00f6n\u00e4ytteet irroitetaan timanttiporaamalla ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy\" key=\"1\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/ohuthie_tulipalo_980x1324px.jpg\"\n                                                    alt=\"Betonin pinnan mikrorakenne kuvattuna tasopolarisoidussa valossa, pinta on kuvassa vasemmalla. Pinta on voimakkaan ep\u00e4tasainen, betonia on irronnut. Kiviaines n\u00e4kyy kuvassa vaaleina rakeina, sideainematriisi koostumuksesta ja tiiviydest\u00e4 riippuen vaalean kellert\u00e4v\u00e4n ruskeana - tumman ruskeana. Halkeamat ja huokoset ovat keltaisia. Betonin pinnassa on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja voimakasta tulipalon aiheuttamaa halkeilua. Kuvan lyhyt sivu vastaa n\u00e4ytteess\u00e4 3,5 mm. Kuva: Sonja Nieminen-Kahra, AFRY Finland Oy\" key=\"2\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                                                    <div>\n                                                <img decoding=\"async\" class=\"image \"\n                                                    src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/pinnoitettu-sokkeli_1908x1288px.jpg\"\n                                                    alt=\"Rouhepinnoitettu betonisokkeli rakennuspalon j\u00e4lkeen. Pinnoitteet vaurioituvat palossa helposti, mutta usein ne suojaavat viel\u00e4 irrottuaankin hyvin alla olevaa betonipintaa. Erilaisia n\u00e4kyvi\u00e4 kiteytymi\u00e4 voi synty\u00e4 sammutusveden kuivumisen seurauksena, mutta ne voivat olla kertyneet betonin pintaan pinnoitteen alle my\u00f6s jo paljon aikaisemmin. Kuva: Heikki Kamula, AFRY Finland Oy\" key=\"3\" \/>\n                                                                                    <\/div>\n                            <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n    <div class=\"gallery-popup\">\n        <div class=\"container-fluid\">\n            <div class=\"row\">\n                <div class=\"col-md-8\">\n                    <div class=\"w-100 position-relative\">\n                        <button class=\"button-image button-image-prev\">\n                            <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/themes\/pt-betoni-theme\/assets\/images\/ic-chevron-left.svg\" \/>\n                        <\/button>\n                        <button class=\"button-image button-image-next\">\n                            <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/themes\/pt-betoni-theme\/assets\/images\/ic-chevron-right.svg\" \/>\n                        <\/button>\n                    <\/div>\n                    <div class=\"row title-row\">\n                        <div class=\"col-8\">\n                            <p class=\"alt_text\">Paloj\u00e4lki\u00e4 betonisen v\u00e4lipohjan alapinnassa. Kaikki liittyv\u00e4t rakenteet on jo purettu pois, mutta palon vaikutuksia arvioitaessa my\u00f6s niiden merkitys l\u00e4mp\u00f6tiloihin ja vaikutusaikoihin t\u00e4ytyy huomioida. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy<\/p>\n                        <\/div>\n                        <div class=\"col-4\">\n                            <a class=\"close-gallery\">X<\/a>\n                        <\/div>\n                    <\/div>\n                    <img decoding=\"async\" class=\"gallery-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/palojalki-laatan-alapinnassa1920x1308px.jpg\" alt=\"Paloj\u00e4lki\u00e4 betonisen v\u00e4lipohjan alapinnassa. Kaikki liittyv\u00e4t rakenteet on jo purettu pois, mutta palon vaikutuksia arvioitaessa my\u00f6s niiden merkitys l\u00e4mp\u00f6tiloihin ja vaikutusaikoihin t\u00e4ytyy huomioida. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy\" \/>\n                <\/div>\n                <div class=\"col-md-4\">\n                    <div class=\"gallery-sidebar\">\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/palojalki-laatan-alapinnassa1920x1308px.jpg\" alt=\"Paloj\u00e4lki\u00e4 betonisen v\u00e4lipohjan alapinnassa. Kaikki liittyv\u00e4t rakenteet on jo purettu pois, mutta palon vaikutuksia arvioitaessa my\u00f6s niiden merkitys l\u00e4mp\u00f6tiloihin ja vaikutusaikoihin t\u00e4ytyy huomioida. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy\" key=\"0\" \/>\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/betonipalo_naytteenottokohta_980x1238px.jpg\" alt=\"Materiaalin\u00e4ytteiden ottoa betonisein\u00e4st\u00e4. Lieri\u00f6n\u00e4ytteet irroitetaan timanttiporaamalla ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy\" key=\"1\" \/>\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/ohuthie_tulipalo_980x1324px.jpg\" alt=\"Betonin pinnan mikrorakenne kuvattuna tasopolarisoidussa valossa, pinta on kuvassa vasemmalla. Pinta on voimakkaan ep\u00e4tasainen, betonia on irronnut. Kiviaines n\u00e4kyy kuvassa vaaleina rakeina, sideainematriisi koostumuksesta ja tiiviydest\u00e4 riippuen vaalean kellert\u00e4v\u00e4n ruskeana - tumman ruskeana. Halkeamat ja huokoset ovat keltaisia. Betonin pinnassa on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja voimakasta tulipalon aiheuttamaa halkeilua. Kuvan lyhyt sivu vastaa n\u00e4ytteess\u00e4 3,5 mm. Kuva: Sonja Nieminen-Kahra, AFRY Finland Oy\" key=\"2\" \/>\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"sidebar-image\" src=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/pinnoitettu-sokkeli_1908x1288px.jpg\" alt=\"Rouhepinnoitettu betonisokkeli rakennuspalon