Betoniyhdistys By on 100-vuotias ja Betoni -lehti 95-vuotias. Molemmat ovat tehneet pitk\u00e4n uran suomalaisen betoniosaamisen eteen ja jatkavat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 edelleen huippukunnossa.<\/p>\n\n\n\n
Mill\u00e4 hartioilla 7-vuotias AFRY saa palstatilaa n\u00e4in kovassa seurassa?<\/p>\n\n\n\n
AFRYn juuret juontavat 130 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n Ruotsin h\u00f6yrypannuyhdistykseen, josta syntyi konsulttitalo \u00c5F. Suomessa juuret ovat vuonna 1958 perustetussa Jaakko P\u00f6yry Oy:ss\u00e4. N\u00e4iden vahvojen vaikuttajien yhdistytty\u00e4 seitsemisen vuotta sitten syntyi AFRY (\u00c5F ilman ruotsalaisen oon pallukkaa ja loppuosa P\u00f6yryst\u00e4).<\/p>\n\n\n\n
AFRY vahvisti betoniteknologian osaamistaan ostamalla vuonna 1955 perustetun Vahasen (alun perin Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Mikko Vahanen Oy) nelisen vuotta sitten. Vahasen betonitutkimuksilla ja omalla betonilaboratoriolla on yli 30-vuotinen historia, johon mahtuu soveltavaa tutkimusta niin kent\u00e4ll\u00e4 kuin laboratoriossa sek\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 eri alojen suunnittelijoiden kanssa. Yht\u00e4 lailla on vaikutettu alan kehitysryhmiss\u00e4 ja koulutuksissa. Erityisasiantuntijuudellamme osallistumme uuden ”cornerin” yll\u00e4pitoon.<\/p>\n\n\n\n
Cornerin is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 h\u00e4\u00e4rin min\u00e4, Sami Niemi<\/em>. Minulla ei ole niin suuria betonisia saappaita, kuten is\u00e4ns\u00e4 Mikko Vahasen<\/em> j\u00e4lkeen yrityksen vetovastuun ottaneella Risto Vahasella<\/em>. Betonitekniikka vei kuitenkin syd\u00e4meni vuonna 1992, kun syksyll\u00e4 syvennyin TKK:lla Betonitekniikkaan. Betonilta se oli kova suoritus, koska rakastuin vaimooni vain muutama kuukausi aiemmin. Valmistuttuani ajauduin ikisuosikkiaiheeseeni: betonin kosteuteen, joista olen kirjoittanut useita artikkeleita Betoni -lehteen ja luennoinut monilla tahoilla. Asioiden kehitt\u00e4minen on intohimoni, ja tykk\u00e4\u00e4n erityisesti soveltaa asetuksia, ohjeita ja standardeja. Koko totuushan ei ole niiss\u00e4, vaan kovassa osaamisessa ja ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n AFRYll\u00e4 on suuri joukko rakennusalan asiantuntijoita, joita kannustan jatkossa kirjoittamaan eri aiheista Betoni -lehteen. Tulen itsekin tarttumaan ajankohtaisiin tai muuten mielenkiintoisiin aiheisiin. Yksi kiinnostavista k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 aiheista on muun muassa kuntotutkimukset ja se, miten usein niiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n ja loppujen lopuksi s\u00e4\u00e4st\u00e4misell\u00e4 hanke tulee kalliiksi.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen AFRY-Cornerin ammatillisen katsauksen kirjoitti kuntotutkimusten konkarimme ja opiskelutoverini Mika Oikari. Koko Suomessa on ollut varsin kylm\u00e4\u00e4 edellisen Betoni -lehden ilmestymisen j\u00e4lkeen \u2013 suoranaisia tulipalopakkasia. Niinp\u00e4 Mika kertoo yhdest\u00e4 erikoisosaamisalueestaan: betonirakenteista tulipalossa \u2013 tarkemmin ottaen tulipalon j\u00e4lkeen. Mika kirjoitti paloaiheesta my\u00f6s Betoni 3\/2017 -lehdess\u00e4 kollegoidensa kanssa otsikolla ”Betonin palovaurioiden tutkiminen”. Artikkeli tarkasteli tuolloin aihetta tutkimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta samalla k\u00e4siteltiin jonkin verran my\u00f6s kosteusvahinkoja. Uudessa artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n betonirakenteen vaurioitumiseen materiaalin n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n Kuulumisiin jatkossakin t\u00e4ll\u00e4 palstalla ja hyvi\u00e4 lukuel\u00e4myksi\u00e4 asiantuntijoidemme artikkelien parissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Betoni -lehden uusi asiantuntijapalsta on toteutettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 AFRYn kanssa.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":30014,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":true,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-30013","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys"],"acf":[],"yoast_head":"\n