j\u00e4lkeen. Pinnoitteet vaurioituvat palossa helposti, mutta usein ne suojaavat viel\u00e4 irrottuaankin hyvin alla olevaa betonipintaa. Erilaisia n\u00e4kyvi\u00e4 kiteytymi\u00e4 voi synty\u00e4 sammutusveden kuivumisen seurauksena, mutta ne voivat olla kertyneet betonin pintaan pinnoitteen alle my\u00f6s jo paljon aikaisemmin. Kuva: Heikki Kamula, AFRY Finland Oy\" key=\"3\" \/>\n                                            <\/div>\n                <\/div>\n            <\/div>\n        <\/div>\n    <\/div>\n<\/div>\n\n<script>\n    jQuery(document).ready(() => {\n        jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup').hide();\n        jQuery('.image-gallery.4142678 .image').click((e) => {\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .alt_text').html(jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .gallery-image').attr('alt', jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .gallery-image').attr('src', jQuery(e.target).attr('src'));\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup').show();\n            currentImage = jQuery(e.target).attr('key');\n        })\n        jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .sidebar-image').click((e) => {\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .alt_text').html(jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .gallery-image').attr('alt', jQuery(e.target).attr('alt'));\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .gallery-image').attr('src', jQuery(e.target).attr('src'));\n            currentImage = jQuery(e.target).attr('key');\n        })\n        jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .close-gallery').click(() => {\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup').hide();\n        })\n\n        var theImages = [{\"alt_text\":\"Paloj\\u00e4lki\\u00e4 betonisen v\\u00e4lipohjan alapinnassa. Kaikki liittyv\\u00e4t rakenteet on jo purettu pois, mutta palon vaikutuksia arvioitaessa my\\u00f6s niiden merkitys l\\u00e4mp\\u00f6tiloihin ja vaikutusaikoihin t\\u00e4ytyy huomioida. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/03\\\/palojalki-laatan-alapinnassa1920x1308px.jpg\"},{\"alt_text\":\"Materiaalin\\u00e4ytteiden ottoa betonisein\\u00e4st\\u00e4. Lieri\\u00f6n\\u00e4ytteet irroitetaan timanttiporaamalla ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Kuva: Mika Oikari, AFRY Finland Oy\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/03\\\/betonipalo_naytteenottokohta_980x1238px.jpg\"},{\"alt_text\":\"Betonin pinnan mikrorakenne kuvattuna tasopolarisoidussa valossa, pinta on kuvassa vasemmalla. Pinta on voimakkaan ep\\u00e4tasainen, betonia on irronnut. Kiviaines n\\u00e4kyy kuvassa vaaleina rakeina, sideainematriisi koostumuksesta ja tiiviydest\\u00e4 riippuen vaalean kellert\\u00e4v\\u00e4n ruskeana - tumman ruskeana. Halkeamat ja huokoset ovat keltaisia. Betonin pinnassa on ep\\u00e4s\\u00e4\\u00e4nn\\u00f6llist\\u00e4 ja voimakasta tulipalon aiheuttamaa halkeilua. Kuvan lyhyt sivu vastaa n\\u00e4ytteess\\u00e4 3,5 mm. Kuva: Sonja Nieminen-Kahra, AFRY Finland Oy\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/03\\\/ohuthie_tulipalo_980x1324px.jpg\"},{\"alt_text\":\"Rouhepinnoitettu betonisokkeli rakennuspalon j\\u00e4lkeen. Pinnoitteet vaurioituvat palossa helposti, mutta usein ne suojaavat viel\\u00e4 irrottuaankin hyvin alla olevaa betonipintaa. Erilaisia n\\u00e4kyvi\\u00e4 kiteytymi\\u00e4 voi synty\\u00e4 sammutusveden kuivumisen seurauksena, mutta ne voivat olla kertyneet betonin pintaan pinnoitteen alle my\\u00f6s jo paljon aikaisemmin. Kuva: Heikki Kamula, AFRY Finland Oy\",\"image\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/03\\\/pinnoitettu-sokkeli_1908x1288px.jpg\"}];\n        var currentImage = 0;\n\n        jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .button-image-next').click(() => {\n            if (currentImage < theImages.length - 1) {\n                currentImage++;\n            } else {\n                currentImage = 0;\n            }\n            changeImage();\n        })\n        jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .button-image-prev').click(() => {\n            if (currentImage > 0) {\n                currentImage--;\n            } else {\n                currentImage = theImages.length - 1;\n            }\n            changeImage();\n        })\n\n        function changeImage() {\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .alt_text').html(theImages[currentImage].alt_text);\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .gallery-image').attr('alt', theImages[currentImage].alt_text);\n            jQuery('.image-gallery.4142678 .gallery-popup .gallery-image').attr('src', theImages[currentImage].image);\n        }\n\n        document.onkeydown = function(event) {\n            switch (event.keyCode) {\n                case 27: \/\/ ESC closes popup\n                    jQuery('.image-gallery .gallery-popup').hide();\n                    break;\n                case 37:\n                    jQuery('.image-gallery .gallery-popup .button-image-prev').click();\n                    break;\n                case 39:\n                    jQuery('.image-gallery .gallery-popup .button-image-next').click();\n                    break;\n            }\n        };\n    })\n<\/script>\n<style>\n  .plus-other-images {position:relative;cursor:pointer;}\n.plus-other-images img {opacity: 0.5;filter:grayscale(100%);}\n.plus-other-images-overlay {display: block;position: absolute;top: 50%;left: 50%;transform: translate(-50%, -50%);color: #000;font-size: 4em;font-weight: 600;pointer-events: none;z-index: 2;text-shadow: 2px 2px 2px rgba(0,0,0,0.15);}\n.gallery-popup .button-image {z-index: 3;}\n<\/style>\n<div class='container'>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Niin kauan kuin on rakennettu, on rakennuksia my\u00f6s vaurioitunut tulipaloissa. Vaikka Suomessa tapahtuneiden rakennuspalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut kokonaisuutena hienoisessa laskussa, hoitaa pelastustoimi edelleen l\u00e4hes 5000 niihin liittyv\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vuosittain. Viime aikoina julkisuudessa on rakennuspaloihin liittyen her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua palokatkojen toteutus tai toteuttamattomuus merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 palojen levi\u00e4misess\u00e4. Palokatkojen tai muiden rakenneyksityiskohtien toimintaan ei betonia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voida vaikuttaa, mutta betoni itsess\u00e4\u00e4n on turvallinen materiaali tulipaloissa.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":30005,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":true,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[47],"class_list":["post-30004","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-betonirakentaminen"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Betonirakenne tulipalossa - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Betonirakenne tulipalossa - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Niin kauan kuin on rakennettu, on rakennuksia my\u00f6s vaurioitunut tulipaloissa. Vaikka Suomessa tapahtuneiden rakennuspalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut kokonaisuutena hienoisessa laskussa, hoitaa pelastustoimi edelleen l\u00e4hes 5000 niihin liittyv\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vuosittain. Viime aikoina julkisuudessa on rakennuspaloihin liittyen her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua palokatkojen toteutus tai toteuttamattomuus merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 palojen levi\u00e4misess\u00e4. Palokatkojen tai muiden rakenneyksityiskohtien toimintaan ei betonia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voida vaikuttaa, mutta betoni itsess\u00e4\u00e4n on turvallinen materiaali tulipaloissa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-03-10T05:57:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-03-10T05:57:13+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Betonirakenne tulipalossa\",\"datePublished\":\"2026-03-10T05:57:12+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-10T05:57:13+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/\"},\"wordCount\":1523,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"betonirakentaminen\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/\",\"name\":\"Betonirakenne tulipalossa - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2026-03-10T05:57:12+00:00\",\"dateModified\":\"2026-03-10T05:57:13+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Betonirakenne tulipalossa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Betonirakenne tulipalossa - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Betonirakenne tulipalossa - Betoni-lehti","og_description":"Niin kauan kuin on rakennettu, on rakennuksia my\u00f6s vaurioitunut tulipaloissa. Vaikka Suomessa tapahtuneiden rakennuspalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut kokonaisuutena hienoisessa laskussa, hoitaa pelastustoimi edelleen l\u00e4hes 5000 niihin liittyv\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vuosittain. Viime aikoina julkisuudessa on rakennuspaloihin liittyen her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua palokatkojen toteutus tai toteuttamattomuus merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 palojen levi\u00e4misess\u00e4. Palokatkojen tai muiden rakenneyksityiskohtien toimintaan ei betonia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voida vaikuttaa, mutta betoni itsess\u00e4\u00e4n on turvallinen materiaali tulipaloissa.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2026-03-10T05:57:12+00:00","article_modified_time":"2026-03-10T05:57:13+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Betonirakenne tulipalossa","datePublished":"2026-03-10T05:57:12+00:00","dateModified":"2026-03-10T05:57:13+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/"},"wordCount":1523,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg","keywords":["betonirakentaminen"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/","name":"Betonirakenne tulipalossa - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg","datePublished":"2026-03-10T05:57:12+00:00","dateModified":"2026-03-10T05:57:13+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/03\/tulipalo_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/03\/10\/betonirakenne-tulipalossa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Betonirakenne tulipalossa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30004","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30004"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30004\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30004"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30004"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30004"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}